Vahasalo: Hoitajia tarvitaan lisää, mutta muutakin tarvitaan

Olemme yksilöitä elämämme kaikissa vaiheissa. Siten ikä kerro mitään ihmisen kunnosta ja hoidon tarpeesta. Tunnen viisikymppisiä, jotka eivät millään mittarilla pärjäisi yli 80-vuotiaalle isälleni. Yksilöllisyys tarkoittaa, että joillakin on suurempi hoidon tarve kuin toisilla.

Viime päivät ja viikot on keskusteltu ankarasti siitä, pitääkö laissa ja hoitolaitoksissa ottaa käyttöön sitova 0.7 hoitajamitoitus. Osmo Soininvaara muisteli omassa blogissaan ”Miksi en aikanaan pannut henkilöstömitoitusta asetukseen?”, miten vuosituhannen alussa nousi suuri kohu vanhustenhoidon tasosta kunnallisissa hoitolaitoksissa. Silloin laadittiin pikavauhtia laatusuositukset vanhustenhuoltoon. Jotta toimintaa ei olisi kiinnitetty hamaan tulevaisuuteen asti sen hetken toimintatapoihin, haluttiin jättää vapaus toteuttaa hyvä hoito eri tavoilla.

Hyvä mittari tuottaa haluttuja lopputuloksia. Laitoksessa voi olla paljon henkilökuntaa, mutta hoidon sijasta he ovatkin viikkaamassa pyykkejä tai kokkaamassa ruokaa. Molemmat ovat tärkeitä tehtäviä, mutta eivät tuota hyvää hoivaa.

Juhana Vartiainen pohdiskelee omassa blogissaan ”Vanhushoivan tilanne on perustelu soten uudistamiselle”, että hoidon laadun mittarien pitää mitata tuloksia, ei panoksia. Kun edesmenneessä Neuvostoliitossa mitattiin lentokoulutuksen määrää käytetyllä polttoaineella, lopputuloksena saatiin ojiin tyhjennettyjä polttoainesäiliöitä.

Mittarit ovat mittareita ja kelvottomat asenteet pysyvät kelvottomina. Minulle oli suuri elämys ja silmiä avaava kokemus vierailla toistakymmenta vuotta sitten Tanskassa tutustumassa sikäläiseen toimintaan. Sen jälkeen olen puhunut kiihkeästi uudenlaisen ajattelun puolesta.

Tanskassa ikääntyneitä ihmisiä kohdeltiin kunnioitettavasti omaa huikeaa elämäänsä elävinä yksilöinä. Tanskalaiset korostivat asennetta, yksilöllistä hoitoa, toimintakyvyn ylläpitämistä sekä ikäihmisten itsemääräämisoikeutta. Tanskassa ikäihmiset olivat onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä.

Tanskalaiset myös korostivat sitä, että vanhuus ei ole sairaus. Se on normaali elämänvaihe.

Tanskassa uudistus tapahtui sen jälkeen, kun kaikki saivat tarpeekseen ikääntyneiden huonosta hoidosta. Ollaanko meilläkin jo uuden ajattelun kynnyksellä? Tarvitsemme vahvemman vanhuspalvelulain – lain, jossa huomioidaan tiukemmin oikeus yksilölliseen hoitoon.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *