Päivitetty 22.03.2010

Kansanedustaja Raija Vahasalon tuloksia

Politiikka on ryhmätyötä.  Kukaan ei voi saada yksinään mitään aikaan. Tarvitaan kuitenkin aina joku käynnistämään parannukset ja pitämään ne liikkeessä.  Äänestäjillä on oikeus odottaa tuloksia.  Kansanedustajasta pitää olla hyötyä. Siksi olen iloinen aikaansaannoksistani: moni ajamistani asioista on tuottanut konkreettisesti tulosta.

Tulosten saamiseksi on paiskittava töitä jatkuvasti ja hyväksyttävä, että kaikista hankkeista vain osa voi edistyä.

Valtakunnallisesti vaikuttavia asioita, joissa olen ollut avainroolissa, ovat mm.

• Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi. Suomen tiheimmin liikennöity kaksikaistainen tie tukehtuu aamu-, ilta- ja viikonloppuruuhkiinsa, onhan kyseessä ainoa Helsingistä länteen suuntautuva tieyhteys.  Myös tien kolaritiheys on noin kaksinkertainen muihin vastaaviin teihin verrattuna. Hankkeella on korkea hyöty/kustannussuhde, joka on jo noussut viimeisten suunnitelmien tekemisen jälkeen.  Periaatteessa jokainen hankkeeseen sijoitettu euro palautuu kansantaloudelle takaisin noin neljänä ja puolena eurona. Olen ajanut tien korjausta eduskunnassa vuodesta 1999 lähtien ja sitkeä työ on tuottanut tuloksia.Hankkeen toteutus on aloitettu vuoden 2010 alussa ja valmista pitää olla viimeistään 2013! 
• Autovarkautta koskeva rikoslakialoitteeni - luvattoman käyttöönoton muuttaminen varkaudeksi - edistyi laiksi asti. Sillä oli myös vahva julkisen mielipiteen tuki.  Asiaa koskeva lakiesitys kulki valiokuntien läpi ja hyväksyttiin sekä eduskunnassa että presidentin esittelyssä.   Laki astui voimaan 1.10.2002 ja nyt autovarkaus käsitellään aitona varkautena, nimikkeenä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, jonka tuomittavuus on ankarampi.  Tässä kaikkia rehellisiä suomalaisia hyödyttävä parannus!
• Alkolukon käyttöönotto: Kansanedustajista yhteensä 128 allekirjoitti lakialoitteeni alkolukon kokeilemiseksi Suomessa.  Alkolukko on ajonestolaite, joka estää henkilöauton käynnistymisen, mikäli kuljettajan antamassa hengitysilmanäytteessä on alkoholia.  
  Suomessa pitää käyttää kaikki keinot rattijuoppouden ja etenkin rattijuoppojen aiheuttamien liikenneturmien estämiseksi.  Rattijuopot aiheuttavat Suomessa vuosittain lähes sata liikennekuolemaa.  Joka viidennessä moottoriajoneuvon kolarissa kuljettaja oli yli 0.5 promillen humalassa ja joka päivä teillämme ajaa noin 8000 humalaista kuljettajaa.  Ulkomaisten tutkimusten mukaan alkolukko vähentää tehokkaasti rattijuoppouden uusimista. 
  Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä päätyi aloitteeni kanssa samaan tulokseen: alkolukko on tehokas ja toimiva keino toistuvan rattijuoppouden estämiseen.   Kolmevuotinen kokeilu alkoi koko maassa 1.7.2005.  Hyvien tulosten ansiosta tämä ehdollinen ajo-oikeus vakinaistettiin alkaen 1.8.2008.
  Ruotsissa alkolukko aiotaan määrätä pakolliseksi kaikille rattijuopoille ja ottaa alkolukko tulevaisuudessa vaiheittain käyttöön kaikissa linja- ja kuorma-autoissa sekä henkilöautoissa.
  Suomessa moni kunta on laittanut alkolukon yhdeksi ehdoksi koulukuljetuksia kilpailutettaessa.
• Päivähoitolain kokonaisuudistus: Tekemäni toimenpidealoite päivähoitoa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sai hyvän vastaanoton eduskunnassa ja suurin osa kansanedustajista allekirjoitti sen. Nykyisen päivähoitolain sisältö on ajalta, jolloin päivähoito nähtiin lähinnä työvoimapolitiikkana.  Päivähoidon tehtävä on laajentunut perhe-, sosiaali-, varhaiskasvatus- ja koulutuspoliittiseksi.  Päivähoidossa tarvitaan myös näkemystä perheen ja päivähoidon yhteistyöstä ja päivähoidon laadusta.
• Päivähoidon hallinnon järkiperäistäminen: Kunnat saivat 1.8.2003 alkaen oikeuden toteuttaa päivähoidon hallinnon vapaasti, esimerkiksi osana opetustointa, viiden vuoden kokeiluna.  Hyvien kokemusten ansiosta pystyimme vakinaistamaan kokeilun vuoden 2007 alusta. Nyt enemmistössä kuntia päivähoito on siirretty tai siirrettävänä opetustoimen alaisuuteen. Olen ajanut pitkään ja aktiivisesti sitä, että päivähoidon hallinto ja kehittäminen siirretään myös valtion puolella Sosiaali- ja terveysministeriöstä Opetusministeriön alaisuuteen.
• Noin 500.000 suomalaisella eläkeläisellä oli vuonna 2008 kovempi verotus kuin vastaavia tuloja saavilla palkansaajilla. Esimerkiksi 13.000 euroa vuodessa saava eläkeläinen maksoi veroja yli 4.400 euroa, mikä on noin 500 euroa palkansaajan veroja enemmän. Valmistelimme tähän täsmäkorjauksen, jolla epäkohta saatiin poistettua.
• Suomessa oltiin siirtymässä digi-TV:n käyttöön 31.8.2007 ilman minkäänlaista joustavuutta ja terveen järjen käyttöä. Uskon, että kirjalliset kysymykseni aiheesta (KK 750/2006 ja KK 902/2006) osaltaan pakottivat liikenne- ja viestintäministeriön harkitsemaan asiaa uudestaan. Ministeri Huovinen kertoi TV1:n Lauantaiseurassa 18.11.2006, että sairaaloille tullaan antamaan pidempi siirtymäkausi digiaikaan siirtymisessä. 
  Sekavan tiedottamisen jälkeen Yleisradio vahvisti 3.4.2007 linjamuutoksen, että se sallii keskitetyn muuntamisen digitaalisesta signaalista perinteiseksi analogiseksi talo- ja kaapeliverkoissa, kunhan myös digitaalien signaali on saatavilla. Tämä on juuri se linja, jonka sallimista ja laillisuutta nykyisen lainsäädännön perusteella ministeri ei halunnut ymmärtää.
• Adoptiovanhempien asemaa parannettiin tekemieni lakialoitteiden ansiosta.  Aikaisemmin adoptiovanhemmat saivat äitiyspakkauksen vasta sen jälkeen, kun lapsi oli jo kotona.   Lakimuutoksen jälkeen äitiyspakkauksen voi saada, kun lapsi on nimetty vanhemmille.  Sen ansiosta nämä tarpeelliset varusteet saa mukaansa jo silloin, kun ne tarvitaan eli kun adoptiovanhemmat lähtevät hakemaan lasta kotiin.  Viimeisimmän lakimuutoksen ansiosta lisäksi adoptioisillä on nykyään samat oikeudet mm. isyyslomaan kuin biologisilla isillä.
• Valiokunnissa olen vaikuttanut vahvasti mm. esiopetuslakiin ja lapsen edun turvaamiseen laissa sosiaaliasiakkaan asemasta.  Olen todella iloinen siitä, että kaikille 6-vuotiaille saatiin mahdollisuus esiopetukseen kaikkialla Suomessa.  Monessa kunnassa se oli toteutettu tätä ennen vain osalle ikäluokasta.
• Suomessa ei ole ollut yhtään sellaista viranomaistahoa, jonka ensisijaisena tehtävänä on lasten edun ajaminen mm. lainsäädännössä.  Siksi edelleen hyväksytään lakeja, jotka tosiasiallisesti heikentävät lasten oikeudellista asemaa.  Puhuin pitkään lapsiasiamiehen viran perustamisen puolesta, vuonna 2005 sellainen lopulta saatiin aikaiseksi.
• Meluntorjunta on nykyään merkittävä asia ja melu vakava saaste monella asuinalueella.  Tutkimusten mukaan jatkuva taustamelu esimerkiksi hidastaa lasten henkistä kehitystä ja sillä saattaa olla jopa pysyviä vaikutuksia.  Olen tekemilläni kirjallisilla kysymyksillä ja muulla vaikuttamisella kiirehtinyt sekä vähämeluisen asfaltin käyttöönottoa että Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen parannuksia.
• Kansallisen terveysprojektin rahoitus esitettiin projektin väliraportissa hoidettavaksi siirtämällä rahaa sivistystoimen valtionosuuksista terveystoimelle.   Tyrmäsin ehdotuksen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa täydellisesti.  Sen toteutuminen olisi merkinnyt rajua leikkausta sivistystoimen valtionavuille.  En tiedä, mikä oli yhden henkilön vastustuksen merkitys, mutta loppuraportissa ehdotusta ei enää ollut.  Projektin esittelytilaisuudessa pääjohtaja Jussi Huttunen totesi, että kahta hyvää asiaa [terveydenhoitoa ja koulutusta] ei saa laittaa vastakkain.
• Suomessa kesämökeistä on tulossa enemmän kuin kakkoskoteja.   Mökkiläiset asuvat suuren osan vuodesta kesäkunnassaan ja pitävät yllä paikallista talouselämää.  Silti heidän ainoa siteensä kuntaan on "oikeus" maksaa mökistään kiinteistöveroa, joka on yleensä viritetty yläkanttiin.  Käynnistin julkisen keskustelun siitä, pitääkö mökkiläisille antaa osittainen äänioikeus kesäkuntaansa.  Keskustelu on toistaiseksi vaimentunut, mutta mm. myös pääministeri Vanhanen ehti kaivaa ajatuksen esille kaksoiskuntalaisuuden muodossa.
  

On asioita, joiden vieminen tulokseen vie aikaa.  Niiden  kimpussa pitää edelleen jatkaa sitkeästi ja määrätietoisesti: 

• Asioita, joiden ajamista kansanedustaja Vahasalo pitää tärkeänä ja jatkaa työtä niiden hyväksi.