Rokotukset osa turvallisuuspolitiikkaa

Suomessa on käyty kiivasta rokotusväittelyä ministeri Sanni Grahn-Laasosen avauksen jälkeen. Missä menee vanhempien päätösvallan raja ja voiko yhteiskunta asettaa velvoitteita antamiensa etuuksien hintana?

Koko Suomen rokotuskattavuus on MPR:n suhteen keskimäärin 94,5% eli tilanne on keskimäärin hyvä. Se riittää siihen, ettei epidemioita pääse syntymään. Sen sijaan alueellisesti erot ovat suuria. Erityisesti Pietarsaaren alueen kellokkaat ovat tunnetuin seurauksin onnistuneet levittämään uskomuksia rokotteista.

Emme ole yksin rokotusväittelyssä. Etenkin populistiliikkeet ovat suosineet sanomaa tutkijoiden salaliitosta ja rokotteiden vaarallisuudesta. Italian rokotuskriittinen viiden tähden liikkeen terveysministeri Giulia Grillo antoi äskettäin potkut koko maan Higher Health Councilille, jonka tehtävänä on antaa tieteelliseen tietoon perustuvan neuvontaa hallitukselle. Italiassa tuhkarokkoa vastaan annettavan rokotuksen kattavuus on pudonnut noin 85 prosenttiin. Maassa todetiin viimeisen seurantajakson aikana lähes 5000 tuhkarokkotapausta vuodessa. Tartuntariskin mielessä on turvallisempaa matkustaa Namibiaan kuin Italiaan!

EU:n terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis joutui viimeisen Health at a Glance -raportin julkaisutilaisuudessa ottamaan kantaa etenkin Italian rokotustilanteeseen. Kun tarkoituksena on ollut kitkeä tuhkarokko pois koko Euroopasta vuoteen 2020 mennessä, olemme ottaneet sen suhteen takapakkia. Andiukaitis muistutti, että vastuussa olevilla ihmisillä ja yhteiskunnalla on vastattavanaan yksinkertainen kysymys: ”Onko minun tehtäväni luottaa valheellisiin uutisiin ja harhaanjohtaviin väittelyihin vai onko tehtäväni pelastaa lasten henkiä?”

Julkaisutilaisuudessa jouduttiin pohtimaan myös rokotusten turvallisuuspoliittista merkitystä: Sellainen yhteiskunta, jossa on hyvä rokotusturva, kestää paremmin mahdollista tautien käyttämistä terrorismin tai hybridisodan välineenä. Jokainen, joka kieltää rokotusten antamisen, on osaltaan heikentämässä koko yhteiskunnan sietokykyä.

Olemme vaarallisella tiellä, mikäli uskomukset ja mielipiteet korvaavat tutkitun tiedon terveyspolitiikan kivijalkana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *