Työelämän tarpeet ja elinikäinen oppiminen ammatillisen koulutuksen johtotähdet

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalon 8.11. järjestämässä kansalaisinfossa pohdittiin, paljonko tarvitaan
ammatillista koulutusta.

– Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu monia paineita: opiskelijoiden ja työelämän vaatimukset, väestöltään ja osaamistarpeiltaan jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan vaatimukset sekä taloudelliset paineet, avasi keskustelua eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja,  kansanedustaja Raija Vahasalo (kok).
– Hyvin merkittävä asia ammatilliseen koulutuksen onnistumisen kannalta on se, miten ammattiin valmistuneiden nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia, hän korosti.
Tänä päivänä ja tulevaisuudessa työelämä muuttuu kaiken aikaa.
– Olennaista on, että ammattitutkinnot antaisivat nuorille ja aikuisopiskelijoille joustavasti mahdollisuuksia, joita on hyödynnettävissä useissa ammateissa.

Raija Vahasalo muistutti opinto-ohjauksen tärkeästä merkityksestä, että perusopetuksen päätyttyä nuoren opintie jatkuisi keskeytyksessä joko lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Jatko-opinnoissa tehokas ja kannustava opinto- ohjaus puolestaan ennaltaehkäisee opintojen
keskeyttämistä.

Ammattitaidon opettaminen tärkein tehtävä

Raija Vahasalon järjestämässä kansalaisinfossa alustanut opetusneuvos Mika Tammilehto Opetus- ja kulttuuriministeriöstä huomautti, että ammatillisesta kouluksesta keskusteltaessa tulee aina muistaa sen perimmäisen tehtävän toteuttaminen: ammattitaidon opettaminen.
– Se miten valmistumisen jälkeen pärjätään työmailla.
Ammattitaito on Tammilehdon mukaan vaikea yksiselitteisesti määritellä,  alakohtaiset vaatimukset ovat niin monenlaiset ja nykyään työelämän vaatimukset muuttuvat yhteiskunnan nopean muutostahdin mukaisesti.

Yksilöllisyyden aikakaudella myös ammatillisen koulutuksen järjestämisessä korostuu yksilöllisten koulutuspolkujen mahdollistaminen.

Elinikäinen oppiminen kansalaisten perusoikeudeksi!

Ammattitaiton opettamisen ohella Mika Tammilehto nosti toiseksi ammatillisen koulutuksen kärkitavoitteeksi elinikäisen oppimisen mahdollistamisen tasa-arvoisesti kaikille suomalaisille ikään ja asuinpaikkaan katsomatta; ihmisillä tulee olla mahdollisuus päivittää osaamistaan työelinkaarensa jokaisessa vaiheessa.
Hän muistutti, että ammatillisen koulutuksen tulee toteuttaa myös työelämän palvelu- ja kehittämistehtäväänsä. Sillä on lisäksi tärkeä rooli aluekehityksen kannalta: millaisia osaajia missäkin päin Suomea
koulutetaan alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Eniten esim. aloituspaikkalisäyksiä kohdistetaan kasvukeskuksiin, ennen kaikkea Uudellemaalle.
Mika Tammilehto muistutti myös ammatillisen koulutuksen laaja-alaisesta  yhteiskunnallisesta vastuusta; että se vastaisi tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti koulutustavoitteisiin ja -tarpeisiin.

Opetuksen järjestäjiin kohdistuvat kovat laatuvaatimukset

Opetusneuvos Mika Tammilehto huomautti, että selvitäkseen lukuisista vaativista tavoitteistaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien on oltava riittävän laadukkaita; tämä puolestaan on sekä henkinen että taloudellinen resurssikysymys.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulee Tammilehdon mukaan olla vakaata, ennakoitavaa ja samalla myös kannustavaa – mm.
kustannustehokkuuteen kannustavaa.

Uudellamaalla tarvitaan venäjänkielisiä palveluosaajia

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Mirja Hannula sanoi EK:n tavoitteena olevan, että työelämään tulevaisuudessa rekrytoitavista nuorista joka toisella on ammatillinen koulutus. Esimerkiksi vuoden 2007  tilaston mukan työelämässä olevista 25-29-vuotiaista nuorista aikuisista 20 %:lla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Mirja Hannula oli tehnyt ” pikagallupin ” EK:n uusmaalaisiin jäsenyrityksiin ja tiedustellut, tarvitaanko Uudellamaalla ammatillista
koulutusta. Vastaukset olivat selkeän yksituumaisia: ehdottomasti tarvitaan. Esimerkiksi ravintola- ja matkailuala tarvitsee kielitaitoisia ja monipuolisesti palvelutaitoisia ammattiosaajia. Ennen kaikkea Uudenmaan  ravintola- ja matkailupalveluissa tarvitaan tulevaisuudessa venäjän kielen taitajia, kun uusi nopea junayhteys Helsingin ja Pietarin välillä avautuu.
– Rakennusalalla ammattitaitoisten työntekijöiden tarve on Uudellamaalla ylivoimainen muuhun Suomeen verrattuna, Hannula huomautti.

Koulutuksen vastattava työelämän tarpeita

EK:n asiantuntija Mirja Hannula korosti ammatillisen koulutuksen
työelämälähtöisyyden tärkeyttä; että koulutus tuottaisi ammattitaitoisia työntekijöitä työelämän tarpeisiin.
– Ammatillisen koulutuksen järjestäjien hallituksiin pitäisi saada entistä enemmän yrittäjien edustajia, kuten yliopiston hallituksissa nyt jo on, Hannula sanoi.

Koulutuksen onnistumisessa tärkeä rooli on myös opetushenkilökunnan osaamisella, se vaatii jatkuvaa päivittämistä. Mirja Hannula myös muistutti, miten tärkeä ammattiin opiskelevan nuoren on saada realistinen kuva ammattialastaan ja sen vaatimuksista – nykyään nuorten toiveet ja työelämän tarpeet eivät välttämättä aina kohtaa.

Pitääkö ammatillista koulutusta säädellä ja miten – mm. opintoalojen, aloituspaikkojen ja koulutuksen sisällön – suhteen siinäpä kansalaisinfon sekä alustajien että yleisön mielestä vaikea asia ratkaistavaksi.

Laadukas perusopetus tuottaa laadukasta opiskelija-ainesta

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo muistutti, että koulutus tulee nähdä kokonaisuudessaan jatkumona.
– Mitä laadukkaampi perusopetus varhaiskasvatuksesta saakka meillä on, sitä parempaa opiskelija-aineista saamme ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin.

Kansalaisinfon keskustelussa korostui myös käden taitojen opetuksen tärkeä merkitys ammatillisen koulutuksen kivijalkana; perusopetuksen tulisi tarjota lapsille ja nuorille aito kiinnostus ja tekemisen rohkeus.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalon 8.11.
järjestämässä kansalaisinfossa pohdittiin, paljonko tarvitaan
ammatillista koulutusta

- Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu monia paineita: opiskelijoiden ja
työelämän vaatimukset, väestöltään ja osaamistarpeiltaan jatkuvasti
muuttuvan yhteiskunnan vaatimukset sekä taloudelliset paineet, avasi
keskustelua eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
Raija Vahasalo (kok).
- Hyvin merkittävä asia ammatilliseen koulutuksen onnistumisen kannalta
on se, miten ammattiin valmistuneiden nuorten ammattitaito vastaa
työelämän vaatimuksia, hän korosti.
Tänä päivänä ja tulevaisuudessa työelämä muuttuu kaiken aikaa.
- Olennaista on, että ammattitutkinnot antaisivat nuorille ja
aikuisopiskelijoille joustavasti mahdollisuuksia, joita on
hyödynnettävissä useissa ammateissa.
Raija Vahasalo muistutti opinto-ohjauksen tärkeästä merkityksestä, että
perusopetuksen päätyttyä nuoren opintie jatkuisi keskeytyksessä joko
lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Jatko-opinnoissa tehokas ja
kannustava opinto- ohjaus puolestaan ennaltaehkäisee opintojen
keskeyttämistä.

Ammattitaidon
opettaminen
tärkein tehtävä

Raija Vahasalon järjestämässä kansalaisinfossa alustanut opetusneuvos
Mika Tammilehto Opetus- ja kulttuuriministeriöstä huomautti, että
ammatillisesta kouluksesta keskusteltaessa tulee aina muistaa sen
perimmäisen tehtävän toteuttaminen: ammattitaidon opettaminen.
- Se miten valmistumisen jälkeen pärjätään työmailla.
Ammattitaito on Tammilehdon mukaan vaikea yksiselitteisesti määritellä,
alakohtaiset vaatimukset ovat niin monenlaiset ja nykyään työelämän
vaatimukset muuttuvat yhteiskunnan nopean muutostahdin mukaisesti.
Yksilöllisyyden aikakaudella myös ammatillisen koulutuksen
järjestämisessä korostuu yksilöllisten koulutuspolkujen mahdollistaminen.

Elinikäinen oppiminen
kansalaisten perusoikeudeksi!

Ammattitaiton opettamisen ohella Mika Tammilehto nosti toiseksi
ammatillisen koulutuksen kärkitavoitteeksi elinikäisen oppimisen
mahdollistamisen tasa-arvoisesti kaikille suomalaisille ikään ja
asuinpaikkaan katsomatta; ihmisillä tulee olla mahdollisuus päivittää
osaamistaan työelinkaarensa jokaisessa vaiheessa.
Hän muistutti, että ammatillisen koulutuksen tulee toteuttaa myös
työelämän palvelu- ja kehittämistehtäväänsä. Sillä on lisäksi tärkeä
rooli aluekehityksen kannalta: millaisia osaajia missäkin päin Suomea
koulutetaan alueen elinkeinoelämän tarpeisiin.
Eniten esim. aloituspaikkalisäyksiä kohdistetaan kasvukeskuksiin, ennen
kaikkea Uudellemaalle.
Mika Tammilehto muistutti myös ammatillisen koulutuksen laaja-alaisesta
yhteiskunnallisesta vastuusta; että se vastaisi tasa-arvoisesti ja
oikeudenmukaisesti koulutustavoitteisiin ja -tarpeisiin.

Opetuksen järjestäjiin
kohdistuvat kovat
laatuvaatimukset

Opetusneuvos Mika Tammilehto huomautti, että selvitäkseen lukuisista
vaativista tavoitteistaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien on
oltava riittävän laadukkaita; tämä puolestaan on sekä henkinen että
taloudellinen resurssikysymys.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulee Tammilehdon mukaan olla
vakaata, ennakoitavaa ja samalla myös kannustavaa - mm.
kustannustehokkuuteen kannustavaa.

Uudellamaalla tarvitaan
venäjänkielisiä
palveluosaajia

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Mirja Hannula sanoi EK:n
tavoitteena olevan, että työelämään tulevaisuudessa rekrytoitavista
nuorista joka toisella on ammatillinen koulutus. Esimerkiksi vuoden 2007
tilaston mukan työelämässä olevista 25-29-vuotiaista nuorista aikuisista
20 %:lla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Mirja Hannula oli tehnyt " pikagallupin " EK:n uusmaalaisiin
jäsenyrityksiin ja tiedustellut, tarvitaanko Uudellamaalla ammatillista
koulutusta. Vastaukset olivat selkeän yksituumaisia: ehdottomasti
tarvitaan.
Esimerkiksi ravintola- ja matkailuala tarvitsee kielitaitoisia ja
monipuolisesti palvelutaitoisia ammattiosaajia. Ennen kaikkea Uudenmaan
ravintola- ja matkailupalveluissa tarvitaan tulevaisuudessa venäjän
kielen taitajia, kun uusi nopea junayhteys Helsingin ja Pietarin välillä
avautuu.
- Rakennusalalla ammattitaitoisten työntekijöiden tarve on Uudellamaalla
ylivoimainen muuhun Suomeen verrattuna, Hannula huomautti.

Koulutuksen vastattava
työelämän tarpeita

EK:n asiantuntija Mirja Hannula korosti ammatillisen koulutuksen
työelämälähtöisyyden tärkeyttä; että koulutus tuottaisi ammattitaitoisia
työntekijöitä työelämän tarpeisiin.
- Ammatillisen koulutuksen järjestäjien hallituksiin pitäisi saada
entistä enemmän yrittäjien edustajia, kuten yliopiston hallituksissa nyt
jo on, Hannula sanoi.
Koulutuksen onnistumisessa tärkeä rooli on myös opetushenkilökunnan
osaamisella, se vaatii jatkuvaa päivittämistä.
Mirja Hannula myös muistutti, miten tärkeä ammattiin opiskelevan nuoren
on saada realistinen kuva ammattialastaan ja sen vaatimuksista - nykyään
nuorten toiveet ja työelämän tarpeet eivät välttämättä aina kohtaa.
Pitääkö ammatillista koulutusta säädellä ja miten - mm. opintoalojen,
aloituspaikkojen ja koulutuksen sisällön - suhteen siinäpä
kansalaisinfon sekä alustajien että yleisön mielestä vaikea asia
ratkaistavaksi.

Laadukas perusopetus
tuottaa laadukasta
opiskelija-ainesta

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo muistutti,
että koulutus tulee nähdä kokonaisuudessaan jatkumona.
- Mitä laadukkaampi perusopetus varhaiskasvatuksesta saakka meillä on,
sitä parempaa opiskelija-aineista saamme ammatillisiin oppilaitoksiin ja
lukioihin.
Kansalaisinfon keskustelussa korostui myös käden taitojen opetuksen
tärkeä merkitys ammatillisen koulutuksen kivijalkana; perusopetuksen
tulisi tarjota lapsille ja nuorille aito kiinnostus ja tekemisen rohkeus.

Leave a Reply