Suomen tulevaisuus tehdään luokkahuoneissa

Opetusministeriö on myöntänyt täksi vuodeksi lähes 30 miljoonaa euroa valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Uudenmaan kunnat ovat saaneet tästä runsaat 8 miljoonaa euroa, Kirkkonummi 420.400 euroa.

Suurimmat summat Uudellamaalla menivät pääkaupunkiseudulle: Espoo sai noin 1,3 miljoonaa, Vantaa 1,75 miljoonaa ja Helsinki noin 1,9 miljoonaa. Valtionavustusta ryhmäkokojen pienentämiseen anottiin lähes 77 miljoonaa euroa.

Tätä ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettua valtionavustusta voi käyttää opetushenkilöstön palkkakustannuksiin, jakotuntien lisäämiseen sekä resurssiopettajien  palkkaamiseen eli opettajien samanaikaisopetukseen järjestämiseen luokassa ja ryhmien jakamiseen. Avustusta ei voi käyttää muuhun kuin ryhmäkokojen pienentämiseen.

Opetusryhmän koolla keskeinen vaikutus opetuksen laatuun

Opetuksen laadun merkittävimmät takeet ja sitä parhaiten parantavat tekivät ovat riittävän pienet ryhmäkoot ja pätevät opettajat. Mitä pienempi opetettavan ryhmän koko on, sitä paremmin opettaja pystyy huomioimaan jokaisen yksilöllisenä oppijana. Samalla kouluviihtyvyys kohenee.

Pienet ryhmäkoot ovat avainasemassa koulukiusaamiseen puuttumisessa ja sen ennaltaehkäisyssä. Pienessä ryhmässä mahdollinen kiusaaminen havaitaan herkemmin. Pienessä ryhmässä jokainen oppilas pääsee esille ja hänet huomioidaan; ei synny tarvetta huomion kerjäämiseen.

Koulukiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamistapauksiin puuttuminen on koko koulun henkilökunnan yhteinen asia. Kaikilla kouluyhteisön aikuisilla tulee olla yhteinen ja johdonmukainen sävel kurinpidollisissa asioissa.

Hallitus vahvistanut koulun ydintehtävää

Oppimistapahtuma on peruskoulun ydintehtävä. Opetusministeriön koko tämän hallituskauden kestänyt perusopetus paremmaksi eli POP-hanke on edistänyt merkittävästi tätä koulun ydintehtävää.

Ohjelman toteuttamista varten on varattu yhteensä 80 miljoonaa euroa, joka on kohdennettu kunnille valtionavustuksina.

Yhtenä esimerkkinä kunnat ovat saaneet valtiolta korvamerkittyä rahaa, jonka avulla ovat voineet parantaa perusopetustaan. Rahaa on voitu käyttää esimerkiksi erityisopetuksen tai oppilaanohjauksen määrän lisäämiseen, opettajien täydennyskoulutukseen, vieraiden kielten valintojen monipuolistamiseen tai koulujen kerhotoimintaan panostamiseen.

Perusopetuksen tehtävä ei ole opettaa pelkkiä tietoja, myös taitoja tarvitaan. Taide- ja taitoaineisiin panostaminen on panostamista tulevaisuuteen, milloinkaan mikään aikakausi ei aja käden taitojen eikä luovuuden ohi eikä yli.

Käsillä tekemisessä tekijä vastaanottaa tietoa käsiensä kautta. Tieto tallentuu kehoon ja mieleen ja jää lopulta sisäiseksi tiedoksi ja taidoksi, kokemukseksi. Ellemme vaali ja harjaannuta näitä ihmiselle arvokkaita taitoja, taitokulttuurimme ja identiteettimme köyhtyy ja näivettyy.

Saattaen vaihdettava

Opetusministeriön Perusopetus paremmaksi lei POP-ohjleman yksi tärkeä osa-alue on oppilaanohjauksen kehittäminen, siihen on jaettu vuosina 2008-2010 valtion erityisavustusta noin 9 miljoonaa euroa.

Oppilaanohjauksen kehittäminen on oppilaan ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävä asia. Jokainen peruskoulun päättävä nuori pitää saa mielekkäiden jatko-opintojen pariin; se on koko yhteiskunnan yhteinen asia: kodin ja koulun, valtion ja kuntien sekä sosiaali- ja terveystoimen.

Nyt liian moni nuori ei jatka peruskoulun jälkeen opintojaan. Koulutus on portti mielekkääseen elämään. Koulutus on merkittävin syrjäytymisen estäjä ja yhteiskuntarauhan tae. Koulutus tuo myös säästöjä, syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa.

Koulutus on jatkumo

Koulutus on nimenomaan jatkumo. Ensimmäisenä koulupäivänä reppu selässä koulutielle lähtevä ekaluokkalainen ottaa tärkeän ensiaskeleen elinikäisen koulutuksen portaillaan, toivottavasti eväänään varhaiskasvatuksen antamat hyvät kouluvalmiudet.

Suomen tulevaisuus – se tehdään luokkahuoneissa.  Suomen turvallisuus – sekin tehdään luokkahuoneissa.

Perusopetuksen parantaminen on sekin jatkumo, johdonmukaisen ja ammattitaitoisen politiikan jatkumo.

Raija Vahasalo
Kansanedustaja, kokoomus
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

KS 24.2.2011

Suomen tulevaisuus tehdään luokkahuoneissa

Opetusministeriö on myöntänyt täksi vuodeksi lähes 30 miljoonaa euroa valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Uudenmaan kunnat ovat saaneet tästä runsaat 8 miljoonaa euroa, Vihti 218 000 euroa ( RAIJA TAI siis aina täydennettynä se kunta, mihin lehteen lähetät, avustajasi MALLA voinee täydentää ).
Suurimmat summat Uudellamaalla menivät pääkaupunkiseudulle: Espoo sai noin 1,3 miljoonaa, Vantaa 1,75 miljoonaa ja Helsinki noin 1,9 miljoonaa.
Opetuksen laadun merkittävimmät takeet ja sitä parhaiten parantavat tekivät ovat riittävän pienet ryhmäkoot ja pätevät opettajat. Mitä pienempi opetettavan ryhmän koko on, sitä paremmin opettaja pystyy huomioimaan jokaisen yksilöllisenä oppijana. Samalla kouluviihtyvyys kohenee. Pienet ryhmäkoot myös ennaltaehkäisevät koulukiusaamista; mahdollinen kiusaaminen havaitaan herkemmin. Pienessä ryhmässä jokainen oppilas pääsee esille ja hänet huomioidaan; ei synny tarvetta huomion kerjäämiseen.
Koulukiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamistapauksiin puuttuminen on koko koulun henkilökunnan yhteinen asia. Kaikilla kouluyhteisön aikuisilla tulee olla yhteinen ja johdonmukainen sävel kurinpidollisissa asioissa.

Hallitus vahvistanut
koulun ydintehtävää

Oppimistapahtuma on peruskoulun ydintehtävä. Opetusministeriön perusopetus paremmaksi eli POP-hanke on tällä hallituskaudella edistänyt merkittävästi tätä koulun ydintehtävää.
Yhtenä esimerkkinä kunnat ovat saaneet valtiolta korvamerkittyä rahaa, jonka avulla ovat voineet parantaa perusopetustaan. Rahaa on voitu käyttää esim. erityisopetuksen tai oppilaanohjauksen määrän lisäämiseen tai opettajien täydennyskoulutukseen.
Perusopetuksen tehtävä ei ole opettaa pelkkiä tietoja, myös taitoja tarvitaan. Taide- ja taitoaineisiin panostaminen on panostamista tulevaisuuteen, milloinkaan mikaan aikakausi ei aja käden taitojen eikä luovuuden ohi eikä yli.
Käsillä tekemisessä tekijä vastaanottaa tietoa käsiensä kautta. Tieto tallentuu kehoon ja mieleen ja jää lopulta sisäiseksi tiedoksi ja taidoksi, kokemukseksi. Ellemme vaali ja harjaannuta näitä ihmiselle arvokkaita taitoja, taitokulttuurimme ja identiteettimme köyhtyy ja näivettyy.

Huomio erityislahjakkaisiin
oppilaisiin

Suomessa oppisvaikeuksista kärsivien oppilaiden auttaminen, erityisopetuksemme, on maailman laadukkainta. Erityislahjakkaiden oppilaiden tarpeiden huomioiminen on edelleen tabu.
Tosiasia on se, että ihmiset ovat erilaisia. Perusopetuslaki edellyttää, että koulussa jokainen oppilas huomioidaan yksilönä ja jokaisella on koulussa mahdollisuus kehittyä täyteen mittaansa. Mikäli erityislahjakkailla oppilailla ei ole tähän mahdollisuuksia, heistä kehittyy helposti alisuoriutujia, ikävimmässä tapauksessa häiriköitä.
Meillä Suomessa ei ole inhimillisesti eikä kilpailukykymme kannalta tähän varaa.
Tarvitsemme erityislahjakkuuksia. Niitä on meissä suomalaisissa, kunhan vain tarjoamme mahdollisuuksia lahjakkuuden hyötykäyttöön; motivaatio on lahjakkuuden paras käyttövoima, joka vielä kasvaa käytössä!
Erikoisluokat, mm. matematiikka-, luonnontiede-, liikunta- ja musiikkiluokat ovat merkittävää panostamista erityislahjakkaisiin oppilaisiin - panostamista inhimilliseen innostumiseen, panostusta yrittäjyyteen, panostusta kilpailukykyymme. Erityislahjakkaille oppilaille tulee voida tarjota myös erityisopetusta. Pelkän kerhotoiminnan varaan erityislahjakkaiden huomioimista ei tule jättää.
Kerhotoiminnan tulee olla harrastus- ei oppimislähtöistä.

Saattaen vaihdettava

Liian moni nuori ei jatka peruskoulun jälkeen opintojaan. Jokainen peruskoulun päättänyt nuori pitää saada mielekkäiden jatko-opintojen pariin; se on koko yhteiskunnan yhteinen asia: valtion ja kuntien,
opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen. Koulutus on merkittävin syrjäytymisen estäjä ja yhteiskuntarauhan tae. Koulutus tuo myös säästöjä, syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa vuodessa.
Peruskoulun päätyttyä oppilaat on " saattaen vaihdettava "
jatko-opintoihin. Tässä korostuu ammattitaitoinen oppilaanohjaus.
Olisiko syytä herättää keskustelua mahdollisista " pakkotoimista ", esimerkiksi kunnille rapsahtavista uhkasakoista, mikäli kunnat eivät huolehdi siitä, että nuoret jatkavat peruskoulun jälkeen opintojaan?
Jatko-opinnoissa tehokas ja kannustava opinto- ohjaus puolestaan ennaltaehkäisee opintojen keskeyttämistä.

Ammattiosaajia
työelämän tarpeisiin

Ammatillisen koulutuksen onnistumisen kannalta tärkeintä on se, miten ammattiin valmistuneiden nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia.Tänä päivänä ja tulevaisuudessa työelämä muuttuu kaiken aikaa.
Olennaista on, että ammattitutkinnot antavat nuorille ja aikuisopiskelijoille joustavasti mahdollisuuksia, joita on hyödynnettävissä useissa ammateissa.
Ammattitaiton opettamisen ohella ammatillisen koulutuksen tulee toteuttaa myös työelämän palvelu- ja kehittämistehtäväänsä.
Ammattikoulutuksella on lisäksi tärkeä rooli aluekehityksen kannalta:
millaisia osaajia missäkin päin Suomea koulutetaan alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Eniten esimerkiksi aloituspaikkalisäyksiä on kohdistettu ja tullaan kohdistamaan kasvukeskuksiin, ennen kaikkea Uudellemaalle.
Esimerkiksi ravintola- ja matkailuala tarvitsee kielitaitoisia ja monipuolisesti palvelutaitoisia ammattiosaajia. Ennen kaikkea Uudenmaan
ravintola- ja matkailupalveluissa tarvitaan tulevaisuudessa venäjän kielen taitajia, kun uusi nopea junayhteys Helsingin ja Pietarin välillä on avautunut.
Rakennusalalla ammattitaitoisten työntekijöiden tarve on Uudellamaalla ylivoimainen muuhun Suomeen verrattuna.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien hallituksiin pitäisi saada entistä enemmän yrittäjien edustajia, kuten yliopiston hallituksissa nyt jo on.
Näin varmistettaisiin että
koulutus tuottaisi ammattitaitoisia työntekijöitä työelämän tarpeisiin.

Nyt jo huomio lukioihin!

Lukio-opetuksen kehittäminen on seuraavan hallituskauden tärkein sivistyspoliittinen tehtävä. Kuluvalla hallituskaudella on panostettu perusopetuksen ja ammattikoulutuksen kehittämiseen sekä uudistettu yliopistoja. Nyt on lukioiden vuoro - kiireellisesti.
Tulevaisuuden maailmassa kaikilta, mutta erityisesti korkeasti koulutetuilta suomalaisilta vaaditaan ns. uuden ajan kansalaistaitoja, kuten esimerkiksi medialukutaitoja, kriittisen ajattelun taitoa sekä laaja-alaista tiedonkäsittelytaitoja: että löytää olennaisen informaatiotulvasta. Näiden opettamista on kehitettävä lukiopetuksessa.
Unohtamatta globaalissa maailmassa tärkeää monipuolista kielitaitoa sekä hyvää yleissivistystä. Globaalissa maailmassakin persoonallisen maailmankuvan tärkein rakennusalusta monien tietojen ja taitojen ohella on oman kulttuurin ja oman kielen vankka osaaminen. Kotimaiset klassikot, musiikin ja kuvataiteen helmet on edelleen ja yhä tarkemmin koettava ja analysoitava lukio-opetuksessa.
Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2014 ylioppilaskirjoituksissa hyödynnettäisiin tieto- ja viestintäteknologiaa. Tämä edellyttää näiden taitojen opettamista ja käyttöä opintien joka askeleella, erityisesti lukiossa. Tässä tarvitaan sekä valtion että kuntien panostuksia.

Pääsykokeet soveltuvuuden
ja motivaation mittarina

Yliopistojen ydintehtävät ovat opetus ja tutkimus. Uusilla rahoitusmalleilla ja niiden ennakkoluuloisella soveltamisella turvaamme nämä yhdintehtävät.
Rahoituksen perustana tutkimuksen vaikuttavuus on kantavampi kuin tutkintojen lukumäärät. Tutkimusta ei koskaan tule tehdä pelkästään tutkimusta varten. Yliopistoilla on merkittävä yhteiskunnallinen
tehtävä: tutkimusten on oltava hyödynnettävissä yhteiskunnan eri osa-alueiden kehittämisessä.
Perustutkinnot ovat yliopisto-opetuksen ydin. Nykymaailmassa ja tulevaisuudessa on rohkeasti keskusteltava, miten perustutkintoja tulisi kehittää laadun kärsimättä, esimerkiksi missä määrin soveltaa poikkitieteellistä ajattelua perustutkintojen kehittämisessä.
Tieteen ei saa koskaan tuntea valtion rajoja, tiedeyhteisössä kansainvälisyyden tulee olla jokapäiväinen asia. Kansainvälinen oppilasvaihto takaa, että globaaleilla markkinoilla suomalaiset osaajat saavat kansainvälisiä mahdollisuuksia ja kansainväliset osaajat tuovat oman osaamisensa Suomen tiedeyhteisön ja yhteiskunnan käyttöön.
Yliopisto-opinnoissa toteutuu hedelmällisimmillään psykologi Abraham Maslow'n määrittelemä tarvehierarkiateoria: onnellisimmillaan ihminen on kun hän saa toteuttaa itseään.
Pääsykokeet ovat merkittävä opiskelijan motivaatiota ja alalle soveltuvuutta mittaava asia, siksi ne tulisi mielestäni ehdottomasti säilyttää.

Koulutus on jatkumo

Koulutuksen kenttä on laaja-alainen. Koulutus on nimen omaan jatkumo.
Ensimmäisenä koulupäivänä reppu selässä kouluun lähtevä ekaluokkalainen ottaa tärkeän ensiaskeleen koulutuksen portaillaan, toivottavasti eväänään varhaiskasvatuksen antamat hyvät kouluvalmiudet.
Kouluksen portaat jatkuvat läpi ihmisen elämän. Mutta nuorena on vitsa vääntyvin, siksi jokainen suomalaisnuori on saattaen vaihdettava perusopetuksesta jatko-opintoihin. Jatko-opinnoista turvallisesti mielekkääseen työhön. Suomen tulevaisuus - se tehdään luokkahuoneissa.
Suomen turvallisuus - sekin tehdään luokkahuoneissa.

Raija Vahasalo
Kansanedustaja, kokoomus
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Kirkkonummi

Leave a Reply