Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 50-vuotta

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Raija Vahasalo

Juhlapuhe 18.4.2009

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat

Tapaan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana paljon PISA-turisteja, jotka tulevat Suomeen ihailemaan koulujärjestelmäämme. He kysyvät usein mistä huikea menestyksemme oikein johtuu. Vaikka syitä menestykseen on monia, uskon, että yksi tärkeimmistä on korkeatasoinen  opettajankoulutus.
 
Suomalainen yliopistotasoinen opettajankoulutus on onnistunut järjestelmä. Koulutus pohjautuu tieteeseen ja totuttaa opettajat itsenäiseen työskentelyyn jo opiskeluaikana. Tutkimukseen pohjautuva koulutus antaa opiskelijalle taidon hankkia ja ymmärtää tutkimustietoa myös opintojen päätyttyä. Näin opettaja voi jatkuvasti soveltaa viimeisintä tietämystä opetuksessaan ja ylläpitää ammattitaitoaan. Onhan ensiarvoisen tärkeää, että lapset ja nuoret saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta.

Opetuksen laatu on tärkein oppilaiden osaamista parantava tekijä. Muut osaamiseen vaikuttavat seikat ovat pääosin lähtöisin oppilaiden kotoa. Kotoa saatuihin oppimisen edellytyksiin on vaikea puuttua. Sen sijaan opetuksen laatuun voidaan vaikuttaa opettajankoulutuksella. Tämän vuoksi on oleellista, että opettajankoulutus on osa korkea-asteen koulutusta ja että opettajakunta on mahdollisimman motivoitunutta ja monipuolista. Keskeisessä roolissa on erilaisten oppilaiden kohtaaminen, toimiminen monikulttuurisessa työympäristössä sekä yhteistyö kotien kanssa. Oppilaita pitää tukea ja kannustaa läpi kouluvuosien. Näiden aiheiden tulee korostua myös opettajien koulutuksessa.

Valitettavasti pelkkä peruskoulutus ei tarjoa riittäviä eväitä koko opetusuralle. Opettajan työ on elinikäistä oppimista. Opetusministeriö valmisteleekin parhaillaan täydennyskoulutusvelvoitetta opetushenkilöstölle sekä opetuksen johto- ja tukitehtävissä toimiville työntekijöille. Täydennyskoulutukseen vaikuttavat ammatillinen osaaminen, työn vaativuus ja toimenkuva.

Tällä hetkellä suurin osa opettajista syventää osaamistaan osallistumalla aktiivisesti erilaisille kursseille ja seminaareihin. Täydennyskoulutuksen erityisinä kohderyhminä ovat ne opettajat ja johdon työntekijät, jotka ovat vain harvoin tai eivät lainkaan osallistuneet koulutukseen. Opettajan ammatti edellyttää tietojen ja taitojen jatkuvaa päivitystä. Kun jokainen opettaja osallistuu vuorollaan jatkokoulutukseen, taataan samalla lapsille ja nuorille  innostuneet ja pätevät opettajat.

* * *

Hyvät kuulijat

Historiallisen yliopistolakiuudistuksen käsittely sivistysvaliokunnassa on loppusuoralla. Lakiuudistus on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Opettajaksi opiskelevia laki koskettaa aivan erityisesti harjoittelukoulujen osalta. Uudessa laissa harjoittelukoulujen rahoitus ja toiminta turvataan. Harjoittelukoulut ovat välttämättömiä, sillä opettajan työn voi oppia vain käytännössä.

Suomalainen harjoittelukoulujärjestelmä on ainutlaatuinen. Siihen on kiinnitetty runsaasti huomiota myös ulkomailla. Harjoittelukouluja pidetään yhtenä PISA-menestykseemme vaikuttavista tekijöistä. Tämä on varmasti totta. Onhan ensiarvoista, että te, tulevat opettajat, astutte uusien oppilaidenne eteen valmiina; opettamista riittävästi harjoitelleina; ja tuntien itsenne päteviksi ja kykeneviksi. Näin huolehditaan paitsi opetuksen laadusta, myös työhyvinvoinnista.  Hyvin koulutettu ja käytännön kokemusta saanut opettaja on tehtäviensä tasalla. Harjoittelukoulut ovat erottamaton osa korkeatasoista suomalaista opettajankoulutusta.

* * *

Tulevaisuudessa laadukas koulutus ja elinikäinen oppiminen voivat olla myös Suomen vientivaltteja. Tätä ajatusta tulee edistää aktiivisesti. On vaarana, että yhteiset eurooppalaiset opettajankoulutustavoitteet eivät yllä Suomen vaativuustasolle. Tällöin tulee huolehtia siitä, että jo saavuttamastamme tasosta pidetään kiinni. Tässä valossa Suomen tulee ottaa johtava rooli eurooppalaisen opettajankoulutuksen parantamisessa. Osaamistamme tällä alalla tulee tuoda esiin entistä määrätietoisemmin ja voimakkaammin.

Hyvät PISA-tulokset eivät yksin riitä nostamaan Suomea koulutuksen ja oppimisen mallimaaksi. Vientituote tarvitsee myös vienninedistämistä. Eri maiden opettajat ja päättäjät vierailevat jo nyt maassamme ottamassa mallia käytännöistämme. Silti vuorovaikutus voi olla vieläkin monipuolisempaa. Tarvitaan lisää opettajavaihtoja ja aktiivista kansainvälistä vaikuttamista. Tässä asiassa me kaikki voimme terästäytyä ja etsiä uusia mahdollisuuksia nykyistä rohkeammin.

* * *

Suomalaisessa koulutuspolitiikassa on tällä hetkellä yliopistolakiuudistuksen lisäksi käynnissä myös muita suuria muutoksia. Yksi keskeisimmistä on perusopetuksen laadun parantamiseen tähtäävä POP-hanke. Hankkeessa panostetaan muun muassa oppilaiden hyvinvointiin sekä ryhmäkokojen pienentämiseen. Hankkeen ansiosta koulujen kerhotoimintaan suunnattiin lisärahoitusta, jolla perustettiin yli 5 000 uutta kerhoa. POP-hankkeen lisäksi OPM valmistelee peruskoulun tuntijaon, lukiokoulutuksen ja erityisopetuksen uudistamista. Lisäksi tulevat opetuksen laatusuositukset kunta- ja koulutasolle vappuun mennessä. Kaikkien näiden tärkeiden muutosten jalkoihin on kuitenkin jäänyt kipeästi uudistusta tarvitseva päivähoitolaki.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nykyisen – vuodelta 1973 peräisin olevan – päivähoitolain uudistamisesta. Mitään todellista uudistusta ei kuitenkaan näytä olevan tulossa STM:stä. Tällä hetkellä päivähoito ja varhaiskasvatus ovat sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Koska päivähoidossa on kyse kasvatuksesta, opetuksesta ja lapsen oikeudesta oppimiseen, toistan vaatimukseni: varhaiskasvatuksen tulee kuulua opetusministeriön vastuulle. Varhaiskasvatus on osa elinikäistä oppimista. Opetusministeriöllä on hyvät valmiudet päivähoitolain kokonaisvaltaiseen uudistamiseen.

Siirrolla varmistettaisiin, että uudessa varhaiskasvatuslaissa määritellään selkeästi sekä lasten oikeudet että opetuksen tavoitteet ja laatukriteerit. Tällöin päivähoidon ja koulujen välille muodostuu selkeä jatkumo, joka palvelee sekä lapsen että perheen parasta.

* * *
Arvoisa juhlaväki

Opettajat ovat yhteiskuntamme peruspilareita. Ilman opettajia vain harva lapsi oppisi biologiaa, historiaa tai vieraita kieliä. Jotta lapset saavat laadukasta opetusta, pitää myös opettajankoulutuksen olla laadukasta. Koulutuksen tämän hetkinen korkea taso ei automaattisesti takaa samaa tulevaisuudessa. Siksi meidän kaikkien on edistettävä opettajankoulutuksen jatkuvaa kehittämistä.

50-vuotisen historiansa ajan SOOL on osaltaan huolehtinut opettajaksi opiskelevien äänen kuulumisesta. Se on tehnyt arvokasta työtä – paitsi järjestämällä vuosittain kuuluisia talvipäiviä – myös valvomalla opiskelijoiden etua ja pyrkimällä uudistamaan opettajankoulutusta. SOOL ja muut sen kaltaiset järjestöt ovat korvaamaton osa suomalaista akateemista maailmaa.
“Maan kilpailukyky ei ala teollisuushallista tai tutkimuslaboratoriosta. Se alkaa luokkahuoneesta.” Näin sanoi Henry Ford sata vuotta sitten. Se pitää edelleen paikkansa.

Toivotan puolestani onnea ja menestystä 50-vuotiaalle SOOLille!

One Response to “Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 50-vuotta”

  1. […] juhlapuheessani painotin kahta pääasiaa: varhaiskasvatus tulee siirtää opetusministeriön vastuulle ja […]

Leave a Reply