Puhe AOL:n 25-vuotisjuhlaseminaarissa 12.10.2013

Kansanedustaja , Eduskunnan sivistysvaliokunnan pj
Raija Vahasalon puheenvuoro ajankohtaisista asioista

“Ajankohtaisia kuulumisia” niin perusopetuksen kuin lukionkin osalta. Miten nimenomaan aineenopettajia on tarkoitus käyttää koulujärjestelmää kehitettäessä?

 

Arvoisat aineenopettajat ja juhlaseminaarin väki, Onnittelut 25-vuotiaalle liitolle!

Onnittelut myös jokaiselle aineenopettajalle hyvästä ja tärkeästä ammatinvalinnasta.

Meillä jokaisella on taustallamme joukko hienoja ja innostavia opettajia. Omat opettajamme ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, mitä meistä on isona tullut. Minulla on ollut monta erinomaista opettajaa, joille olen kiitollinen. Opettaja ja rehtori minusta itsestäkin tuli.

Meillä opettajilla on siis takanamme pitkä historia. Miten tästä eteenpäin?

Olen vakuuttunut siitä, että tarvitsemme tiedepohjaista aineenopettajuutta ja ylemmän korkeakoulututkinnon tasoista koulutusta. Se takaa tasavertaisen laadukkaan opetuksen kaikkialla Suomessa.

Suomalaista peruskoulua ylistetään maailmalla. Meillä käy vuosittain satoja ulkomaisia valtuuskuntia tutustumassa siihen, miten pieni maa tuottaa maailman kärkiluokkaan kuuluvat oppimistulokset. Tällä viikolla kävi Tansanian opetusministeri ja unkarilaiset, viime viikolla Mauritiuksen opetusministeri. Yksi tärkeimmistä selityksistä hyville tuloksille on suomalainen opettaja.

Aineenopettajaliitolla ja sen monilla jäsenyhdistyksillä on oma merkittävä tehtävänsä osana Opettajien ammattijärjestöä. Te tuotte esiin erityisen osaamisenne ja oman osaamisalueen tarpeet.

On tärkeä sitoa aineenopettajien ammattitaito ja näkemys myös suurten isojen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen, esimerkiksi koulujen toimintakulttuurin kehittämiseen, oppilaan ja opiskelijan tuen ymmärtämiseen ja osallisuuden lisäämiseen.

Opettajia tarvitaan opetussuunnitelmien perusteiden valmistelutyöhön. Opettajia tarvitaan sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen kehittämiseen. Se, että te aineenopettajat osallistutte oppiainekohtaisiin työryhmiin sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla, on tärkeää ja merkittävää. Annan suuren kiitokseni tästä työstä opetuksen kehittämisen hyväksi.

= = = = =

Millaisia ovat aineenopettajien työympäristöä muuttavat tekijät tänä syksynä ja lähitulevaisuudessa?

Syksyllä 2013 korostuvat asiakokonaisuudet.

Hallitus sopi rakennepoliittisesta ohjelmasta elokuussa. Säästämiseen ja karsintaan tähtäävät konkreettiset toimenpiteet ja aikataulut ilmoitetaan marraskuun loppuun mennessä.

Ohjelma sisältää merkittäviä odotuksia ja vaikutuksia koulutuspolitiikan sektorille. Tavoitteena on esimerkiksi, että:

·        nostetaan oppivelvollisuusikä 17 vuoteen
·        ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään korkeakoulujen sisäänpääsyssä
·        toteutetaan hakijasuman purku lisäämällä määräaikaisesti sisäänottoa työelämän kannalta keskeisillä aloilla
·        lukiokoulutuksesta valmistuminen kolmen vuoden tavoiteajassa

Osa tavoitteista johtuu kiristyneestä taloustilanteesta. On tärkeää huomioida koulutuksen merkitys taloudelle ja talouskasvulle Samalla on hyvä muistaa myös kansalaisten laajemmat sivistystarpeet.

Kun teemme rakenteellisia uudistuksia, on kolme asiaa, mitä pitää muistaa.
1. koulutuksen laatu
2. koulutuksen yhdenvertainen saavutettavuus sekä
3. riittävä rahoitus.
Ja tämä pätee myös vaikeissa taloudellisissa tilanteissa.

Juuri nyt eduskunnassa työstimme lisätalousarviota tälle vuodelle ja valmistelemme talousarviota ensi vuodelle. Muutamia poimintoja, jotka koskettavat meitä opetusalalla ovat seuraavanlaisia

1) Homekoulujen- ja päiväkotien korjaukseen ohjataan 35 miljoonaa euroa. Tämän odotetaan laukaisevan satojen miljoonien arvoiset investoinnit. Jotta saamme kosteus- ja homevauriot kuriin, tarvitaan resursseja, asennemuutosta ja pitkäjänteistä osaajien koulutusta. Koko ketju rakentamisen suunnittelusta aina rakennuksen elinkaaren loppuun tulee hoitaa korkealla osaamisella. Kouluissa ja päiväkodeissa olevien terveys ei enää tulevaisuudessa vaarantua. Koulurakennuskantamme on suurelta osin rakennettu sotien jälkeen 50-luvulla. Niitä korjataan nyt. Sen aikaiset rakennukset tehtiin sen aikaisen pedagogiikan mukaisiksi. Nyt pitäisi rakentaa koulut nykypedagogiikan tarpeisiin.

2) Vuoden 2014 talousarviossa ryhmäkokojen pienentäminen jatkuu. Ryhmäkokojen pienentämiseen varataan 60 miljoonan euron määräraha. POP-ohjelma (Perusopetus Paremmaksi) on ollut suuri menestys, jonka avulla on pystytty pienentämään perusopetuksen ryhmäkokoja korvamerkityllä rahalla. On hienoa, että tämä työ jatkuu.
Professori Liisa Keltikangas-Järvinen on valiokunnassamme todennut pariinkin otteeseen, miten ryhmäkoot vaikuttavat oppimiseen ja lapsen ja nuoren kehitykseen. Muun muassa poikien kohdalla pienet ja pysyvät opetusryhmät yläkoulussa ovat välttämättömiä. Keltikangas-Järvinen totesi mm. myös, että kun oppivelvollisuuden alkuvuodet opitaan pienissä ryhmissä, kantavat positiiviset vaikutukset koko koulupolun läpi yliopistoon asti.

3)Oppilas- ja opiskelijahuollon rahoitusta lisätään.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia ollaan myös uudistamassa. On tärkeää, että uudessakin laissa mahdollistetaan opetushenkilöstön ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön yhteistyö oppilaan edun turvaamiseksi. Yksi oleellinen asia on tiedonkulun toimivuus eri ammattiryhmien välillä. Ei ainakaan ole oppilaan etu, jos tiedonkulkua oppilaan kannalta oleellisten ihmisten välillä estetään liian tiukan tietosuojatulkinnan takia. Tiedon kulku on myös A ja O varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi.

Lukioon esitetään psykologi- ja kuraattoripalveluita. Lakiesityksen käsittely on valiokunnassamme alkuvaiheessa. Se on tarkoitus tulla voimaan ensi syksynä.

 

Miten kuntien toimien karsiminen vaikuttaa koulumaailmaan?

Hallitus on linjannut, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron verran. Ministeriöt antoivat syyskuun lopussa omat ehdotuksensa kuntia koskevien velvoitteiden vähentämiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdotti esimerkiksi, että jatkossa peruskoulujen ja lukioiden oppimateriaalit hankitaan keskitetysti, valtion toimesta. Tähän asti olemme luottaneet oppimateriaalien valinnassa korkeasti koulutettujen opettajien ammattitaitoon ja materiaalin vapaaseen kilpailuun.

Muissa maissa ihaillaan suomalaisten opettajien itsenäisyyttä ja vapautta. Me luotamme opettajiin. Korkeatasoinen opettajankoulutus antaa edellytykset toimia itsenäisesti ilman valvontaa ja kontrollia, mitä muualla on. Oleellista on, että opettaja voi vapaasti valita materiaalit ja menetelmät oppilaiden tarpeiden mukaan. Näin kouluissamme huomioidaan erilaiset oppijat. Itsenäisyys ja vapaus ovat siis opettajan ammatin vahvuus ja vetovoimatekijä. Sitä ei saa vaarantaa.

Ehdotus sisältyy siis valtiovarainministeriölle annettuun toimintaohjelmaan, jolla kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään. Kunnilla on tällä hetkellä yli 500 lakisääteistä tehtävää ja lähes tuhat velvoitetta.

Oppimateriaalin hankintojen keskittäminen valtiolle on tuskin keskeisin asia normien ja velvoitteiden purkamisessa. Se olisi kestämätön ratkaisu suomalaiselle sivistysyhteiskunnalle. Myös tulevaisuudessa, kun siirrymme digitaalisiin materiaaleihin, opettajille tulee taata täysi oikeus materiaalien ja opetusmenetelmien itsenäiseen valintaan. Silloin senhetkinen opetusministeri ei määrää, kenen totuus kerrotaan kaikille suomalaisille nuorille.

 

Hyvä seminaariyleisö,

Oppivelvollisuuden pidentäminen on nyt hallituksemme kuuma peruna. Koulutustakuun mukaan jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Peruskoulun jälkeen meiltä jää muutama tuhat oppilasta ilman jatkopaikkaa. Aloituspaikkoja lisätään, mutta kaikille sekään ei ole ratkaisu. Pudokkuuden syyt ovat moninaiset. Siksi ratkaisujenkin on oltava sitä. Mitä nämä vuosittain noin pari tuhatta nuorta sitten tarvitsevat?

Kaikkien asiantuntijoiden, jotka ovat perehtyneet syrjäytymiseen, heidän mukaansa nuoret tarvitsevat aitoa välittämistä ja henkilökohtaista ohjausta. Nuorelle pitää varmistaa yksilöllinen polku. Mikään järjestelmä tai organisaatiokaavio ei pelasta yhtäkään syrjäytymisuhan alla olevaa nuorta.

Meidän tulee olla todella tarkkoja, ettei tehdä oppivelvollisuusiän nostamisen suhteen sellaisia toimenpiteitä, joissa hyvä tarkoitus voi tosiasiassa johtaa aivan päinvastaiseen lopputulokseen.

Nuorten syrjäytymisen syyt eivät synny yhtäkkiä yhdeksännen luokan keväällä ja poistu yhdellä lisävelvoitevuodella. Syyt ovat alkaneet jo paljon aiemmin, usein jopa varhaislapsuudessa. Siksi ongelmiin tulee puuttua jo aiemmin. Siksi meidän tulee vahvistaa varhaiskasvatusta ja perusopetusta.

 

Perusopetus

Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2012 uuden perusopetuksen tuntijaon. Uudessa tuntijaossa vahvistetaan yhteiskuntaopin opetusta, liikuntaa sekä taide- ja taitoaineita ja panostetaan kielivalikoiman monipuolistamiseen.  Nyt parhaillaan on menossa Opetushallituksessa opetussuunnitelmien perusteiden valmistelu. Ainekohtainen työ on alkanut tammikuussa ja työryhmälle on annettu määräaika ensi vuoden loppuun. Sen jälkeen alkaa paikallinen opetussuunnitelmatyö. Haluan muistuttaa, että teillä on koko ajan mahdollisuus antaa palautetta Opetushallitukseen opsien perusteisiin ja paikallisten opetussuunnitelmien työstämisessä teillä on myös tärkeä rooli.

Uusi tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet tulevat 1.8.2016. Yhtenä suurena haasteena on se, ettei asiaan liity siirtymäsäännöstä. Tämä aiheuttaa hankaluutta esimerkiksi kieltenopetuksen suhteen, josta SUKOL on ansiokkaasti huomauttanut monta kertaa.

 

Lukio

Lukiolla on oma erityinen paikkansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. On tärkeää säilyttää lukio omana koulutusmuotonaan. Lukio toimii väylänä korkea-asteen opintoihin ja on laajan yleissivistyksen takaaja. Ei ole yhdentekevää, millaiset tiedot ja taidot lukiolaiset kolmen vuoden aikana saavat.

Yhteiskunnan ikärakenteen kehittyminen vaatii samaan aikaan toimia opintojen nopeuttamiseksi ja turhien välivuosien vähentämiseksi. Lukiosta tulee voida jatkaa sujuvasti jatko-opintoihin ilman vuosikausien pääsykoekierrettä. Tämä edellyttää lukion ja tiedeyliopistojen suhteen tiivistä yhteistyötä. Myös uudet opiskelijavalintahaut tulevat käyttöön.

Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän taidollista osaamista – kykyä kokonaisuuksien hallintaan, kommunikointiin ja yhteistyöhön sekä oppimaan oppimiseen. Samoin tiedonhankinnan, tiedonhallinnan ja tiedonarvioinnin taidot, kyky loogiseen ja kriittiseen ajatteluun sekä ongelmanratkaisuun korostuvat. Ulkoa opettelun sijaan pitäisi varmistaa, että nuoret oppivat juuri näitä tulevaisuuden kannalta olennaisia taitoja ja saavat monipuolisen kielitaidon.

Nyt lukiokoulutuksen tuntijako uudistetaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisesti lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisen. Työryhmän toimikausi päättyy 2. joulukuuta 2013.

Opetussuunnitelmatyö aloitetaan, kun tuntijakopäätös aikanaan tehdään. Tavoitteena on, että lukion uusi tuntijako ja opsit otetaan käyttöön elokuun alussa 2016.

Ylioppilastutkinto sähköistetään

Uudistamisen taustalla ovat jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen mahdollistaa tehtävien osalta esimerkiksi laajojen lähdemateriaalien, liikkuvan kuvan ja äänen hyödyntämisen, simulaatiot ja niin edelleen. Mahdollisuudet ovat laajat, vaikka vapaa internetin käyttö rajattaneen ainakin alkuvaiheessa pois.

Ensimmäiset kokeet suoritetaan tietotekniikkaa hyödyntäen syksyn 2016 tutkinnossa. Silloin kokeen voi suorittaa saksan pitkässä ja lyhyessä oppimäärässä, maantieteessä sekä filosofiassa. Kaikki kokeet suoritetaan tietotekniikan avulla vuonna 2019.

Tietojärjestelmähankkeena sähköinen ylioppilastutkinto on haastava. Mutta se on oikea suunta kehittää perinteikästä koetilannetta. Vertailun vuoksi suomalaiset koulut ovat tietotekniseltä varustukseltaan Euroopan huipputasoa, mutta TVT:n aktiivinen opetuskäyttö ja osaamisen kehittäminen ovat jääneet muista maista jälkeen.

Lopuksi

Aineenopettajien tietyn aihealueen syvällinen hallinta on eräs suomalaisen koulujärjestelmän vahvuuksista.

Jotta säilytämme suomalaisen koulun erityispiirteen, aineenopettajuuden, jokaisen aineenopettajan tulee toimia yhteisrintamassa riippumatta siitä, minkä oppiaineen edustaja on.  Se on puhdasta win-win toimintaa, jos ja kun koulun arjessa aineenopettajilla on mahdollisuus yhteistyöhön yli oppiainerajojen. Oppiainerajat ”hämärtävä tai rikkova” opetus onnistuu opettajakollegojen tuella.

Samalla meidän tulee kuitenkin olla todella huolissamme koulutusjärjestelmämme tulevaisuudesta. Onko meillä tarpeeksi ideoita, innovaatioita ja investointeja pysyä kehityksen kärjessä? Suomi elää, kehittyy ja menestyy laadukkaan koulutuksen ansiosta. Tutkimusten mukaan koulutus on kilpailukykymme ykkösvaltti.

= = = = = = =

Puhuin alussa siitä, miten meistä jokaisen takana on sarja hienoja opettajia. Heistä jokaisella vuorostaan on ollut omat opettajansa. Kun katsomme vielä kauemmas taaksepäin, päädymme antiikin Akatemian ajattelija Plutarkhokseen. Hän totesi, että ”Ihmisen mieli ei ole astia, joka pitää täyttää, vaan tuli, jota pitää ruokkia”.

Arvoisat opettajat,

Opettaja ei ole puhuva pää luokan edessä. Opettaminen ei ole kirjan tekstien muuttamista puheeksi. Opettaminen on sitä, että kosketamme nuorten sielua ja sydäntä. Me itse, ja meidän edeltäjämme, olemme saaneet kipinöitä sieluumme hienoilta opettajilta. Siinä on meidän haasteemme ja siinä on meidän tavoitteemme: sytyttää kipinöitä ja ruokkia tulta.

Toivotan teille kaikille hyvää seuraavaa kahtakymmentä viittä vuotta roihuavan tulen ruokkijoina.

 

 

Leave a Reply