Perustuslaki vai ei?

Syksyn poliittista keskustelua hallitsi kriisinhallintalain aiheuttama perustuslaillinen kriisi. Mm. pääministeri Vanhanen arvosteli kovasanaisesti perustuslakivaliokuntaa politikoinnista, kun lain ylin tulkitsija piti ehdotettu kriisinhallintalain muotoilua perustuslain vastaisena. *****.

Uusi perustuslaki astui voimaan 1.3.2000. Lakia edelsi huolellinen valmistelu. Olin itse hyväksymässä lakia eduskunnassa, ja muistan ihastelleeni myös Kirkkonummen Sanomissa perustuslain kaunista ja selkeätä suomen kieltä.. Laki on kirjoitettu kaikkien suomalaisten luettavaksi ja ymmärrettäväksi, tavanomaisen juristien salakielen sijasta.

*****

Hallituksen mukaan, kun syksyllä ehdotettu kriisinhallintalaki ei mennyt läpi täsmälleen ehdotetussa muodossa, perustuslakia on muutettava, jotta presidentin nykyisiin valtaoikeuksiin ei tule heikennystä.

*****

Asiaa voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta. Perustuslain muutoksesta huolimatta sekä presidentti Ahtisaari että presidentti Halonen ovat pitäneet tiukasti kiinni osallistumisoikeudestaan, eli niin sanotusta kahden lautasen periaatteesta EU-kokouksissa, vaikka käsiteltävänä ei olisi yhtään presidentin valtaoikeuksiin kuuluvaa asiaa.

*****

EU:n kriisinhallintajoukot ovat osa EU-politiikkaa, jossa valmisteluvalta ja rutiinipäätökset perustuslain mukaan kuuluvat valtioneuvostolle. Merkittäviin kansainvälisiin velvoitteisiin tarvitaan aina eduskunnan hyväksyntä.

*****

Ymmärrän hyvin sen, että presidentti on halukas venyttämään omat valtaoikeutensa niin pitkälle, kuin valtioneuvoston heikkous antaa sille tilaa. Jos presidentti ei ole innokas noudattamaan voimassa olevan perustuslain henkeä, pitääkö lakia muuttaa? Vai pitääkö hallituksen tukea Suomen perustuslakia, ”jota ei pidä kevytmielisesti ja hetken mielijohteesta lähteä muuttamaan”?

Raija Vahasalo
Kansanedustaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi

Kirkkonummen Sanomat Kolumni 8.1.2006

Leave a Reply