Mistä on kouluviihtyvyys tehty?

.. jos ei sokerista ja kukkasista tai koiranhännän tupsukoista, niin sitten pienen ryhmän puuhasista, osaavista hyppysistä ja KiVan koulun kuulumista.

* * * * *

Suomalaisten lasten ja nuorten lähtökohdat ovat huippuluokkaa. Meillä on kattava kouluverkko, pätevät opettajat ja hyvät opetussuunnitelmat. Suomalaisnuoret pärjäävät erinomaisesti kansainvälisissä oppimistulosten vertailuissa.
Kouluviihtyvyys sitä vastoin on Suomessa erittäin alhainen. Tutkimusten mukaan voidaan puhua suorastaan yleisestä kouluviihtymättömyydestä. Mitä voimme tehdä?

* * * * *

Monessa kunnassa opetusryhmät ovat olleet jo vuosia liian suuria, jolloin oppilaiden erityistarpeiden huomioiminen on vaikeaa. Meillä Kirkkonummella asiat ovat suhteellisen hyvin, mutta parannuskohteitakin löytyy. On työlästä pysyä opetussuunnitelman tahdissa, jos opettajan aika menee häiriökäyttäytymisen kitkemiseen tai monen oppimisvaikeuksista kärsivän ohjaamiseen. Erilaisten lahjakkuuksien tukemiseen ei silloin myöskään jää aikaa. Käytännössä liian suuresta opetusryhmäkoosta kärsivät kaikki.

Kun luokat ovat tarpeeksi pieniä, rauhattomuus vähenee. Opetusministeriössä onkin meneillään ns. POP-ohjelma (Perusopetus Paremmaksi), jossa valtio suuntaa kunnille ylimääräistä lisärahaa opetuksen parantamiseksi. Ensi vuonna opetusryhmäkokojen pienentämiseen suunnataan lisärahoitusta 16 miljoonaa euroa. Summan kohdentaminen on kuntapäättäjien harteilla.  Sillä saadaan lisää jakotunteja, tuntiopettajia ja jopa uusia virkoja.  Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon päättäjät, nyt herätys!

* * * * *

Toinen keino kouluviihtyvyyden parantamiseksi on taito- ja taideaineiden tuntimäärän lisääminen. Liikunnalla on aivan erityinen merkitys, sillä se lisää niin lasten henkistä kuin fyysistäkin hyvinvointia. Kouluissa kannattaakin pitää päivittäin yksi pidempi välitunti, jonka aikana oppilailla on mahdollisuus terveysliikuntaan. Tarvitsemme myös lisää liikuntakerhoja sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa.

* * * * *

Vakavin kouluviihtyvyyden pilaajista on koulukiusaaminen. Peräti yli 16 prosenttia koululaisista ilmoittaa edelleen joutuvansa kiusatuksi säännöllisesti. Kodeissa ja kouluissa on nyt tärkeää puhua kiusaamisen nollatoleranssista ja miettiä keinoja kiusaamisen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Yksi suositeltava keino on opetusministeriön aloittama KiVa Koulu –ohjelma. Se on todettu kansainvälisestikin hyvin toimivaksi ja on nyt pilottivaiheen jälkeen laajenemassa valtakunnalliseksi.

* * * * *

Näillä toimenpiteillä koulut ja opettajat saavat aiempaa paremmat mahdollisuudet ongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, sillä ihmisen hyvinvointi ja vastaavasti henkinen pahoinvointi lapsena heijastuu myöhemmin aikuiselämään.

Meidän päättäjien on yhdessä koulujen ja vanhempien kanssa tehtävä kaikki voitavamme sen eteen, että lapsillamme ja nuorillamme on kouluissaan hyvä kasvuympäristö.

Raija Vahasalo
raija.vahasalo@eduskunta.fi

Kolumni KS 23.10.2008

4 Responses to “Mistä on kouluviihtyvyys tehty?”

  1. Raimo Elonsalo says:

    Enemmän yhteistyötä kodin ja koulun välille.

  2. Raimo Elonsalo says:

    Hyvällä yhteistyöllä kodin ja koulun välillä.

  3. 4848 says:

    yhteistyö kodin ja koulun välillä on hyvä asia.

  4. Timo Jantunen says:

    Kouluviihtyvyys on perustavaa laatua oleva asia. Vanhempien myönteinen ja kannustava mukanaolo lapsen kouluasioissa on hyvin tärkeää ja rakentavaa lapsen koulunkäyntiä ajatellen.
    Yhteistyö kodin ja koulun välillä on erittäin suositeltavaa.

Leave a Reply