Lukiokoulutus päivitettävä tulevaisuuden tarpeisiin

Näinä päivinä lukio-opinnot aloittaa noin 25 000 uutta lukiolaista. Lukioiden perinteet ovat vanhoja: kymnaasirakenne on vuodelta 1872, ja viimeinen merkittävä uudistus on vuodelta 1993, jolloin siirryttiin kurssimuotoiseen lukioon.

Lukion tuntijako on parhaillaan päätösten kohteena. Tuntijaon ohella pitää miettiä lukion kehittämistä ja tulevaisuudennäkymiä. Kehittämisessä tulee säilyttää lukion tehtävät ja arvot, mutta työtavat on saatava vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Kolme tärkeää asiaa ovat yleissivistävyyden kirkastaminen, yhteistyö korkeakoulujen kanssa sekä lukioverkon kehittäminen.

Lukiokoulutuksen tulee vastedeskin antaa nuorille laaja-alainen ja vahva yleissivistys. Lukiossa pitää lukea edes vähän kaikkia oppiaineita. Opintojen loppuvaiheessa tulee pyrkiä oppiainerajat ylittävään, ilmiöiden käsittelyyn pohjautuvaan opetukseen.

Eräs lukiokoulutuksen merkittävimpiä tehtäviä on akateemisten valmiuksien antaminen jatko-opintoihin. Opiskelu- ja esiintymistaitojen saamisen lisäksi lukiokoulutuksessa tulee olla mahdollisuus valita riittävästi kursseja, jotka tukevat jatko-opintoihin hakeutumista. Esimerkiksi lääkäriksi haluava lukio-opiskelija pyrkii suorittamaan luonnontieteiden valinnaisia kursseja oman osaamisensa kehittämiseksi.

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä pitää kehittää voimakkaasti. Jos opiskelijat voivat suorittaa joitakin korkeakoulujen kursseja jo lukioaikanaan, esimerkiksi verkkokursseina, se helpottaa siirtymistä jatko-opintoihin.

Järjestelmällinen ja tiivis yhteistyö voi myös lyhentää kokonaisopiskeluaikaa: yliopistot saavat valmiimpia opiskelijoita, ja opiskelijat tietävät paremmin, mitä odottavat jatko-opinnoilta. Kun tähän yhdistetään henkilökohtainen opinto-ohjaus, tulee entistä vähemmän niitä opiskelijoita, jotka tuntevat päätyneensä väärälle alalle.

Lukiokoulutuksen rahoituksen ja järjestäjäverkon uudistus määrittää suuntaa siitä, kenellä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua lukiokoulutukseen. Liian pitkä koulumatka ei saa muodostua lukio-opintojen esteeksi.

Eduskunnan sivistysvaliokunta on moneen otteeseen korostanut tavoitteena sitä, että lukio on voitava käydä kotoa käsin. Pienet lukiot voivat pelastua lukioiden keskinäisellä verkostoitumisella ja verkko-opiskelulla.

Suuri huoli on kohdistunut erityistehtävää hoitavien lukioiden, kuten urheilulukioiden ja kuvataidelukioiden, toimintaedellytysten turvaamiseen. Esimerkiksi urheilijat tarvitsevat mahdollisuuden suorittaa lukiotutkintonsa koulussa, jossa osataan huomioida urheilijan erityistarpeet.

Erityislukioilla on oma tärkeä tehtävänsä. Niiden toimintaa tulee kehittää yhteistyöverkostossa muiden lukioiden kanssa.

Raija Vahasalo

kansanedustaja (kok),
eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja,
Kirkkonummi

Lue lisää: HS Mielipide 8.8.2014

Leave a Reply