Kilpailuvalttimme ovat koulutus, koulutus ja koulutus

Vaalikamppailun tuoksinassa ponnahteli julkisuuteen myös koulutuspoliittisia uhkakuvia, tosin pelottelijoille huonoin seurauksin.

Viime vuosina on sivistysvaliokunnassa ollut kova kädenvääntö vasemmiston ja oikeiston koulutuslinjausten välillä. Päättyneellä demariopetusministerin valtakaudella vietiin maamme koulutusta koko ajan väärään suuntaan.

Kokoomus on aina ollut koulutuksen puolestapuhuja. Oppositiossa pidimme lyhytnäköisenä sellaista politiikkaa, jossa päätökset kohdistettiin vain yhteen koulutuksen osa-alueeseen. Koulutusjärjestelmähän on kokonaisuus, jonka osaset niveltyvät ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Muutokset yhdessä osassa johtavat
seurannaismuutoksiin myös muualla, ja ratkaisevaa roolia näyttelee juuri järjestelmän heikoin lenkki.

Viime vaalikauden aikana monet kilpailijamaamme lisäsivät koulutuksen osuutta BKT:stä, kun Suomessa trendi oli päinvastainen. Nyt saimme onneksi hallituksen, jolle sivistys, osaaminen ja luovuus ovat keskeisiä, hallitusohjelmaa yhdistäviä arvoja. Koulutusjärjestelmäämme tahdotaan vihdoin kehittää kokonaisvaltaisesti.

Hallituksen perusopetusta koskevat linjaukset ovat jo saaneet paljon kiitosta kouluväeltä. Hallitus aikoo mm. vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa ja laajentaa koulujen kielitarjontaa. Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat tullaan käyttämään koulutuksen laadun kehittämiseen. Emme saa tuudittautua hyviin PISA-tuloksiimme, sillä ne mittaavat aina mennyttä tilannetta. Muutos ja kilpailu sen sijaan ovat jatkuvia.

Uusi hallitus on myös heittänyt hyvästit vasemmiston haihatteluille nuorisokoulusta. Malli ei toiminut Ruotsissakaan, ja lukioillamme on tarpeeksi haasteita ilman jatkuvaa uudistusrumbaakin. Verkostomaista toimintatapaa tullaan sen sijaan suosimaan koko toisen asteen sektorilla.

Positiivista on myös se, että hallitus korottaa opintorahaa, satsaa yliopistojen perusrahoitukseen ja muuttaa tieteellistä työtä tukevat lahjoitukset laajasti verovähennyskelpoisiksi. Toivottavasti nyt saadaan kasvuun myös opetushenkilökunnan määrät suhteessa opiskelijamääriin.

Päätös kehittää korkeakoulujärjestelmäämme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen selkeään työnjakoon perustuvan duaalimallin mukaisesti on sekin järkevä. Duaalimallin vesittäminen olisi tullut kalliiksi, emmekä
tarvitse 50 yliopistoa pieneen maahamme.

Lisäksi hallitus on sitoutunut tukemaan uuden huippuyliopiston tuloa. Yliopistosta tulee kuitenkin huippu oman työnsä ansiosta, ei poliittisilla ristiäisillä. Siksi uutta yliopistoa olisi voinut kutsua osuvammin metropoliyliopistoksi, tuleehan se toimimaan Helsingin metropolialueella. Hanke sinänsä on kannatettava, kunhan se ei vain niele muiden yliopistojen rahoitusta.

Koulutus on kilpailukykymme vahvuus, jonka säilyttäminen vaatii jatkuvaa työtä. Tässä työssä on uusi hallitus lähtenyt mallikkaasti liikkeelle.

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok.)
sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Nykypäivä 18.5.2007

Leave a Reply