Hyvä vanhustenhuolto itsestäänselvyys?

Tapasin viime viikolla Tanskan opetusministerin. Kun kehuin hänelle Tanskan vanhustenhuoltomallia, ministeri oli aivan hämmästynyt. Mitä ihmeellistä heidän vanhustenhuollossaan muka on? Kuvailin näkemääni kunnioittavaa suhtautumista vanhuksiin, vanhusten itsemääräämisoikeutta, kuntouttavaa otetta, ehkäiseviä kotikäyntejä jne. Ministeri mielestä tämä kaikki on niin itsestään selvää ja ollut jo kauan voimassa, ettei siihen enää osaa kiinnittää huomiota. Tanskalaiset pitävät sitä itsestäänselvyytenä.

Kun olen kertonut ikäihmisille ympäri Suomea Tanskan vanhustenhoidosta, eivät he usko, että jotain niin hyvää on olemassa. Toteavat, ettei ainakaan Suomessa siihen voida päästä. Tuskin aivan samanlaiseen päästäänkään. Kuitenkin meillä on paljon opittavaa Tanskanmaalta.

* * * * *

Tanskassa periaatteina ovat jatkuvuus, omien voimavarojen käyttö, itsemääräämisoikeus sekä vaikuttaminen omiin olosuhteisiin ja valintamahdollisuuksiin. Lähtökohtana on, että esimerkiksi asumismuoto tulisi voida valita yksilöllisen tarpeen mukaan. Kunnanvaltuustot laativat vanhustenhuollon laatustandardit, joita julkisten ja yksityisten palvelutuottajien tulee noudattaa. Nykyisin Tanskassa noin 20 % ikääntyneistä
on valinnut yksityisen palveluntuottajan ja 77 % kunnallisen palveluntuottajan. Noin 3 % on valinnut kotiavun antajaksi esimerkiksi tuttavansa. Vanhusneuvostojen asema on vahvempi kuin meillä ja ne neuvottelevat valtuuston, kunnan johdon ja eri organisaatioiden kanssa.

* * * * *

Laitoshoidon käsite on poistettu kokonaan vanhustenhuollossa ja vammaishuollossa. Esimerkiksi hoivakodissa asuvien katsotaan asuvan omassa asunnossaan. Tanskan ministeriön edustajien mukaan laitos-käsitteen poistaminen on vaikuttanut ennen kaikkea henkilöstön asenteisiin. Aikaisemmin laitoshoidossa olevat saivat taskurahaa, nykyisin kaikille maksetaan eläkettä, josta esimerkiksi asunnon vuokra maksetaan.
Kaikille 75-vuotiaille tarjotaan ehkäiseviä kotikäyntejä kaksi kertaa vuodessa. Käynneillä kartoitetaan palveluntarve. Laki tästä tuli Tanskassa voimaan jo vuonna 1998. Kotikäynneissä yhteyttä ottaa kunta eikä vanhus itse. Näillä ehkäisevillä kotikäynneillä tarve käyttää sosiaali- ja terveyspalveluja vanhuksilla väheni, samoin vähenivät lääkärissäkäynnit ja sairaalajaksot. Lisäksi hoitokotiin siirtyminen myöhentyi. Elämänlaatu parani oleellisesti.

* * * * *

Tanskalaiset joutuivat siirtymään nykyiseen aktivoivaan malliinsa, kun laitoshoito tuli liian kalliiksi. Rahat loppuivat valtiolta ja kunnilta. Eiköhän meilläkin olisi aika todeta, että on jo aika arvostaa vanhoja ihmisiä
ja kunnioittaa heidän omaa tahtoaan! Vai onko meillä varaa muuhun?

Raija Vahasalo
kansanedustaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
m. 050 511 3090

Kolumni / Kirkkonummen Sanomat 17.6.2007

One Response to “Hyvä vanhustenhuolto itsestäänselvyys?”

  1. […] Opetukset Tanskasta kertovat, että kunnioittamalla ja kuntouttamalla saadaan onnellisia ja aktiivisia vanhuksia. Tanska päätyi malliinsa alunperin rahapulan takia, kun laitokset olivat ylivoimaisen kalliita, mutta ratkaisu on toiminut inhimillisyydessään yli odotusten. Nyt sitä pidetään Tanskassa itsestäänselvyytenä, vaikka joidenkin suomalaisten näkökulmasta se näyttää saavuttamatomalta onnelalta. Suomessa suurin este aktivoivan otteen edistämiselle näyttävät olevan asenteet. Hippokrateen valassa luvataan torjua kaikki, joka voi olla vahingoksi ja vääryydeksi. Lääkärinvalassa luvataan palvella lähimmäisiä ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen, päämääränä terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Sopii pohtia, tarkoittaako se kuntouttamista vai aktiivista luovuttamista. […]

Leave a Reply