Hallitus panostaa osaamiseen ja ravistelee koulutuksen rakenteita

Koulutus, osaaminen ja sivistys ovat sinivihreän hallituksen selviä painopistealueita. Näihin kolmeen tekijään panostamalla pärjäämme globaalissa kilpailussa, vastaamme ikärakenteen mukanaan tuomiin haasteisiin ja luomme hyvinvointia.

Vuosien 2008-2011 kehyspäätöksessä hallitus on siirtynyt sanoista tekoihin ja vastannut niihin odotuksiin, joita vaalien alla koulutuspolitiikan kehittämiselle asetettiin.

Koulutukseen suunnattuja voimavaroja kasvatetaan uuden hallituksen toimesta yhteensö 350 miljoonalla eurolla. Lisävoimavaroja on luvassa mm. perusopetukseen, ammatilliseen opetukseen, korkeakouluille ja t&k-toimintaan. Erityistä kiitosta hallitusohjelma ja kehyspäätös ovat saaneet opiskelijoilta, joilla on aihetta hymyyn, kun opintoraha nousee 15 prosentilla ja opiskelijan vapaan tulon raja 30 prosentilla.

Perusopetuksen haasteita luodatakseen Kokoomus teetti kuluvan vuoden alussa TNS-Gallupilla suuren opettajatutkimuksen. Kyselyn tulos vahvisti aiemmat epäilyt: perusopetuksen suurin ongelma ovat ylisuuret opetusryhmät. Joissain kaupunkikeskuksissa koululuokan koko on saavuttanut jo 40 oppilaan rajapyykin.

On selvää, että reilusti yli 30 oppilaan ryhmässä opettajan on mahdotonta ottaa oppilaiden yksilölliset tarpeet riittävästi huomioon opetusta eriyttämällä. Samalla kouluissa eletään tilanteessa, jossa eriyttäminen olisi entistä tärkeämpää, kun opetusryhmät koostuvat hyvin erilaisista oppilaista. Samasta opetusryhmästähän voi nykyään löytyä pitkäaikaisessa tukiopetuksessa olevia oppilaita, eri kieliryhmiä edustavia maahanmuuttajia, tarkaavaisuushäiriön kanssa kamppaileva oppilas ja tunnillä tylsistyvä huippulahjakkuus.

Jo Vanhasen I hallitus lupasi suunnata perusopetuksessa ikäluokkien pienentymisestä säästyvät varat opetuksen kehittämiseen. Asiassa ei kuitenkaan päästy tuumasta toimeen. Nyt uusi hallitus aikoo suunnata laskennalliset säästöt kokonaisuudessaan mm. peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja tuki- ja erityisopetuksen vahvistamiseen.

Hallitus katsoo myös, että työvoimapolitiikan vanhat konstit eivät vakuuttaneet tehokkuudellaan. Tämän vuoksi työvoimakoulutukseen suunnattuja varoja on päätetty kohdentaa uudenlaisin painotuksin. Uusia täsmätoimia ovat mm. oppisopimuskoulutuksen lisääminen ja nuorten työpajatoiminnan rahoituksen kasvattaminen. Tähän elinikäisen oppimisen ohjelmaan panostetaan yhteensä 21 miljoonaa euroa yliopistojen täydennyskoulutus mukaan lukien.

Kilpailukykymme vahvistuu, kun koulutamme riittävästi, oikein ja sinne missä tarvetta on. Eräs tähän tavoitteeseen tähtäävä toimenpide on ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamäärien lisääminen ja niiden suuntaaminen työvoimatarpeen mukaan. Myös näihin ratkaisuihin ja oppisopimuskoulutuksena annattavaan lisäkoulutukseen hallitus on päättänyt varata lähivuosina runsaasti lisärahoitusta.

Toinen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä toimenpide on nyt uudelleen nimetyn, ns. innovaatioyliopiston perustaminen. Kehysriihessä tähän Helsingin Kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistymisen seurauksena syntyvään yliopistokokonaisuuteen varattiin yhteensä 20 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Samalla korotetaan kaikkien maamme yliopistojen perusrahoitusta tällä vaalikaudella yhteensä 80 miljoonan euron edestä ja lisätään tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta 90 miljoonalla eurolla.

Seuraavan neljän vuoden aikana tehtävät koulutuspoliittiset uudistukset kertovat hallituksen arvovalinnoista ja kyvystä ravistella koulutuksen rakenteita. Näillä valinnoilla pyritään takaamaan, että Suomi pystyy jatkossakin tarjoamaan asukkailleen erään maailman laadukkaimman ja monipuolisimman koulutusjärjestelmän palvelut

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok)
Sivistysvaliokunnan pj

Uusimaa 13.6.2007

Leave a Reply