Digi-TV:n uho ja nöyrtymys

Analogiset televisiot pimenevät ensi syyskuun alusta lähtien. Vaikka aikaa siihen on vain noin yhdeksän kuukautta, lähes puolella suomalaisista ei ole digiboksia. Ei ole myöskään minulla. Kun ei oikein ehdi katsoa niitä perinteisiäkään kanavia, on tuntunut turhalta hankkia vanhenevaa tekniikkaa pölyttymään. Joko ensi syyskuussa alan vaatia Viestintävirastolta takaisin rahoja turhaan maksetusta TV-luvasta, jolla julkinen palvelu jää saamatta, tai sitten marssin kauppaan hakemaan sen perusdigisovittimen.

* * * * *

Sairaaloiden ja koulujen tilanne on selvästi erilainen kuin yksityisillä ihmisillä. Sängyssa sairaana maatessa on paljon aikaa kulutettavaksi. Silloin TV on tärkeä palvelu. Jos kaikki sairaanhoitopiirit pakotettaisiin hankkimaan uudet digi-TV –laitteistot, miljoonat eurot palavat hukkaan. Samoin koulujen pitäisi tinkiä opetuksesta 20 miljoonaa euroa ja käyttää se digitelevisioiden hankkimiseen. Muutaman vuoden päästä sama rumba toistuu, sillä nurkan takana on jo tulossa HDTV ja netti-TV.

* * * * *

Tein liikenne- ja viestintäministerille lokakuun alussa kirjallisen kysymyksen siitä, aikooko hallitus selventää taloyhtiöiden ja laitosten oikeutta jakaa tv-ohjelmia yhteisten digisovittimien kautta ja valmistella sen mahdollisesti edellyttämät lainmuutokset. Susanna Huovisen (sd) vastaus oli tyly kuin Sävelradion kohtalo: Millään instanssilla ei ole oikeutta edelleenvälittää digi-TV –signaalia analogisena ilman lähettäjäyrityksen ja oikeudenhaltijoiden lupaa. Eikä lupaa ja lainmuutoksia tipu.

* * * * *

Ministerin vastauksen perustelut olivat niin kestämättömiä, että tein aiheesta heti uuden kysymyksen. Ihan periaatteelliselta kannalta olisi kummallista, että valtioneuvosto ja julkisen palvelun laitos Yleisradio estäisivät vanhojen televisioiden omistajia saamasta tätä palvelua silloinkin, kun joku muu olisi valmis hoitamaan sen.

* * * * *

Kaksi päivää uuden kirjallisen kysymykseni jättämisen jälkeen ministeri Huovinen ilmoitti, että hän on valmis antamaan sairaaloille pidemmän siirtymäajan digiaikaan siirtymisessä. “Sairaalamaailmassa on varmasti tällä hetkellä vähän isompiakin haasteita, ja tässä asiassa pitää käyttää sekä järkeä että joustavuutta”, Huovinen sanoi. Mutta järkeä ja joustavuutta ei hänen mukaansa ole tarkoitus soveltaa muiden kuin sairaaloiden tapauksessa.

* * * * *

Toivottavasti ei tarvita kolmatta kirjallista kysymystä, jotta ministeri tunnustaa lain olevan kaikille sama. Kansa puhuu jo ministeriön mielivallasta ja kansanliikkeen nostamisesta. Olen silti vakuuttunut, että järki voittaa ja digitaalinen niska taipuu ennen syyskuuta.

Raija Vahasalo
Kansanedustaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi

Kolumni Kirkkonummen Sanomat 26.11.2006

Leave a Reply