Archive for the ‘Nykypäivä’ Category

Kotitalousopetus ehkäisee uusavuttomuutta

Perjantai, Maaliskuu 30th, 2012

Peruskoulun uudessa tuntijakoesityksessä kotitalousopetukselle varattujen oppituntien määrä on riittämätön. Joissakin kunnissa oppilaat uhkaavat jäädä vaille mahdollisuutta opiskella valinnaista kotitaloutta.

Kotitalouden kaikille yhteinen tuntimäärä sekä valinnaiset tunnit on turvattava kaikissa peruskouluissa. Kotitaloustunneille opitaan perustaitoja, joita kaikki tarvitsevat. Se lisää oppilaiden omatoimisuutta ja ehkäiseen uusavuttomuutta. Kotitalous tarjoaa oppimisen ja onnistumisen mahdollisuuden myös niille oppilaille, jotka eivät ole lukutoukkia.

Kotitalous on ensisijaisesti taito- ja taideaine. Tuntijakoehdotuksessa kotitalous on kuitenkin jätetty niiden ulkopuolelle. Asetusehdotusta tulisi muuttaa niin, että kotitalous määriteltäisiin selkeästi taito- ja taideaineisiin, koko perusopetuksen osalta. Sille on muiden taito- ja taideaineiden tapaan osoitettava kaikille yhteisiä lisätunteja.

Kotitalous on myös yhteiskunnallinen oppiaine. Tuntijakotyöryhmän esityksessä korostetaan elämässä tarpeellisten taitojen ja tietojen merkitystä kouluopetuksessa. Ehdotuksen mukaisesti opetuksen tulisi entistä painokkaammin edistää kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen.

Kotitalous on ainoa perusopetuksen oppiaine, jossa tasa-arvokasvatus on kirjattu erityiseksi opetustavoitteeksi. Se on malliesimerkki monipuolisesti arkitaitoja, terveyttä, luovuutta ja vuorovaikutustaitoja kehittävästä oppiaineesta.

Tuntijakoesitys on ristiriitainen asetettujen tavoitteiden kanssa. Kotitaloudelle ei esitetä lisätunteja ja valinnaistunteja aiotaan leikata roimasti. Arvokkaat opetukselliset ja sivistykselliset tavoitteet saavutetaan lisäämällä kotitaloustunteja, jotka eivät ole oppilaille “pakkopullaa”, vaan mieluisa makupala.

Eduskunnan kotitalouden tukirengas,
Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok),
eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja,

Hanna-Kaisa Hämäläinen
Kotitalousopettajien liiton varapuheenjohtaja

Nykypäivä 30.3.2012, Mielipide

Miten kouluttaa vasemmisto tarpeettomaksi?

Perjantai, Kesäkuu 13th, 2008

Suomalainen koulutusjärjestelmä on viime vuosituhannen menestystarina. Yleinen ja yhtäläinen oikeus sivistyä mahdollisti nousun savupirtistä kristallikruunujen alle Kekkosesta Virtaselle. Suomi on hyödyntänyt maan lahjakkuusreservit yksilöiden ja kansakunnan parhaaksi.

Sivistystason ja vaurauden nousu ovat edistäneet Kokoomusta. Vasemmiston kannattajakunta on kutistunut prosentin osilla vuosi toisensa jälkeen. Vastakkainasettelu on lieventynyt ja ihmiset ovat saaneet paremmat mahdollisuudet olla oman onnensa seppiä.

Ajammeko nyt politiikkaa, joka laventaa yleistä sivistystä ja vaurautta? Vaikka hallitusohjelma ja opetusministeri Sari Sarkomaan johdolla ajetut parannukset entiseen menoon ovat edistysaskeleita, meidän pitää olla kunnianhimoisempia tavoitteissamme. Haluamme taata, että  Kokoomus pysyy edelläkävijänä ja haluamme, että vasemmiston muuttuminen  tarpettomaksi jatkuu.

Työsarkaa on esimerkiksi maahanmuuttajien tehokkaassa integroinnissa yhteiskuntaamme, syrjääntyneisyyden torjumisessa ja peruskoulun Pisa-menestyksen kirkastamisessa korkeakoulujen kampuksille. Myös erään korkeasti koulutetun yritysjohtajan mielipide: ”Meidän pitää laiskojen suomalaisten sijasta kouluttaa yliopistoissamme fiksuja ja ahkeria ecuadorilaisia” kertoo sivistysyliopiston yhdenlaisesta epäonnistumisesta.

Nousevissa Aasian valtioissa on vimmaa ja tahtoa menestyä. Sama tahtotila meidän täytyy päästää irti uutena Forssan julistuksena:”Yleinen koulupakko. Riittävän pieni opetusryhmäkoko, jotta koulusta tulee hyvä kasvu- ja työympäristö…” Muutos, johon voimme uskoa!

Raija Vahasalo
Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Risikko jättää puoluejohdon

Perjantai, Helmikuu 29th, 2008

Tunnelmat alkavat vihdoin lämmetä porvarileirissäkin, kun kokoomuksen Tampereen puoluekokoukseen on aikaa enää kolme ja puoli kuukautta. Puoluejohtoon on kova pyrky, vaikka ykköspuheenjohtaja Jyrki Kataiselle ei haastajaa näykään.

[..] Eri yhteyksissä puolueen johtopaikoille on sipisty myös Rovaniemen ensimmäisen kauden kansanedustaja Ulla Karvoa ja jo kolmatta kauttaan eduskunnassa olevasta Kirkkonummen Raija Vahasaloa. Vahasalo myöntää pohtineensa ehdokkuutta, muttei ole tehnyt vielä ratkaisua, kun Karvo taas pysyy aikeistaan hiljaa.

Juha Pärssinen / Nykypäivä 29.2.2008

Katainen: Kunnilla on nyt talouden juhlavuosi

Perjantai, Helmikuu 15th, 2008

Kokoomuksen puoluevaltuuston kokousta sävytti rohkaiseva ja myönteinen henki. Hallitustaipaleen alkua kiiteltiin monilta osin, mutta lisätoiveita sateli. Rahakirstun vartijana valtiovarainministeri Jyrki Katainen pysyi roolissaan.

[..] Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo Kirkkonummelta kiitteli vuolaasti sekä valtiovarainministeri Jyrki Kataisen että opetusministeri Sari Sarkomaan pyrkimyksiä nostaa osaaminen kunniaan.

Vahasalon mukaan Sarkomaalla on koko kouluväen tuki. Tällainen tilanne on ollut viimeksi ainoastaan Olli-Pekka Heinosen (kok) ministeriyden aikana.

Nykypäivä 15.2.2008

Koululiikunnalla saatava hiki pintaan

Perjantai, Marraskuu 9th, 2007

Eduskunnan sivustysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) haluaa varmistaa, että koululiikunta auttaa lapsia omaksumaan liikunnallisen elämäntavan. Hän katsoo, että peruskoulu on se paikka, jossa voidaan parhaiten vaikuttaa liikuntatottumuksiin. Erityisesti hän haluaa vahvistaa lasten lajiosaamista.
– Lapset voivat omaksua nopeasti uusia lajeja. Siksi lajiosaaminen ja -opetus lasten herkkyyskauden aikana on keskeistä.

Arvioiden mukaan enemmistö peruskoululaisista liikkuu liian vähän.
– Korostan, että koulun liikuntatunnilla pitää hengästyä ja tulla hiki, Vahasalo kertoo.
Hän korostaa, että myös unionitasolla tulee ottaa huomioon liikunnan terveydellinen ja kansantaloudellinen vaikutus. Kestävyysliikunta vahvistaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä.

Nykypäivä 9.11.2007

Kilpailuvalttimme ovat koulutus, koulutus ja koulutus

Perjantai, Toukokuu 18th, 2007

Vaalikamppailun tuoksinassa ponnahteli julkisuuteen myös koulutuspoliittisia uhkakuvia, tosin pelottelijoille huonoin seurauksin.

Viime vuosina on sivistysvaliokunnassa ollut kova kädenvääntö vasemmiston ja oikeiston koulutuslinjausten välillä. Päättyneellä demariopetusministerin valtakaudella vietiin maamme koulutusta koko ajan väärään suuntaan.

Kokoomus on aina ollut koulutuksen puolestapuhuja. Oppositiossa pidimme lyhytnäköisenä sellaista politiikkaa, jossa päätökset kohdistettiin vain yhteen koulutuksen osa-alueeseen. Koulutusjärjestelmähän on kokonaisuus, jonka osaset niveltyvät ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Muutokset yhdessä osassa johtavat
seurannaismuutoksiin myös muualla, ja ratkaisevaa roolia näyttelee juuri järjestelmän heikoin lenkki.

Viime vaalikauden aikana monet kilpailijamaamme lisäsivät koulutuksen osuutta BKT:stä, kun Suomessa trendi oli päinvastainen. Nyt saimme onneksi hallituksen, jolle sivistys, osaaminen ja luovuus ovat keskeisiä, hallitusohjelmaa yhdistäviä arvoja. Koulutusjärjestelmäämme tahdotaan vihdoin kehittää kokonaisvaltaisesti.

Hallituksen perusopetusta koskevat linjaukset ovat jo saaneet paljon kiitosta kouluväeltä. Hallitus aikoo mm. vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa ja laajentaa koulujen kielitarjontaa. Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat tullaan käyttämään koulutuksen laadun kehittämiseen. Emme saa tuudittautua hyviin PISA-tuloksiimme, sillä ne mittaavat aina mennyttä tilannetta. Muutos ja kilpailu sen sijaan ovat jatkuvia.

Uusi hallitus on myös heittänyt hyvästit vasemmiston haihatteluille nuorisokoulusta. Malli ei toiminut Ruotsissakaan, ja lukioillamme on tarpeeksi haasteita ilman jatkuvaa uudistusrumbaakin. Verkostomaista toimintatapaa tullaan sen sijaan suosimaan koko toisen asteen sektorilla.

Positiivista on myös se, että hallitus korottaa opintorahaa, satsaa yliopistojen perusrahoitukseen ja muuttaa tieteellistä työtä tukevat lahjoitukset laajasti verovähennyskelpoisiksi. Toivottavasti nyt saadaan kasvuun myös opetushenkilökunnan määrät suhteessa opiskelijamääriin.

Päätös kehittää korkeakoulujärjestelmäämme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen selkeään työnjakoon perustuvan duaalimallin mukaisesti on sekin järkevä. Duaalimallin vesittäminen olisi tullut kalliiksi, emmekä
tarvitse 50 yliopistoa pieneen maahamme.

Lisäksi hallitus on sitoutunut tukemaan uuden huippuyliopiston tuloa. Yliopistosta tulee kuitenkin huippu oman työnsä ansiosta, ei poliittisilla ristiäisillä. Siksi uutta yliopistoa olisi voinut kutsua osuvammin metropoliyliopistoksi, tuleehan se toimimaan Helsingin metropolialueella. Hanke sinänsä on kannatettava, kunhan se ei vain niele muiden yliopistojen rahoitusta.

Koulutus on kilpailukykymme vahvuus, jonka säilyttäminen vaatii jatkuvaa työtä. Tässä työssä on uusi hallitus lähtenyt mallikkaasti liikkeelle.

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok.)
sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Nykypäivä 18.5.2007

Kokoomus valitsi valiokuntavetäjiä

Perjantai, Huhtikuu 27th, 2007

Kokoomuksen eduskuntaryhmä teki torstaina lopullisia valiokuntanimityksiä, jotka olivat odottaneet hallituksen lopullista kokoonpanoa.

Kokoomus saa pitkän tauon jälkeen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuudeen. Nuijaa heiluttamaan valittiin yksimielisesti Pertti Salolainen. [..]

Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan paikasta  jouduttiin äänestämään, kun vastakkain olivat Hanna-Leena Hemming ja Raija Vahasalo.
Myös tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajuus meni vaaliksi, jossa vastakkain olivat ryhmäjohdon ehdokas Marja Tiura sekä Heikki A. Ollila. [..]

Yksityiskoulut sopivat Kokoomukselle

Perjantai, Helmikuu 2nd, 2007

Yksityisiä kouluja edustavat vanhemmat ovat olleet viime aikoina entistä tympääntyneempiä opetusministeriön ja hallituksen politiikkaan. Käytännössä lupahakemus on tyrmätty, vaikka koulu täyttäisikin kaikki lain vaatimukset ja kouluun halukkaita oppilaita ja vanhempia olisi riittävästi. Hallituksen on aina mahdollisuus vedota siihen, että vaikka on kysyntää, ei ole tarvetta.

Olen aika monessa koulupaneelissa joutunut toteamaan, että kyse on puhtaasti ideologisista syistä. Vasemmiston edustajien mukaan ei mm. ole sopivaa, että itsenäisissä kouluissa oppilaille voidaan järjestää paremmat edellytykset oppimiselle. Siksi heidän mielestään itsenäisiä kouluja ei pidä tukea verovaroin.

Myös koulupuolella tarvitaan vaihtoehtoja ja valinnanmahdollisuutta. Se, että noin 2% oppilaista käy yksityiskouluja, ei pitäisi olla kenellekään uhka. Lisäksi yksityisissä kouluissa on ollut paremmin mahdollisuus korostaa esimerkiksi taito- ja taideaineita.

Erilaiset opetusmenetelmät sopivat erilaisille oppijoille. Huoli itsenäisten koulujen paremmasta oppimisympäristöstä pitääkin purkaa parantamalla kunnallisten koulujen toimintaedellytyksiä, ei kitkemällä niitä muilta pois.

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok.)
sivistysvaliokunnan jäsen

NP Keskustelu / Nykypäivä 2.2.2007

Päsmäri pärjää eduskunnassa

Perjantai, Helmikuu 2nd, 2007

Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista lähes puolet olivat opettajia. Heidän määränsä eduskunnassa on vuosien mittaan vaihdellut, mutta nyt ammattikunta on taas liikkeellä. Mikä saa opettajat innostumaan eduskuntatyöstä?

Kansanedustaja, opettaja Raija Vahasalo (kok.) uskoo opettajien luontaisten taipumusten sopivan työhön. Hän myöntää olevansa päälle päsmäri.

– Välillä ollaan opettajakollegoiden kanssa jouduttu itsekin nauramaan tälle taipumukselle, Vahasalo tunnustaa.
[..]

Mitkä ovat ne erityiset avut, joita opettajakunta tuo Arkadianmäelle?

Opettajat ovat Vahasalon mukaan kokeneita puheammattilaisia, yleensä ulospäinsuuntautuneita ihmisiä.
– Sitten me olemme tottuneet jankuttamaan samasta asiasta pitkää, se on tässä työssä välttämättömyys, Vahasalo nauraa. [..]

– Olen vuosikausia jankuttanut valtuustoissa, eduskunnassa ja seminaareissa kantatie 51 kunnostamisesta, nyt ne rahat sitten tulevat, Vahasalo kertoo esimerkkinä.

(EI) / Nykypäivä 2.2.2007 

Vahasalo vaatii alkolukkoja pakollisiksi

Perjantai, Tammikuu 12th, 2007

Alkolukkokokeilusta aloitteen aikoinaan tehnyt kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) vaatii alkolukkoja pakollisiksi kaikkiin uusiin autoihin.
– Ainoa keino estää taparattijuoppoja ajamasta juovuksissa on, että auto ei käynnisty. Kortin vieminen tai rangaistusten koventaminen ei auta yhtään, Vahasalo perustelee.

Suomessa annetaan noin 20.000 rattijuoppoustuomiota vuosittain. Juopuneena ajetaan kuitenkin paljon enemmän: arvioiden mukaan keskimäärin rattijuoppo ehtii ajaa kännissä noin 200 kertaa ennen kuin jää kiinni.
Vahasalon mukaan pakollinen alkolukko koko autokantaan olisi ainoa tehokas ratkaisu.

Maksuhelpotuksia alkolukosta

Ruotsissa alkolukkoa kaavaillaan pakolliseksi uusiin autoihin vuonna 2012, mutta Vahasalon mielestä alkolukkopakko pitäisi Suomessa saada voimaan jo ensi vaalikaudella.
– Se voisi koskea Suomessa ensi kertaa rekisteröitäviä autoja  [..]

JP / Nykypäivä 12.1.2007