Archive for the ‘Muut’ Category

Finland Travel Log: It’s All About the Women

Perjantai, Elokuu 24th, 2012

Excerpt from Travel log by Barnett Berry:

Below is the sixth and final in a series of posts I’m writing from Finland, as part of a trip with a delegation of U.S. education leaders. For a week, we’ve been immersing ourselves in Finland’s top-performing education system. 

[..] In America, taking care of the young has never generated much prestige for any occupational group.

This is not the case in Finland.

I learned from Raija Vahasalo, who chairs the Education and Culture Committee, that the Finnish government, a coalition of six political parties, has “quite a good consensus over how to improve our education system.”
MP Vahasalo is a conservative, not a social democrat (or other left-leaning Finnish party member), but she was far more trusting and respectful of Finnish teachers than most U.S. government representatives—from both political parties.

Currently, 28 of Finland’s MPs are educators, and as MP Vahasalo told us, “know how it is to work in schools.” As a result, she continued, “we know we have so many good teachers; they all have master’s degrees in education.”

In Finland, the respect for teaching and teachers is profound. It runs deep in its culture, but it is also rooted in the nation’s respect for women. This respect aligns with the nation’s intellectual, forward-looking leadership, and its search for consensus—not conflict. And Finland places emphasis on professional responsibility, not rigid accountability. As MP
Vahasalo reminded us, “Our teachers are good, not bad.”

In America, we have many women who know teaching and learning as well as Raija Vahasalo does in her country. We need to make sure these knowledgeable women are the people leading our country’s charge to professionalize teaching.

See full text at http://transformed.teachingquality.org/blogs/advancing-teaching-profession/08-2012/finland-travel-log-its-all-about-women

Sivistysvaliokunta: Opintotukea kehitettävä edelleen

Tiistai, Marraskuu 9th, 2010

Opintotukea uudistetaan. Uudistuksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa säännölliseen opiskeluun ja käyttämään opintotukea kokonaisuutena. Eduskunnan sivistysvaliokunnalta valmistui asiasta mietintö tiistaina 9. marraskuuta (SiVM 8/2010).

Taloudellisen tuen tarpeessa olevalta opiskelijalta edellytetään jatkossa nykyistä sitoutuneempaa ja säännöllisempää opiskelua. Riittävän opiskeluaikaisen toimeentulon turvaamiseksi opiskelijan tulisi hyödyntää opintotukea kokonaisuutena ja nykyistä suunnitelmallisemmin.

Korkeakouluopinnoissa opintotuen myöntämiskäytäntöä muutetaan päätoimiseen ja suunnitelmallisen opiskeluun kannustamiseksi. Tuki myönnetään erikseen ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen ja vasta tämän jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Tällä varmistetaan tukiajan riittävyys opintojen ajaksi. Valiokunta korostaa yliopistojen vastuuta järjestää opetus siten, että opinnot on mahdollista suorittaa tavoiteajassa.

Valiokunta toteaa, että nyt tehtävät muutokset eivät ole riittäviä, jotta ne merkittävästi vaikuttaisivat opintojen etenemiseen. Opintotukijärjestelmän kehittämistä on välttämätöntä jatkaa. Päätoimisen opiskelun mahdollistamiseksi tuen tason on oltava riittävä ja järjestelmän perusteiltaan selkeä. Valiokunta pitää tärkeänä, että opintotuen rakenteellisen kehittämisen johtoryhmän ehdotukset opintorahan indeksisidonnaisuudesta ja huoltajakorotuksesta sekä johtoryhmän laatima toisen asteen opintotuen kehittämisohjelma toteutetaan asteittain valtiontaloudellisten edellytysten mukaisesti.

Mietintöön on liitetty 3 vastalausetta.

Lisätietoja:
sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo, puh. 050 511 3090
valiokuntaneuvos Marjo Hakkila, puh. 050 381 9496

(Eduskuntatiedotus)

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo Unkarissa

Tiistai, Elokuu 10th, 2010

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo vieraili elämänsä ensimmäistä kertaa Unkarissa 9.-10.8. avaamassa suhteita Unkarin uuden parlamentin sivistysvaliokuntaan. Puheenjohtaja Vahasalo neuvotteli kollegansa, puheenjohtaja Zoltán Pokornin kanssa molemmissa maissa käynnissä olevista ajankohtaisista koulutuspoliittisista lainsäädäntöhankkeista sekä mahdollisuuksista tiivistää valiokuntien välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Keskustelussa todettiin, että monet koulutukseen liittyvät haasteet, ikäluokkien pienentyminen, väestön keskittyminen sekä erityisopetuksen tarve, ovat yhteneviä niin Unkarille kuin Suomelle. [..]

Raija Vahasalo ja Zoltán Pokorni

Raija Vahasalo ja Zoltán Pokorni

(Lue lisää: http://www.finland.hu/Public/default.aspx?contentid=198069&nodeid=39291&culture=fi-FI)

Uskonnon opetus ja koulun arvot

Lauantai, Maaliskuu 6th, 2010

Kulttuuri ja lainsäädäntö Suomessa perustuvat kristinuskoon. Ne luovat pohjan suomalaisuuden ymmärtämiselle sekä yhteiselle kulttuurihistorialliselle perimälle, joka muokkaa ajatteluamme, käytöstämme ja toimintaamme. Ilman oman kulttuuriperimän ja historian tuntemusta olemme juurettomia. Oman taustan ja lähtökohtien tuntemus kiinnittää meidät yhteiskuntaan ja aikaamme, mutta myös siihen historialliseen jatkumoon, johon esi-isämme kuuluvat.

Uskonnon opetus auttaa aivan erityisellä tavalla tämän perinnön ja historiallisen kontekstin ymmärtämisessä. Samalla se opettaa meitä suvaitsevaisiksi ja myötätuntoisiksi ihmisiksi. Vain tuntemalla oman uskontonsa voi ymmärtää muita uskontoja. Siksi uskonto on kouluissa yksi tärkeimmistä oppiaineista. Koulussa uskonnonopetus on erityisen perusteltua, sillä sen opetusta ei usein saa kotona. Kuitenkin, tai ehkä juuri siitä syystä, alakoulun 1.-2. -luokilla uskonto on suosituin oppiaine. Jo pienet alakoululaiset haluavat tuntea taustansa ja oppia paikkansa maailmassa!

* * *

Suomalaisten koulujen arvot ovat yhtenevät yhteiskuntamme perusarvojen kanssa. Siksi koulujen arvomaailma on määritelty paitsi perusopetuslaissa myös opetussuunnitelman perusteissa sekä opetuksen valtakunnallisissa tavoitteissa.

Laissa säädetään, että perusopetuksen tavoitteina on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Lisäksi perusopetuksen tulee antaa oppilaille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja yhteiskunnan tasa-arvoisuutta sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja itsensä kehittämiseen. Samalla myös yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen koko maassa on turvattu lailla.

Lakiin kirjatut perusopetuksen tavoitteet ovat koululaitoksemme pohja. Periaatteissa korostuvat kristillinen perimä, eettisyyden, ihmisyyden, tasa-arvon ja vastuullisuuden kautta.

* * *

Lain ohella koulujen opetusta ja arvoja määritellään opetussuunnitelmassa, joka on samoilla linjoilla lain kanssa. Opetussuunnitelmassa perusopetuksen arvoiksi nostetaan ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon ja ympäristön monimuotoisuus ja elinkelpoisuus sekä monikulttuurisuus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Peruskoulun opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri. Suomalaisuus on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Myös suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä on keskeistä.

Opetuksen on tarkoitus tukea oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Siksi opetuksella edistetään suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Uskonnonopetus ei muodosta tästä poikkeusta, vaikka oppilaille opetetaankin omia uskontojaan, eikä kaikille yhteistä uskontotietoa. Uskonnon opetuksessa korostuvat muun opetuksen lailla kulttuuritausta ja muut yhteiskuntamme kantavat arvot.

* * *

Kolmas opetuksen ja koulujen arvopohjaa määrittävä kirjallinen ohje on opetuksen valtakunnalliset tavoitteet. Ne keskittyvät kolmeen osa-alueeseen: Ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen kasvamiseen; Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen ja elinikäiseen oppimiseen; sekä tarpeellisten tietojen ja taitojen määrittelyyn.

Ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen kasvulla pyritään kasvattamaan oppilaita tasapainoisiksi, terveitsetuntoisiksi ihmisiksi sekä kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Samalla vaalitaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia sekä opetetaan hyviä tapoja.

Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön. Heitä kannustetaan toimimaan ihmisten ja kulttuurien välistä suvaitsevaisuutta ja luottamusta herättäen. Opetuksella tuetaan aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Tavoitteena on, että oppilas osaa toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

Tarpeellisia tietoja ja taitoja ovat paitsi laaja yleissivistys myös virikkeiden tarjoaminen, jotta oppilas voi avartaa ja syventää maailmankuvaansa. Tämä edellyttää tunteiden ja tarpeiden, uskontojen ja elämänkatsomusten, historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, luonnon ja terveyden sekä talouden ja teknologian tuntemusta.Opetuksen on tarjottava elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja. Oppilaiden ajattelun ja viestinnän taitojen kehittymistä tuetaan läpi perusopetuksen.

Koulutuksellisesta tasa-arvosta ja elinikäisestä oppimisesta tulee huolehtia. Jokaisen oppilaan on saatava oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea.

Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen, kriittiseen tiedonhankintaan ja monipuolisiin yhteistyötaitoihin. Nykypäivänä on osattava toimia niin ryhmässä kuin itsenäisesti. Oppimistaitojen kehittämisellä annetaan oppilaille valmiudet jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen.

Tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy myönteinen minäkuva. Tämä on yksittäisten aineiden ohella yksi tärkeimmistä koulun tehtävistä, sillä minäkuvan kehitys vaikuttaa kaikkiin myöhempiin elämänvalintoihin.

* * *

Uskontokasvatuksen olennainen osa on kyky vuorovaikutukseen eri uskontojen kanssa. Tästä käytetään usein termiä uskontodialogi. Liike-elämässä uskontodialogi tarkoittaa todellista erilaisuuden kunnioittamista, jolle voidaan rakentaa keskinäinen luottamus. Tämä on tärkeää, sillä kaupankäynti rakentuu osapuolten väliseen luottamukseen. Viimeaikainen finanssikriisi ja sen seuraukset ovat esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu kun ihmiset toimivat vailla välittämistä, luottamusta ja ainoastaan voittoa tavoitellen. Siksi tulevaisuuden kansainvälisessä taloudessa luottamuksen rakentamisella on entistä tärkeämpi rooli. Tästä luonnollisesti seuraa, että uskontojen tuntemus nousee entistä keskeisempään asemaan myös business-maailmassa.

Uskontodialogi on kykyä ratkaista uskonnollisista eroista kumpuavia ristiriitoja. Näitä taitoja tarvitaan niin kouluissa, yrityksissä kuin politiikassa. Uskontodialogi on siis todellista toimintaa, yhteisönrakentamista. Me eduskunnan sivistysvaliokunnassa katsomme, että “eri yhteiskuntajärjestelmien rakentava vuorovaikutus perustuu kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen, jossa arvokysymykset ovat viime kädessä ratkaisevia”. Uskonnonopetus on avain näiden arvojen oppimiseen ja ymmärtämiseen.

Jotta kaikki uskonnonopetukselta vaadittavat tavoitteet voidaan saavuttaa, tulee opetuksen olla laadukasta ja vastuullista. Opettajien tulee paitsi hallita opettamansa aine myös olla pedagogisesti päteviä ammattilaisia. Suomen hyvät oppimistulokset eivät ole tulleet ilmaiseksi vaan niiden taustalla ovat korkeasti koulutetut opettajamme. Näistä korkeista kriteereistä tulee pitää kiinni myös uskontojen kouluopetuksessa.

Mielestäni oppilaita ja opiskelijoita voidaan valmistaa uskontodialogiin nykymallisessa opetuksessa, jossa uskontojen tunnit pidetään kullekin ryhmälle erikseen. Heitän kuitenkin ilmaan ajatuksen, että esimerkiksi etiikan tunteja voitaisiin järjestää kaikille oppilaille yhdessä. Tällöin omilla tunneilla opittuja valmiuksia toisten ymmärtämiseen päästäisiin testaamaan käytännössä. Tällöin oppilaat saattaisivat kokea todellisen ahaa-elämyksen ja huomata, että eettiset näkemykset eivät riipu ainoastaan uskonnosta vaan yhdistävät kaikkia ihmisiä taustasta riippumatta.

* * *

Kuten hyvin tiedätte, Suomessa on kaksi kansallista uskontoa, joita on kulttuurisesti ja historiallisesti luontevaa opettaa kouluissa. Myös muiden uskontojen opetus on tärkeä säilyttää kouluissa paitsi tasa-arvon ja oman kulttuuritaustan ymmärtämisen vuoksi myös siksi, että kouluissa opetus on suunniteltua ja valvottua. Näin vaaraa radikalisoitumiselle tai ääriliikkeille jää vähemmän. Samalla voimme varmistua siitä, että oppilaat todella saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta.

Suomessa uskonnonopetus on muodoltaan ”oppia uskonnosta” (learning from religion). Sen tarkoituksena ei siis ole ”oppia uskonto” (learning religion), mikä on vanha, suoraan uskonnon harjoittamiseen johtava malli. Tarkoituksena ei myöskään ole ”oppia uskontoa” (learning about religion), mikä taas on uskontotieteellinen tapa lähestyä uskontoa neutraalisti ja ulkopuolisesta näkökulmasta. Suomalaiskoulujen ”oppia uskonnosta” mallissa on vahvasti mukana oppilaiden ja heidän perheidensä kokemusmaailma uskonnoista ja katsomuksista.

Meille kaikille on tärkeää oppia ymmärtämään myös muita uskontoja. Maailma on yhä kansainvälisempi ja vuorovaikutusta eri maista ja kulttuureista tulevien ihmisten välillä on yhä enemmän. Tämä on rikkaus, jonka ymmärtämiseen tarvitsemme välineitä. Usein toisen maan uskonnon tuntemus auttaa myös kulttuurin tuntemuksen kehittämiseen. On oikeastaan itsestään selvää, että uskonto ja kulttuuri ovat kietoutuneet toisiinsa niin tiivisti, että uskonnollista ja historiallista perintöä voi olla vaikea erottaa toisistaan. Tämä ei usein ole edes mielekästä.

Uskonnon opetus auttaa asettumaan toisen ihmisen asemaan ja katsomaan maailmaa hänen perspektiivistään. Kun oman uskonnon opit ja tiedot ovat vahvalla pohjalla, on entistä avartavampi kokemus kuunnella ja oppia myös muilta. Vahvalle pohjalle rakennettu oma identiteetti auttaa ymmärtämään, että myös muilla on omat, ehkä hieman erilaiset identiteettinsä.

* * *

Olen mukana opetusministeriön asettamassa peruskoulun tuntijakoa uudistavassa työryhmässä. Tehtävänämme on pohtia mitä tietoja ja taitoja tulevaisuuden koululainen tarvitsee ja tehdä ehdotus uudeksi tuntijaoksi, joka vastaa näitä tavoitteita ja tarpeita. Ehdotuksemme on määrä valmistua vapuksi.

On huolestuttavaa, että työryhmämme tekemän selvityksen mukaan enemmistö peruskoulujen rehtoreista haluaisi uskonnon opetuksen pois koulusta. Tämä erikoinen vaatimus on ristiriidassa niin valtiomme perusajatuksen kuin kasvatuksellisten periaatteiden kanssa. Mikäli uskonnonopetus jätettäisiin kokonaan tuntijaon ulkopuolelle, jäisivät monet oppilaat kokonaan vaille tietoa omasta taustastaan ja uskontonsa peruselementeistä. Ajatus koulusta, jossa ei opeteta uskontoa, on sama kuin koulusta ilman historian tai maantiedon opetusta. Tällä periaatteellahan oppilaat voivat opiskella hyvin myös kaikki muut aineet vapaa-ajallaan!

* * *

Olen puhunut teille uskonnonopetuksen ja yhteiskuntamme arvoista painottaen seminaarin teeman mukaisesti koulujen näkökulmaa. Tiivistän esitykseni sanomalla, että mielestäni on oleellista oppia uskonnollisia ajattelutapoja, eettisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Nämä auttavat rakentamaan omaa identiteettiä ja kertovat, mistä me tulemme. Yksittäiset tiedot ja taidot ovat hyödyllisiä, mutta koulun uskonnonopetus auttaa hahmottamaan ne arvot, joille yhteiskuntamme rakentuu.

Kantavana ajatuksena tulee olla, että uskonnonopetus kouluissa valmistaa nuoriamme kohtaamaan erilaisuutta ja työskentelemään eritaustoista tulevien ihmisten kanssa. Oman uskonnon ymmärtäminen on avain muiden ymmärtämiseen.

Puhe Suomen Ekumeenisen Neuvoston “Arvot mekin ansaitsemme” -seminaarissa 5.-6.3.2010

Protest mot ny upphovsrättslag i riksdagen

Torstai, Joulukuu 17th, 2009

Reformförslaget av upphovsrättslagen väckte protester i riksdagen på onsdagen. Raija Vahasalo (Saml) som är ordförande för kulturutskottet föreslog att reformförslaget begravs.

-Det orsakar alltför mycket gräl och osäkerhet i hela kultur- och löntagarfältet, sade Vahasalo. [..]

Vasabladet 17.12.2009

Ruotsin koulutusvaliokunta vieraili eduskunnassa

Tiistai, Marraskuu 10th, 2009

Ruotsin parlamentin koulutusvaliokunta vieraili eduskunnan sivistysvaliokunnassa tiistaina 10. marraskuuta. Vieraat otti vastaan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.).

Ruotsin parlamentin koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Sofia Larsen ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo

Ruotsin parlamentin koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Sofia Larsen ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo

 

Valiokuntien välisissä keskusteluissa nousivat esille etenkin suomalaiskoulujen perusopetus ja sen kansainväliseen arvostukseen nostaneet tekijät. Sivistysvaliokunnan jäsenet nostivat yhdeksi menestystekijäksi suomaisopettajien poikkeuksellisen laajan akateemisen koulutuksen, mikä vaaditaan jo päiväkotien opettajilta.
 
Lisää eduskunnan sivuilta.

Improving the Finnish education system

Torstai, Marraskuu 5th, 2009

It is widely accepted that Finland has one of the best education systems in the world. This view is based on the repeatedly excellent scores Finnish high school students achieve in the Programme for International Student Assessment (PISA). Still, we keep improving our schooling system.

It is often asked from me what is the secret behind Finland’s success in the PISA evaluations. There are no simple answers. Education is an entity consisting of small pieces. Starting from the primary school children are taught by qualified teachers with a higher university level degree. As defined in the Finnish Constitution, “everyone has the right to basic education free of charge […] equal opportunity to receive other educational services in accordance with their ability and special needs, as well as the opportunity to develop themselves without being prevented by economic hardship.” [..]

Read more in the Helsinki Times 5.11.2009

Sivistysvaliokunta pyytää selvitystä opettajien lomautuksista

Tiistai, Syyskuu 8th, 2009

Eduskuntatiedotus  (8.9.2009  16:19):

Sivistysvaliokunta pyytää selvitystä opettajien lomautuksista

Eduskunnan sivistysvaliokunta päätti tiistaina 8. syyskuuta pyytää selvitystä opetusministeriöltä opettajien lomautuksista.

Pyynnön taustalla on sivistysvaliokunnan huoli siitä, saavatko oppilaat
kunnissa laadukasta opetusta. Valiokunta toivoo ministeriöltä selvitystä muun muassa siitä, miten opetus on järjestetty lomautusten aikana.

Perustuslain 47 pykälän mukaan valiokunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta tai asianomaiselta ministeriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta asiasta. Valiokunta voi selvityksen johdosta antaa asiasta lausunnon valtioneuvostolle tai ministeriölle.

Lisätietoja:
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (09) 432 3090 tai 050 511 3090

Eduskuntatiedotus  (8.9.2009  16:19):
>(Kesti Heli):
>EDUSKUNTATIEDOTUS
>RIKSDAGSINFORMATIONEN      8.9.2009
>
>
>Sivistysvaliokunta pyytää selvitystä opettajien lomautuksista
>
>Eduskunnan sivistysvaliokunta päätti tiistaina 8. syyskuuta pyytää selvitystä
opetusministeriöltä opettajien lomautuksista.
>
>Pyynnön taustalla on sivistysvaliokunnan huoli siitä, saavatko oppilaat
kunnissa laadukasta opetusta. Valiokunta toivoo ministeriöltä selvitystä muun
muassa siitä, miten opetus on järjestetty lomautusten aikana.
>
>Perustuslain 47 pykälän mukaan valiokunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta
tai asianomaiselta ministeriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta asiasta.
Valiokunta voi selvityksen johdosta antaa asiasta lausunnon valtioneuvostolle
tai ministeriölle.
>
>Lisätietoja:
>Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (09) 432 3090 tai 050 511 3090

Epäanalyyttistä urheilun elvytystä

Tiistai, Maaliskuu 3rd, 2009

Valmentaja Henrik Dettmann ja hänelle vastannut kouluneuvos Pertti Helin kirjoittivat nuorten liikkumattomuudesta (Veikkaaja 10.2. ja 17.2.). Valitettavasti he samalla oikaisevat analyysin mutkat suoriksi ja näkevät vain koulujen liikuntatuntimäärät.

Laaja asia lyhyesti: 1990-luvun laman säästöt kohdistuivat kunnissa välittömästi koulujen kerhotunteihin. Kun samaan aikaan puunlatvojen ja ojanpohjien kautta kulkeva koulumatka on muuttunut autokyydeiksi, vanhemmat väsyneet toimimaan urheiluseurojen ilmaisina valmentajina, lohtuvälipalojen kalorit ovat runsaita ja halpoja, tietoverkkojen ja pelikoneiden maailma houkutteleva ja urheiluharrastus ilman vanhempien kuskaamaa kymmenien kilojen ja satojen eurojen varustepakettia mahdoton, ei ole mikään ihme, että nykypäivän Ella ja Veeti pitää nostaa puuhun – jos sinne saisi kiivetä.

Kirjoittajat kuitenkin väheksyvät turhaan koulujen kerhotuntien merkitystä ja mahdollisuuksia. Perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelman puitteisssa kerhotoiminta on saatu käyntiin taas lähes jokaisessa kunnassa. Noin vuodessa on syntynyt yli 5000 uutta kerhoa, kasvua lähes 300 prosenttia. Kerhot toimivat pääasiassa kouluissa, ohjaajina pääsääntöisesti turvallisesti opettajat ja maksuttomina ne tavoittavat suuren osan oppilaista – yhteensä yli 155000.

Koulujen kerhoihin on todella matala kynnys osallistua, matalampi kuin seuroihin. Kunnista 85 prosentista tarjotaan sisältönä – yllätys yllätys – liikuntaa ja urheilua.

Välitunnit on monessa koulussa siirretty keskelle koulupäivää siestaksi, jolloin saadaan pidempi aika liikunnan harrastamiselle. 15 minuutin välitunti ei todellakaan riitä järkevän toiminnan aloittamiseen. Liikuntatunnit ovat tärkeitä ja niitä pitääkin lisätä ja opettaa lajitaitoja jo alakoulussa, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan monipuolisia tapoja liikuttaa, jotta tavoite 1-2 tuntia liikuntaa päivässä toteutuisi.

Raija Vahasalo, kansanedustaja
Sivistysvaliokunann ja Koululiikuntaliiton puheenjohtaja.

Veikkaaja 10/09 3.3.2009

Eduskunta keskeytti istuntonsa surmien takia

Torstai, Marraskuu 8th, 2007

Jokelan koulusurmat järkyttivät kansanedustajia niin, että puhemies Sauli Niinistö (kok) keskeytti täysistunnon keskiviikkona illansuussa. [..]

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon (kok) mielestä “kouluterveydenhuolto on huonossa jamassa”. Kouluissa on Vahasalon mielestä liian vähän henkistä huoltoa.
– Ongelmat pitäisi tunnistaa aikaisemmin. Opettajat yrittävät liian kauan pärjätä ongelmaoppilaiden kanssa. Pitäisi puuttua silloin, kun ongelmat ovat vielä pieniä, Vahasalo sanoi. [..]

Keskisuomalainen 8.11.2007