Archive for the ‘Mielipidekirjoitus’ Category

Oppivelvollisuuden pidennys olisi vahingollista

Torstai, Kesäkuu 12th, 2014

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut lakiesitystä oppivelvollisuuden pidentämiseksi. Esityksen mukaan oppivelvollisuus alkaisi seitsemänvuotiaana ja päättyisi vuotta nykyistä myöhemmin 17-vuotiaana.Jokaiselle tulisi velvollisuus hakea peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sakon uhalla.

Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritettaisiin ensisijaisesti lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa ja toissijaisesti perusopetuksen lisäopetuksessa, ammatilliseen koulutuksen ohjaavassa tai valmistavassa koulutuksessa tai lukioon valmistavassa koulutuksessa.

Pidennetty oppivelvollisuus olisi kaikille maksutonta.

Mielestämme lakiluonnos on epäonnistunut. Sen vaikutuksia ei ole kattavasti arvioitu. Se ei auttaisi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria vaan ainoastaan siirtäisi ongelmia eteenpäin.

Lisävuoden rahoitus voisi aiheuttaa leikkauksia siellä, missä syrjäytymistä ehkäistään nyt tehokkaimmin. Lakiesitys tulisi hylätä ja kohdistaa voimavarat tehokkaimpiin keinoihin.

 

Hallitus on sopinut, että oppivelvollisuuden pidentämiseen voidaan käyttää 15 miljoonaa euroa. Esityksen todelliseksi hinnaksi on kuitenkin arvioitu jopa yli 100 miljoonaa euroa. Esimerkiksi maksuttomien oppimateriaalien kustannusten on arvioitu olevan jopa yli kaksinkertaiset koko uudistukseen varattuun rahamäärään nähden.

Pakkovuosi lukiossa tai ammattikoulussa ei poista oppimiskyvyn tai motivaation puutteen syitä. Se ei estä pinnaamista tai opintojen keskeyttämistä. Ilmainen kirja ei korvaa päihde- tai mielenterveyspalveluita eikä aikuisen tukea.

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat räätälöityä ohjausta ja tukea pakon sijaan. Esimerkiksi oppisopimuskoulutusta tulee kehittää paremmin nuorille sopivaksi ja työnantajia houkuttelevaksi.

Tavoitteena ei voi olla säilöä nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen. Pelkkä koulutuspaikan tarjoaminen ei riitä. Tavoitteena tulee olla, että jokainen nuori saa hänelle itselleen sopivan ammatillisen tutkinnon tai lukion päättötodistuksen.

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan pj

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
Opetushallituksen johtokunnan pj

Lue lisää: HS.fi 12.6.2014

 

Opiskelupaikat ja opiskelijat saatava kohtaamaan

Maanantai, Marraskuu 4th, 2013

Esa Suominen filosofoi (HS Mielipide 31. 10.) nuorten ongelmien ratkeavan oppivelvollisuuden pidentämisellä. Meillä koko ikäluokasta jää vain pieni prosentti ilman jatkopaikkaa.

Lisäpakolla ei kuitenkaan ratkaista syrjäytymistä ja pudokkaiden ongelmia. Pakko auttaa vain laiskuuteen, mutta harvalla kyse on siitä. Monella nuorella ongelmat ovat jo alkaneet aikaisemmin, oppivelvollisuuden piirissä. Silloinkaan hallinnollinen pakko ei ole heitä auttanut.

Olemme kehittäneet järjestelmiä ja unohtaneet yksilön. Vaikka opiskelupaikkoja olisi tarjolla riittävästi, paikat ja opiskelijat eivät kohtaa. Tarvitaan nykyistä tehokkaampaa henkilökohtaista ohjausta.

Opinto-ohjaajien työn painopistettä ja sisältöä tulee uudistaa, jotta heidän työnsä olisi tuloksellisempaa. Myös moniammatillista otetta tarvitaan, kuten esimerkiksi Tampereella on tuloksekkaasti tehty. Siellä kaikille opiskelijoille löytyy jatkopaikka.

Vastaus saadaan toimintatapojen muutoksesta ja henkilökohtaisesta välittämisestä eikä suurista hallinnollisista uudistuksista. 1970-luvun opit eivät vastaa nykypäivää. Jos ongelmat eivät ratkea yhden lisävuoden pakolla, lisätäänkö pakkoa taas vuodella tai parilla?

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan
puheenjohtaja, Kirkkonummi

HS Mielipide 4.11.2013

Valtion ei pidä tukea huonoja homekorjauksia

Lauantai, Elokuu 3rd, 2013

Valtakunnassa kiistellään, ovatko valtion avustukset homekouluihin elvytystä (HS Kotimaa 2. 8.). Avustuksia tarvitaan, ja homekoulut ovat täsmälleen oikea kohde.

Valtion avustukset voivat kuitenkin olla vahingollisia, jos kunnissa ei osata tehdä ja valvoa töitä. Kouluja on pilattu osaamattomilla korjauksilla. Home- ja kosteusvaurioiden korjaamiseen tarvitaan erityisosaamista.

Kaikkien korjausavustuksien ehtona pitää olla, että kohteiden kunto on tutkittu perusteellisesti ja korjaukset suunniteltu ammattitaitoisesti. Korjausten tekijöiden ja valvojien tulee olla osaavia. Nämä ehdot täyttävät kohteet ansaitsevat runsaan tuen.

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Kirkkonummi
.

Esiopetus on turha säätää pakolliseksi

Maanantai, Kesäkuu 10th, 2013

Opetusministeri Krista Kiurulle (sd) luovutettu selvitys (HS Kotimaa 6. 6.) suosittaa esiopetuksen säätämistä velvoittavaksi. Pakko ei takaa kuitenkaan laatua vaan pätevät opettajat.

Velvoittava esiopetus tarkoittaa käytännössä oppivelvollisuuden pidentymistä. Näin ei saa tapahtua. Tässä ikävaiheessa lapsilla on erilaiset tarpeet ja kehitystaso. Siksi on tärkeää, että oppivelvollisuuteen voi osallistua joustavasti.

Maksuttomaan esiopetukseen osallistuu jo nyt 98 prosenttia ikäluokan lapsista. Pakon sijaan on suunniteltava toimenpiteitä ja tiedotusta niille perheille, joiden kuusivuotiaat lapset eivät osallistu esiopetukseen. Mitä laadukkaampi esiopetus, sitä varmemmin jokainen vanhempi haluaa lapsensa esikouluun.

Esiopetus on ollut koulutettujen ammattilaisten vastuulla jo vuosikymmeniä. Ammattimaisuus takaa lapsen yksilöllistä kehitystä tukevan opetuksen.

Suomen toimiva järjestelmä on perustunut laatuun ja luottamukseen, ei kontrolliin.

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Kirkkonummi

Tieteen autonomia on Suomessa turvattu

Perjantai, Maaliskuu 8th, 2013

Jaak­ko Sten­ros ja Mar­kus Mon­to­la väit­tä­vät yli­opis­to­uu­dis­tuk­sen ro­mut­ta­neen tie­teen ja tut­ki­muk­sen au­to­no­miaa (HS Mie­li­pi­de 4. 3.).

Päin­vas­toin, uu­si yli­opis­to­la­ki on an­ta­nut yli­opis­toil­le suu­rem­man it­se­näi­syy­den. Pe­rus­tus­la­kim­me tur­vaa tie­teen, tai­teen ja ylim­män ope­tuk­sen va­pau­den.

On vie­lä liian var­hais­ta ar­vioi­da, mi­ten yli­opis­tot ovat va­pau­ten­sa käyt­tä­neet. Uu­si la­ki luo hy­vät puit­teet, mut­ta sen hyö­dyn­tä­mis­tä vas­ta har­joi­tel­laan.

Pää­tök­sen­teon tu­lee ny­kyis­tä laa­jem­min pe­rus­tua tut­kit­tuun tie­toon. Tar­vit­sem­me rat­kai­su­ja mer­kit­tä­viin yh­teis­kun­nan haas­tei­siin.

Tans­kas­sa par­la­ment­ti jo­pa oh­jaa stra­te­gis­ta tut­ki­mus­ta. Vaik­ka Suo­mes­sa ei ol­la me­nos­sa sa­mal­le tiel­le, tar­vit­sem­me tut­ki­mus­ta yh­teis­kun­nan ke­hit­tä­mi­sen eli pää­tök­sen­teon stra­te­gi­se­na re­surs­si­na.

Ta­voit­tee­na on, et­tä pe­rus­tut­ki­mus kuu­luu ylio­pis­toil­le. Kun tur­vaam­me pe­rus­tut­ki­muk­sen ra­hoi­tuk­sen, luo­tam­me tie­teen ky­kyyn tu­kea yh­teis­kun­nan ke­hi­tys­tä pit­käl­lä ai­ka­jän­teel­lä.

Myös val­tion tut­ki­mus­lai­tos­ten oman tut­ki­mus­työn edel­ly­tyk­siä on vah­vis­tet­ta­va. Val­tio­neu­vos­to on te­ke­mäs­sä ko­ko­nais­uu­dis­tuk­ses­ta pe­ri­aa­te­pää­tök­sen maa­lis­kuun 2013 ai­ka­na.

Uu­dis­tuk­sen tar­koi­tus on tu­kea val­tio­neu­vos­ton ja mi­nis­te­riöi­den pää­tök­sen­te­koa. Tut­ki­muk­sen ra­hoi­tuk­sen tu­lee pe­rus­tua laa­tuun ja ol­la avoin­ta, lä­pi­nä­ky­vää ja liik­ku­vaa.

Muu­tok­set ei­vät vai­ku­ta yli­opis­to­jen pe­rus­tut­ki­muk­seen ja sen ra­hoi­tuk­seen. Uu­dis­tuk­sen an­sios­ta myös yli­opis­toil­la on mah­dol­li­suus hank­kia stra­te­gi­ses­ti suun­nat­tuun tut­ki­muk­seen avoin­ta ja kil­pai­lu­tet­tua ra­hoi­tus­ta Suo­men Aka­te­mial­ta.

Uu­siin aja­tuk­siin, kou­lu­tuk­seen ja tut­ki­muk­seen tu­lee löy­tyä ra­haa myös ta­lou­del­li­ses­ti vai­kei­na ai­koi­na.

Kun li­sä­sim­me jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti tie­teen voi­ma­va­ro­ja 1990-lu­vul­la, se hel­pot­ti la­mas­ta sel­viy­ty­mis­tä. Näi­nä­kään ai­koi­na mei­dän ei pi­dä sääs­tö­jen ni­mis­sä pu­dot­taa moot­to­rei­ta ke­hi­tyk­sen ve­nees­tä.

Rai­ja Va­ha­sa­lo
kan­san­edus­ta­ja (kok)
edus­kun­nan si­vis­tys­va­lio­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja
Kirk­ko­num­mi

Opettajan ammattinimikkeen suojaaminen tärkeää

Sunnuntai, Joulukuu 30th, 2012

Opettaja Sanna Ojala kaipasi (HS Mielipide 29.12.2012) opettajien koulutuksen yhdenmukaistamista ja opettajan ammattinimikkeen suojaamista osana koulutuksen kehittämistä.

Ammattinimikkeen suojaaminen on koettu tärkeäksi monella taholla. Esimerkiksi Ruotsissa, Kanadassa ja Skotlannissa opettajan ammattinimikettä saa käyttää vain kelpoisuusehdot täyttävä henkilö. Sillä vahvistetaan koulutuksen laatua, tuloksellisuutta ja lasten ja perheiden oikeuksia.

Eduskunnan sivistysvaliokunnassa olemme  kuulleet asiantuntijoita sekä ammattinimikkeen suojaamisesta että opettajarekisterin luomisesta. Asiasta on tehty aloitteita ja sillä on laaja kannatus.

Opettajarekisterin tarvetta korostaa myös se, että Suomesta puuttuu tällä hetkellä kokonaan reaaliaikainen tieto opettajatarpeesta ja kelpoisuustilanteesta. Emme tiedä, miten paljon ja miltä alueilta puuttuu päteviä opettajia. Rekisteri helpottaisi työnantajaa rekrytointitilanteessa ja vähentäisi hallintokustannuksia.

Eduskunta on jo hyväksynyt uuden rekisterin perustamisen, johon kirjataan pätevyys rakennusten energiatodistusten laatimiseen. Käsiteltävänä on opiskelijarekisterin perustaminen mm. opinnoista ja tutkinnoista. Mikäli opetusministeriö haluaa edistää asiaa, opettajarekisterin suhteen on mahdollista edetä nopeasti.

Raija Vahasalo
Kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (kok)
Kirkkonummi

HS Mielipide 30.12.2012

Laatu ei ole sitä, että koulut ovat samanlaisia

Keskiviikko, Maaliskuu 7th, 2012

Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän (sd) huoli koulujen erojen kasvusta on ajankohtainen. Pitkälän esittämä keino laadukkaan lähikoulun varmistamiseksi ei sen sijaan ole kannatettava nykyaikaisessa lapsilähtöisessä Suomessa. Pitkälä rajoittaisi koulun valintaa (HS Mielipide 27.2.). Tämä ajatus on täysin ristiriidassa hallitusohjelman linjausten kanssa.

Valinnanvapauden estäminen johtaisi todennäköisesti asuinalueiden eriarvoistumisen kiihtymiseen. Jos koulua ei voisi valita, asuinalue valittaisiin tarkemmin.

Eriarvoistumiseen on pureuduttava ensisijaisesti kaupunkisuunnittelulla. Nykytilanteessa koulut voivat erikoistua erikoisluokkien lisäksi erilaisiin pedagogisiin menetelmiin. Näin ne voivat olla vetovoimaisia ja oppilaille sopivampia.

Mahdollisuus omien taipumusten ja mieltymysten mukaisiin valintoihin on tärkeä etenkin yläkoulussa. Erikoisluokkia ja erityiskouluja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Valinnanvapauden vähentäminen voi vaarantaa monen oppilaan kouluviihtyvyyden.

Hallitusohjelmassa on selvästi linjattu, että jokaisen yksilön mahdollisuutta oppimiseen sekä luovuuden, osaamisen ja erilaisten lahjakkuuksien kehittämiseen vahvistetaan. On hyvä kysymys, miten kieliohjelmien monipuolistaminen toteutettaisiin, koska muita kieliä kuin ruotsia tai englantia opiskellaan monissa kunnissa vain yhdessä koulussa.

Suomalaisen perusopetuksen laadun perustana on aina ollut se, että koulutuksesta vastaava voi järjestää opetusta olosuhteiden ja vahvuuksien mukaan. Tätä liikkumavaraa ei pidä kaventaa.

Viime vaalikaudella aloitettua perusopetuksen kehittämistä on jatkettava. Perusopetuksen laatukriteerit tulee ottaa käyttöön joka koulussa, ja liian suurten ryhmäkokojen kitkemistä on jatkettava. Jokaiselle lapselle tulee taata oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
Helsinki

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Kirkkonummi

Keskusta kaatoi liikuntatuntien lisäämisen

Lauantai, Tammikuu 15th, 2011

Johannes Koroma (Lukijan areena 8.1.) väitti virheellisesti Henna Virkkusen esittäneen draamaa perusopetuksen oppiaineeksi muun muassa liikuntatuntien kustannuksella. Näin asia ei ollut. Perusopetuksen tuntijakouudistus olisi päinvastoin lisännyt liikunnan yhteistä tuntimäärää neljällä tunnilla.

Perusopetuksen tuntijakouudistuksessa korostettiin liikunnan opetuksen tehtävää liikunnallisen ja terveyttä edistävän elämänasenteen omaksumisessa. Liikunnan opetuksen tavoitteeksi asetettiin fyysisen toimintakyvyn sekä liikunnallisen aktiivisuuden ja liikkumisen ilon kehittäminen.

Keskusta kaatoi perusopetuksen tuntijakouudistuksesta esitetyn kompromissin, jossa draaman osuus oli jo enimmäkseen integroitu muuhun opetukseen ja jossa kaikkien taito- ja taideaineiden pakollisten tuntien määrää olisi lisätty. Kieltäytymällä kompromissista keskusta esti myös liikuntatuntien lisäämisen koulussa ja asettui samalla esteeksi perusopetuksen laadun kehittämiselle.

Koulujen taito- ja taideaineiden opetus on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Valinnaisuuksien vähentäminen on johtanut samalla taito- ja taideaineiden opetuksen vähenemiseen. Suuntaa halutaan kuitenkin nyt muuttaa uuden ajan kansalaistaitojen merkityksen kasvaessa. Nykyinen tuntijako ei siis vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeisiin.

Sivistysvaliokunta antoi juuri mietinnön Kulttuurin tulevaisuus -selonteosta. Siinä edellytimme taito- ja taideaineiden lisäämistä perusopetuksessa ja opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Koska perusopetuksen laadun kehittäminen ja taito- ja taideaineiden määrän lisääminen jäi tällä hallituskaudella toteuttamatta, on asiaan syytä palata heti uudessa hallitusohjelmassa.

Raija Vahasalo
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja,
Kansanedustaja (kok), Kirkkonummi

Länsiväylä 15.-15.1.2011, Lukijan areena

Luokkakoot ovat kuitenkin tärkeitä

Tiistai, Joulukuu 21st, 2010

Jaakko Ojala (HS Mielipide 20.12.) epäili, että kymmenien miljoonien eurojen panostus luokkakokojen pienentämiseen ei ole järkevää.  Hän perustaa ajatuksensa pro gradu -tutkielmaansa.

Ojalan tulosten mukaan, kun luokkakoko oli 15 ja 25 oppilaan välillä, ei luokan koolla ollut vaikutusta oppimistuloksiin. Tästä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että panostus luokkakokojen pienentämiseen ei kannata. Monet oppilaat ja opettajat olisivat riemuissaan, mikäli voisivat toimia näin pienessä luokassa.

Tällä hetkellä suurimmat opetusryhmät ovat taajamissa ja etelän suurissa kaupungeissa. Luokissa saattaa olla jopa 36 oppilasta. Koulut ovat voineet saada hakemuksen perusteella hankerahaa näin isojen opetusryhmien pienentämiseen. Tavoitteena on nimenomaan ollut painaa ylisuurten luokkien koko järkeväksi. Hankkeiden tulokset on pitänyt myös raportoida, jotta on varmistettu rahojen käyttäminen oikeisiin kohteisiin. Uudet tilastotiedot saadaan vuoden alusta.

Perusopetuksen laatukriteerien mukaan opetusryhmien keskimääräinen maksimikoko pitäisi olla 20 ja 25 oppilaan välillä. Tämä vastaa hyvin pro gradu -tutkielman havaintoja. Tätä isommassa ryhmässä opettajan on vaikea seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä yhteistyössä kotien kanssa. Kannattaa myös muistaa, että luokat ja ryhmät ovat hyvin erilaisia.

Opetusryhmäkokoa kannattaa ajatella myös kouluviihtyvyyden kannalta.  Jos on vaikea saada henkilökohtaista huomiota ja palautetta omasta oppimisestaan, myös onnistumisen elämykset, motivaatio ja kouluviihtyvyys voivat heikentyä. Suomessa tähän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Kirkkonummi

HS Mielipide 21.12.2010

Äänestyspoissaoloihin on myös hyviä syitä

Lauantai, Maaliskuu 7th, 2009

Tuohtunut Reijo Koskela vaati (HS 6.3.) kategorisesti kaikki Lex Nokia -äänestyksestä poissaolleita kansanedustajia häpeämään, etteivät äänestäneet ja hoitaneet velvollisuuttaan Arkadianmäellä.

Valitettavasti uutisointi, joka yksinkertaistaa todellisuutta, johtaa helposti ajattelemaan näin. Äänestyskartoissa näytetään yleensä vain vaihtoehdot Jaa, Ei, Tyhjää ja Poissa.

Poissaolo voi johtua myös kansanedustajan virkatehtävien hoitamisesta. Tässä onkin tiedotusvälineillä ja myös eduskunnalla paikka pohtia toimintansa kehittämistä.

Kun 4.3. äänestettiin sähköisen viestinnän tietosuojalaista, sivistysvaliokunnan yhdeksän jäsentä oli perehtymässä muun muasa Oxfordin yliopiston toimintaan. Matkat ovat osa työtämme. Ne sovitaan hyvissä ajoin ja ilman tietoa eduskunnan päiväkohtaisesta ohjelmasta. Niillä sekä edustetaan Suomea että hankitaan omaa työtä parantavaa tietoa.

Raija Vahasalo
Kansanedustaja (kok)
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Kirkkonummi

HS Mielipide 7.3.2009