Archive for the ‘Mielipidekirjoitus’ Category

Uusi laki nostaa varhaiskasvatuksessa työskentelevien koulutusastetta

Tiistai, Syyskuu 4th, 2018

TALENTIAN puheenjohtaja Tero Ristimäki kirjoitti mielipidesivulla (HS 31.8.), miten pula lastentarhan­opettajista pahenee ja lastentarhanopettajien ammattikunnan arvostus laskee.

Puute työntekijöistä on todellinen ongelma, mutta ammattikunnan arvostus ei ole kyllä kadonnut minnekään.

Kesällä hyväksytyn uuden varhaiskasvatuslain tavoitteena on parantaa varhaiskasvatuksen laatua henkilöstön koulutusastetta nostamalla. Tulevaisuudessa kaksi kolmasosaa kaikesta päiväkotien henkilöstöstä on korkeasti koulutettuja, joko lastentarhanopettajia (kandidaatin tutkinto) tai varhaiskasvatuksen sosionomeja (amk). Kummallakin ammattiryhmällä on oma koulutuksen tuoma ydin­osaaminen.

Molemmat ammattiryhmät ovat yhtä lailla tärkeitä. Varhaiskasvatuksen sosionomeilla ja kasvatustieteen kandidaateilla on myös yhtäläinen jatko-opintokelpoisuus kouluttautua kasvatustieteen maisteriksi. Tutkintoa edellytetään tulevaisuudessa päiväkodin johtajan tehtävään.

Kuten Ristimäkikin totesi, ­yksikään jo nyt lastentarhan­opettajan pätevyyden omaava ei menetä pätevyyttään.

Pitkällä siirtymäajalla vuoteen 2030 halutaan varmistaa nimenomaan se, että osaajia saadaan joka paikkaan riittä­västi.

Päivittäisessä työssä lastentarhanopettajat ja varhaiskasvatuksen sosionomit työskentelevät yhdenvertaisessa asemassa moniammatillisesti. Pulaa lastentarhanopettajista helpottaa myös se, että aloituspaikka­määriä on yliopistoissa lisätty viimeksi tuhannella uudella opiskelijalla.

Varhaiskasvatuksessa tarvitaan sekä sosiaalipuolen painotuksen omaavia sosionomeja ­että kasvatustieteellisen koulutuksen saaneita lastentarhan­opettajia.

Viime kädessä tärkeintä on lapsen etu. Se toteutuu, kun ympärillä on turvallisia ja osaavia kasvatus- ja sosiaalialan ­ammattilaisia tukemassa jokaisen yksilön kasvua ja kehitystä. Uusi varhaiskasvatuslaki vie ­oikeaan suuntaan.

Raija Vahasalo

kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen, Kirkkonummi

HS 4.9.2018

Lukiota on uudistettava rohkeasti

Sunnuntai, Elokuu 17th, 2014

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) on oikeassa lukiokoulutuksen uudistustarpeista (HS Mielipide 8. 8.).

Uudistukset pitäisi vain viedä pitemmälle. Ei riitä, että lukiokoulutus tekee yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Koulusta kouluun ohjaus on jo tämän päivän toimintaa.

[..]

Liisa Tenhunen-Ruotsalainen

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Lue lisää: HS 17.8.2014

Lukion on taisteltava pinnallisuutta vastaan

Torstai, Elokuu 14th, 2014

Raija Vahasalo painotti kirjoituksessaan “Lukiokoulutus päivitettävä tulevaisuuden tarpeisiin” (HS Mielipide 8. 8.) monipuolisen lukiokoulutuksen tärkeyttä. Kun suunnitellaan lukion tulevaisuutta, on katsottava, mikä menneessä on säilyttämisen arvoista. Mitä kuuluu yleissivistykseen, ja kuinka sen voi omaksua aina vain nopeatempoisemmassa yhteiskunnassa?

Miten motivoida opiskelija lukemaan romaani tai tietokirja, kirjoittamaan pohtiva essee tai valmistelemaan huolellisesti viiden minuutin puheenvuoro, kun parilla virkkeellä voi Twitterissä ilmoittaa mielipiteensä? Kannattaako painaa mieleensä detaljeja, kun Google auttaa joka tapauksessa?

[..]

Monella nuorella on tekniset välineet hyvin hallussa. Vain sisältö puuttuu. Tulevaisuuden lukion yhtenä tehtävänä on taistella pinnallista ajattelua vastaan.

Sinikka Herajärvi
Väinö Kuukka
Tuula Uusi-Hallila

lehtoreita
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu

Lue lisää: HS 14.8.2014

Lukiolaiset ratkomaan todellisia ongelmia

Maanantai, Elokuu 11th, 2014

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) vaatii lukiokoulutuksen päivittämistä tulevaisuuden tarpeisiin (HS Mielipide 8. 8.). Vahasalo on oikealla asialla, sillä esimerkiksi Harvardin yliopiston professorin Pasi Sahlbergin mukaan suomalainen koulukeskustelu näyttää Titanicin kansituolien siirtelyltä.

Vahasalo säilyttäisi lukion nykyiset arvot mutta kirkastaisi yleissivistävyyttä, lisäisi yhteistyötä korkeakoulujen kanssa sekä kehittäisi lukioverkkoa.

Pyrkimys oppiainerajat ylittävään, ilmiöiden käsittelyyn pohjautuvaan opetukseen opintojen loppuvaiheessa olisi oikeansuuntainen mutta sellaisenaan aika vaatimaton päivitys. [..]

Mikael Sorri
kestävän kehityksen konsultoiva opettaja
Espoo

Lue lisää: HS Mielipide 11.8.2014

Lukiokoulutus päivitettävä tulevaisuuden tarpeisiin

Perjantai, Elokuu 8th, 2014

Näinä päivinä lukio-opinnot aloittaa noin 25 000 uutta lukiolaista. Lukioiden perinteet ovat vanhoja: kymnaasirakenne on vuodelta 1872, ja viimeinen merkittävä uudistus on vuodelta 1993, jolloin siirryttiin kurssimuotoiseen lukioon.

Lukion tuntijako on parhaillaan päätösten kohteena. Tuntijaon ohella pitää miettiä lukion kehittämistä ja tulevaisuudennäkymiä. Kehittämisessä tulee säilyttää lukion tehtävät ja arvot, mutta työtavat on saatava vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Kolme tärkeää asiaa ovat yleissivistävyyden kirkastaminen, yhteistyö korkeakoulujen kanssa sekä lukioverkon kehittäminen.

Lukiokoulutuksen tulee vastedeskin antaa nuorille laaja-alainen ja vahva yleissivistys. Lukiossa pitää lukea edes vähän kaikkia oppiaineita. Opintojen loppuvaiheessa tulee pyrkiä oppiainerajat ylittävään, ilmiöiden käsittelyyn pohjautuvaan opetukseen.

Eräs lukiokoulutuksen merkittävimpiä tehtäviä on akateemisten valmiuksien antaminen jatko-opintoihin. Opiskelu- ja esiintymistaitojen saamisen lisäksi lukiokoulutuksessa tulee olla mahdollisuus valita riittävästi kursseja, jotka tukevat jatko-opintoihin hakeutumista. Esimerkiksi lääkäriksi haluava lukio-opiskelija pyrkii suorittamaan luonnontieteiden valinnaisia kursseja oman osaamisensa kehittämiseksi.

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä pitää kehittää voimakkaasti. Jos opiskelijat voivat suorittaa joitakin korkeakoulujen kursseja jo lukioaikanaan, esimerkiksi verkkokursseina, se helpottaa siirtymistä jatko-opintoihin.

Järjestelmällinen ja tiivis yhteistyö voi myös lyhentää kokonaisopiskeluaikaa: yliopistot saavat valmiimpia opiskelijoita, ja opiskelijat tietävät paremmin, mitä odottavat jatko-opinnoilta. Kun tähän yhdistetään henkilökohtainen opinto-ohjaus, tulee entistä vähemmän niitä opiskelijoita, jotka tuntevat päätyneensä väärälle alalle.

Lukiokoulutuksen rahoituksen ja järjestäjäverkon uudistus määrittää suuntaa siitä, kenellä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua lukiokoulutukseen. Liian pitkä koulumatka ei saa muodostua lukio-opintojen esteeksi.

Eduskunnan sivistysvaliokunta on moneen otteeseen korostanut tavoitteena sitä, että lukio on voitava käydä kotoa käsin. Pienet lukiot voivat pelastua lukioiden keskinäisellä verkostoitumisella ja verkko-opiskelulla.

Suuri huoli on kohdistunut erityistehtävää hoitavien lukioiden, kuten urheilulukioiden ja kuvataidelukioiden, toimintaedellytysten turvaamiseen. Esimerkiksi urheilijat tarvitsevat mahdollisuuden suorittaa lukiotutkintonsa koulussa, jossa osataan huomioida urheilijan erityistarpeet.

Erityislukioilla on oma tärkeä tehtävänsä. Niiden toimintaa tulee kehittää yhteistyöverkostossa muiden lukioiden kanssa.

Raija Vahasalo

kansanedustaja (kok),
eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja,
Kirkkonummi

Lue lisää: HS Mielipide 8.8.2014

Oppivelvollisuuden pidennykseen varatuille rahoille olisi parempaakin käyttöä

Lauantai, Kesäkuu 14th, 2014

Opetusministeri Krista Kiurun (sd) erityisavustaja Esa Suominen vastasi huonoin perustein (HS Mielipide 13. 6.) kansanedustajien Raija Vahasalon (kok) ja Sari Sarkomaan (kok) aiheelliseen kritiikkiin (HS Mielipide 12. 6.) oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Suomisen vastauksen heikkous esimerkiksi kirjojen kierrättämisestä on se, että peruskoulun päättöluokkalainen ei tarvitse edellisten vuosien kirjoja mutta lukiolainen tarvitsee ensimmäisen ja toisen vuoden kirjojaan lukiessaan yo-kirjoituksiin. Ei ole järkeä kierrättää kirjoja, jotka joutuisi sitten ostamaan ylioppilaskirjoituksiin.

[..]

Jos 15 miljoonaa euroa jostain todella löytyy, tehokkaampaa olisi käyttää raha niihin, jotka ovat todellisen putoamisuhan alla.

Valtaosa nuorista käy joka tapauksessa tunnollisesti lukiota ja ammattikoulua. Kuntien tiukassa taloustilanteessa on suoranaista rahan haaskausta tarjota kaikille ykkösille ilmaiset kirjat.

Lisäksi maahanmuuttajien valmistavaan lukiokoulutukseen on varattu tulevalle syksylle 400 000 euroa ja vuodelle 2015 1,5 miljoonaa euroa. Se ei riitä, jos sillä halutaan saada aikaan todellista vaikutusta.

Lisäksi lukioverkkoa aiotaan harventaa rajusti, joten koulumatka- ja asumistukien määrä kasvaa huomattavasti.

Nyt olisi syytä kuunnella kouluissa työskentelevien ääntä eikä kuvitella, että näennäisillä valtionosuuksien lisäyksillä ratkaistaan ongelmia. Ongelmia tässä maassa on, ei vain haasteita. Fokuksessa pitäisi olla todelliset ongelmat.

Kari Rajala
apulaisrehtori
Turun klassillinen lukio

Lue lisää: HS Mielipide 14.6.2014

Oppivelvollisuuden pidentäminen vähentää opintojen keskeyttämisiä

Lauantai, Kesäkuu 14th, 2014

Kansanedustajat Raija Vahasalo ja Sari Sarkomaa kritisoivat kirjoituksessaan hallituksen esitystä oppivelvollisuusiän pidentämisestä (HS Mielipide 12. 6). Vahasalo ja Sarkomaa kaipaavat syrjäytymisvaarassa oleville nuorille räätälöityä ohjausta ja tukea pakon sijaan.

Vahasalon ja Sarkomaan kritiikki on olennaiselta osalta perusteetonta. Kuten kansanedustajat itsekin totesivat, perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritettaisiin ensisijaisesti lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa ja toissijaisesti perusopetuksen lisäopetuksessa tai toiselle asteelle valmistavassa koulutuksessa.

Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisuuden voi suorittaa myös räätälöidyn tuen ja ohjauksen paikoissa. Ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus sisältää esimerkiksi työpajat, jotka ovat työvaltainen oppimisympäristö räätälöityä tukea tarvitseville nuorille.

[..]

Mikko Koskinen
koulutuspäällikkö, SAK

Lue lisää: HS Mielipide 14.6.2014

Kaikille täytyisi taata toisen asteen tutkinto

Perjantai, Kesäkuu 13th, 2014

Vastustaessaan oppivelvollisuuden jatkamista Raija Vahasalo (kok) ja Sari Sarkomaa (kok) toivoivat, että “jokainen nuori saa hänelle itselleen sopivan ammatillisen tutkinnon tai lukion päättötodistuksen” (HS Mielipide 12. 6.).

Kaikki ovat tämän tavoitteen takana. Miksi jatkaa oppivelvollisuutta vain yhdellä vuodella? Looginen johtopäätös olisi, että kaikille taataan toisen asteen tutkinto laventamalla perustuslain takaama perusopetus kattamaan toisen asteen koulutus.

Perusopetus muodostuisi peruskoulusta ja kolmivuotisesta perusopistosta. Monella alueella lukiot ja ammattiopistot toimivat jo nyt yhdessä. Näin saavutetaan erinomaisia etuja tilojen ja opetusresurssien yhteiskäytössä, opinto-ohjauksessa ja opiskelijahuollossa sekä tutkintojen rakentamisessa.

Matti Vesa Volanen
psykologian tohtori
koulutustutkija, emeritus, Jyväskylä

Lue lisää: HS Mielipide 13.5.2014

Oppivelvollisuuden pidennys on mahdollista toteuttaa jo päätetyllä paikkamäärällä

Perjantai, Kesäkuu 13th, 2014

Kansanedustajat Raija Vahasalo (kok) ja Sari Sarkomaa (kok) pitivät oppivelvollisuuden pidentymistä vahingollisena (HS Mielipide 12. 6.). He pitivät esitystä ongelmien siirtämisenä, kritisoivat resursseja ja kaipasivat voimavaroja “tehokkaimpiin keinoihin”.

Jos oppivelvollisuus vain siirtäisi ongelmia eteenpäin, sitä kannattaisi lyhentää. Kuten kansanedustajat kirjoittivat, “tavoitteena ei voi olla säilöä nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen”. Miksi yhdeksäs- tai ekaluokkalaiset haluttaisiin “säilöä”? Tarjoaako kokoomus peruskoululaisillekin “räätälöityä ohjausta ja tukea pakon sijaan”?

[..]

Kirjoittajien vaatimat kohdennetut toimet ovat osoittautuneet kalliiksi mutta tehottomiksi. Looginen johtopäätös onkin ryhtyä toimiin, joiden me tiedämme omasta ja kansainvälisestä kokemuksesta johtavan tuloksiin.

Esa Suominen
opetusministerin erityisavustaja
Helsinki

Lue lisää: HS Mielipide 13.6.2014

Oppivelvollisuuden pidennys olisi vahingollista

Torstai, Kesäkuu 12th, 2014

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut lakiesitystä oppivelvollisuuden pidentämiseksi. Esityksen mukaan oppivelvollisuus alkaisi seitsemänvuotiaana ja päättyisi vuotta nykyistä myöhemmin 17-vuotiaana.

Jokaiselle tulisi velvollisuus hakea peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sakon uhalla.

Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritettaisiin ensisijaisesti lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa ja toissijaisesti perusopetuksen lisäopetuksessa, ammatilliseen koulutuksen ohjaavassa tai valmistavassa koulutuksessa tai lukioon valmistavassa koulutuksessa.

Pidennetty oppivelvollisuus olisi kaikille maksutonta.

Mielestämme lakiluonnos on epäonnistunut. Sen vaikutuksia ei ole kattavasti arvioitu. Se ei auttaisi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria vaan ainoastaan siirtäisi ongelmia eteenpäin.

Lisävuoden rahoitus voisi aiheuttaa leikkauksia siellä, missä syrjäytymistä ehkäistään nyt tehokkaimmin. Lakiesitys tulisi hylätä ja kohdistaa voimavarat tehokkaimpiin keinoihin.

Hallitus on sopinut, että oppivelvollisuuden pidentämiseen voidaan käyttää 15 miljoonaa euroa. Esityksen todelliseksi hinnaksi on kuitenkin arvioitu jopa yli 100 miljoonaa euroa. Esimerkiksi maksuttomien oppimateriaalien kustannusten on arvioitu olevan jopa yli kaksinkertaiset koko uudistukseen varattuun rahamäärään nähden.

Pakkovuosi lukiossa tai ammattikoulussa ei poista oppimiskyvyn tai motivaation puutteen syitä. Se ei estä pinnaamista tai opintojen keskeyttämistä. Ilmainen kirja ei korvaa päihde- tai mielenterveyspalveluita eikä aikuisen tukea.

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat räätälöityä ohjausta ja tukea pakon sijaan. Esimerkiksi oppisopimuskoulutusta tulee kehittää paremmin nuorille sopivaksi ja työnantajia houkuttelevaksi.

Tavoitteena ei voi olla säilöä nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen. Pelkkä koulutuspaikan tarjoaminen ei riitä. Tavoitteena tulee olla, että jokainen nuori saa hänelle itselleen sopivan ammatillisen tutkinnon tai lukion päättötodistuksen.

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan pj

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
Opetushallituksen johtokunnan pj

Lue lisää: HS Mielipide 12.6.2014