Archive for the ‘Kehittyvä Uusimaa’ Category

Suomi koulutuksen mallimaana?

Keskiviikko, Maaliskuu 7th, 2007

Olin äskettäin koulutuspoliittisessa keskustelutilaisuudessa. Siellä yleisön joukosta eräs kuulija puuskahti: “Kaikkien mittarien mukaan Suomella menee taloudessa paremmin kuin koskaan. Minkä ihmeen takia sitten koulutusta kurjistetaan jatkuvasti?” Niin, miksi?

Raija Vahasalo kotipöydän ääressä

Perusopetuksesta elämän perusteet

Perusopetus muodostaa kaiken opiskelun kivijalan. Jos käytettävissä ei ole opettajan
ammattitaitoa, aikaa ja huomiota, vanhempien välittämistä, kodin ja koulun yhteistyötä, kivijalasta tulee susi.

Opetusministeri on mainostanut sitä, että tänä vuonna kouluviihtyvyyteen panostetaan kokonaista 8 miljoonaa euroa. On kuitenkin paljon oleellisempaa, että samaan aikaan koulujen kustannusten noususta jätetään korvaamatta 100 miljoonaa euroa ja ikäluokkien pienenemistä syntyvät säästöt 21 miljoonaa euroa leikataan hallitusohjelman vastaisesti pois.
Televisioiden joustamaton digitalisointi aiheuttaa kouluille noin 20 miljoonan euron ylimääräiset kulut. Tämä kaikki on pois koulun varsinaisesta tehtävästä, opettamisesta ja oppimisesta.

Vaikka oheistoiminnatkin ovat tärkeitä, kouluviihtyvyyttä edistäisi huomattavasti enemmän esimerkiksi opetusryhmien pienentäminen, opettajien täydennyskoulutuksen tukeminen ja vaikkapa entisen luokkaretkikäytännön salliminen. Eivätkä kokoomukselle olisi mörköjä edes ne vasemmiston kammoksumat yksityiset ja itsenäiset koulut!

Amis ja lukio yhteen soppii, huomenna ne pannaan pussauskoppiin?

Valtiovarainministeriön selvitysmies Pentti Puoskari vaatii selväsanaisesti tuoreessa raportissaan, että ammattikoulut ja lukiot pitää yhdistää nuorisokouluiksi. Nuorisokoulussa koko ikäluokka suorittaa samaan aikaan sekä sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon. Tämä on onneksi tyrmätty monella taholla.

Ruotsissa toteutettiin nuorisokoulut ja kokemukset ovat olleet huonoja. Oppimistulosten vaatimustasoa on jouduttu pudottamaan reippaasti. Siitä huolimatta neljäsosa opiskelijoista ei ole valmistunut vielä neljässäkään vuodessa, vaikka tavoiteaika on kolme vuotta. Ruotsissa harkitaankin jo koko nuorisokoulujärjestelmän purkamista.

Suomessa pitää vahvistaa lukioita yleissivistävänä, yliopistoon johtavana koulutuksena ja ammattikouluissa nuorille pitää antaa vahva ammatillinen osaaminen. Yhteistyötä eri opintomuotojen välillä on lisätty ja kaksoistutkinnon tekoa on helpotettu. Tätä on järkevää kehittää edelleen.

Missä yliopistojen ja opiskelijoiden resurssit?

Yliopistojen tulosvastuuta on mitattu suoritettujen tutkintojen lukumääränä käytettyjä resursseja kohti. Paperilla lopputulos voi näyttää valtiovarainministerin silmin hyvältä: Vuosina 1994 – 2004 opiskelijamäärä on lisääntynyt 36 prosenttia. Samaan aikaan opetushenkilöstö on lisääntynyt vain 3 prosenttia ja yliopistojen reaalinen perusrahoitus 13 prosenttia.

Ikävä kyllä määrä ei korvaa laatua. Suomessa saa tutkintopaperit käteensä moni “niin sanottu maisteri ja insinööri”, joiden todellinen osaaminen riittää vain puhelinmyyjäksi, myyntiassistentiksi ja tutkimusavustajaksi. Tähän ei missään nimessä ole varaa, vaan meillä pitää kouluttaa todellisia osaajia.

Jos yliopistot ovat köyhiä, osa opiskelijoista näkee suorastaan nälkää. Tarvitaan kunnon korotus sekä opintorahaan että opiskeluajan lisäansioiden tulorajaan, että tilanne lähestyisi normaaliväestön elämää.

Hallitus on osoittanut käytännössä, miten se arvostaa koulutusta, opiskelua ja samalla Suomen kilpailukykyä. Jälkien korjaamiseen tulee kulumaan vuosia. Otetaan ensin yhdessä se kunnon vaalivoitto, jotta pääsemme korjaajiksi!

Raija Vahasalo, kansanedustaja

Demokratia on paras vaihtoehto

Keskiviikko, Toukokuu 17th, 2006

Kansanedustaja Vahasalo kiirehtii haastatteluumme Suomen Sydänliiton valiokunnan kokouksesta.
Kiivetessään ylös eduskunnan portaita hän puhuu samalla puhelimeen ja viittelöi tervehdyksensä. Mannerheimintien toisella puolella törröttävät VR:n makasiinien rauniot sävyttävät väkisinkin keskustelun avausta. Tarkastelemme eduskunnan pylväiden välistä hetken lohdutonta näkyä. Yksinäinen kaivinkone liikkuu alueella.

Mitä ajattelet itseään prekariaatiksi kutsuvasta porukasta?

– On huolestuttavaa, jos jotkut uskovat enemmän oman käden oikeuteen kuin yhteiseen hyvään ja demokratiaan. “Kaikki mulle heti ilman velvollisuuksia” -asenne on häikäilemätön kaikkia meitä muita kohtaan, joiden odotetaan maksavan koko lysti, pohtii Vahasalo vapun tapahtumia.
– Esimerkiksi mielenosoituksen järjestäjät kannustavat ihmisiä “toimeentulon haltuunottoon” myymälävarkauksilla ja pummilla matkustamisella. He pakottavat jonkun muun, eli kaikki rehelliset asiakkaat maksamaan puolestaan.
[..]
(Lue koko haastattelu: Kehittyvä Uusimaa 17.5.2006)