Archive for the ‘Helsingin Sanomat’ Category

Kokoomus nimesi tuttuja ehdokkaita Uudellemaalle

Sunnuntai, Lokakuu 28th, 2018

Uudenmaan kokoomus nimesi lauantaina pidetyssä piirikokouksessa 29 ehdokasta ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Joukossa ovat nykyiset kansanedustajat Kai Mykkänen, Pia Kauma, Mia Laiho, Elina Lepomäki, Sari Multala, Veera Ruoho, Kari Tolvanen ja Raija Vahasalo.

Lue lisää: HS 28.10.2018

Uusi laki nostaa varhaiskasvatuksessa työskentelevien koulutusastetta

Tiistai, Syyskuu 4th, 2018

TALENTIAN puheenjohtaja Tero Ristimäki kirjoitti mielipidesivulla (HS 31.8.), miten pula lastentarhan­opettajista pahenee ja lastentarhanopettajien ammattikunnan arvostus laskee.

Puute työntekijöistä on todellinen ongelma, mutta ammattikunnan arvostus ei ole kyllä kadonnut minnekään.

Kesällä hyväksytyn uuden varhaiskasvatuslain tavoitteena on parantaa varhaiskasvatuksen laatua henkilöstön koulutusastetta nostamalla. Tulevaisuudessa kaksi kolmasosaa kaikesta päiväkotien henkilöstöstä on korkeasti koulutettuja, joko lastentarhanopettajia (kandidaatin tutkinto) tai varhaiskasvatuksen sosionomeja (amk). Kummallakin ammattiryhmällä on oma koulutuksen tuoma ydin­osaaminen.

Molemmat ammattiryhmät ovat yhtä lailla tärkeitä. Varhaiskasvatuksen sosionomeilla ja kasvatustieteen kandidaateilla on myös yhtäläinen jatko-opintokelpoisuus kouluttautua kasvatustieteen maisteriksi. Tutkintoa edellytetään tulevaisuudessa päiväkodin johtajan tehtävään.

Kuten Ristimäkikin totesi, ­yksikään jo nyt lastentarhan­opettajan pätevyyden omaava ei menetä pätevyyttään.

Pitkällä siirtymäajalla vuoteen 2030 halutaan varmistaa nimenomaan se, että osaajia saadaan joka paikkaan riittä­västi.

Päivittäisessä työssä lastentarhanopettajat ja varhaiskasvatuksen sosionomit työskentelevät yhdenvertaisessa asemassa moniammatillisesti. Pulaa lastentarhanopettajista helpottaa myös se, että aloituspaikka­määriä on yliopistoissa lisätty viimeksi tuhannella uudella opiskelijalla.

Varhaiskasvatuksessa tarvitaan sekä sosiaalipuolen painotuksen omaavia sosionomeja ­että kasvatustieteellisen koulutuksen saaneita lastentarhan­opettajia.

Viime kädessä tärkeintä on lapsen etu. Se toteutuu, kun ympärillä on turvallisia ja osaavia kasvatus- ja sosiaalialan ­ammattilaisia tukemassa jokaisen yksilön kasvua ja kehitystä. Uusi varhaiskasvatuslaki vie ­oikeaan suuntaan.

Raija Vahasalo

kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen, Kirkkonummi

HS 4.9.2018

Sivistysvaliokuntaa kahdeksan vuotta johtanut Raija Vahasalo palasi varasijalta eduskuntaan – pistäisi uusiksi oppilashuoltolain ja lisäisi opetuksen laadun velvoittavuutta

Lauantai, Huhtikuu 14th, 2018

Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Raija Vahasalo suuntaisi panostuksia peruskouluun ja yleisesti koulutusjärjestelmän alkupäähän. (KUVA: HEIDI PIIROINEN) – linkitetty HS.fi-sivulta

Niko Vartiainen HS
Julkaistu: 

KAHDEKSAN vuotta eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana toimittuaan Raija Vahasalo (kok) oli uuden tilanteen edessä.

Jatkoa kansanedustajan toimelle ei neljän vaalikauden jälkeen tullut. Nyt siitä on kolme vuotta, ja eduskunta kutsuu taas. Varasijalle jäänyt Vahasalo aloitti tiistaina uudelleen kansanedustajana Sanna Lauslahden (kok) tilalla. Sivistysvaliokuntaan hän palaa jäseneksi.

Eduskunnasta poissa ollessaan Vahasalo työskenteli rehtorina Kirkkonummella.

Työkokemus tässä välissä on näyttänyt hänen mukaansa sen, miten lait tosielämässä toimivat.

HYVÄÄ on perusopetuksen uusi opetussuunnitelma, jota on otettu käyttöön vuodesta 2016 alkaen. Sen on kehuttu lisäävän ”ilmiöpohjaista oppimista”, kun oppiaineiden välistä yhteistyötä on enemmän. [..]

Huonoa puolestaan on oppilashuoltolaki.

”Tiesimme jo tehdessämme, että huono siitä tulee, ja korjasimme niin paljon kuin kykenimme.” [..]

Lue lisää: HS 14.4.2018

 

Kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti siirtyy Lääketeollisuus ry:n johtoon

Torstai, Helmikuu 1st, 2018

KANSANEDUSTAJA Sanna Lauslahdesta (kok) tulee Lääketeollisuus ry:n uusi toimitusjohtaja. Asiasta kertoo lääketeollisuuden etujärjestö tiedotteessaan.

Kolmannen kauden kansanedustaja Lauslahti aikoo pyytää vapautusta tehtävistään, kun eduskunnan istuntokausi alkaa ensi viikolla.

Lauslahden tilalle kokoomuksen ryhmään on nousemassa Raija Vahasalo. Vahasalo oli kansanedustaja vuosina 1999–2015.

Lue lisää: HS 1.2.2018

Kokoomus: Opiskelijoiden kehuilla lisää rahaa yliopistoille

Sunnuntai, Huhtikuu 5th, 2015

Eduskunnan sivistysvaliokuntaa johtanut kokoomuksen kansanedustaja Raija Vahasalo luottaa opiskelijoiden arviointikykyyn. (Markku Ulander / Lehtikuva. Linkitetty www.hs.fi)

Kokoomus haluaisi parantaa yliopisto-opetuksen laatua niin, että opiskelijapalaute säilytetään yhtenä opetuksen laadun mittarina ja myös valtion rahoituksen perusteena.[..]

Esimerkiksi yliopistonlehtori Olli-Pekka Moision ja professori Sara Heinämaan mielestä opiskelijat ovat kaikkein huonoimpia opetuksen laadun arvioijia (HS 28.3.2015).

“Opiskelijat arvioivat sekä opetusjaksoja että opettajia myönteisesti silloin kun oppivat vähiten”, Moisio ja Heinämaa kirjoittivat ulkomaisiin, muun muassa Yhdysvalloissa tehtyihin tutkimuksiin vedoten.

Heidän mukaansa monet opettajat pelkäävät myös, että hyvää opiskelijapalautetta voi saada vain antamalla hyviä arvosanoja vaatimatta juuri mitään.

Toista mieltä on eduskunnan sivistysvaliokuntaa johtanut kokoomuksen kansanedustaja Raija Vahasalo, joka luottaa enemmän opiskelijoiden arviointikykyyn.

“Kyllähän jo peruskoululaiset ovat sitä mieltä, ettei hyvä opettaja ole se, joka päästää helposti läpi ja antaa lepsusti hyviä numeroita, vaan se, joka on oikeudenmukainen”, Vahasalo sanoo. Hän uskoo yliopisto-opiskelijoiden arvostavan vielä enemmän opettajan pedagogisia kykyjä.

Myös Vahasalo viittaa havaintoihinsa Yhdysvaltojen huippuyliopistoista, joissa hänen mukaansa opiskelijapalautteen merkitys on suuri, vaikka “eivät professorit siitä aina tykkää”.

Vahasalon mielestä on tärkeää, että rahaa ylipäänsä jaetaan myös muitten kuin määrällisten mittareiden, kuten tutkintojen, perusteella.

Esitys kandipalautteen arvonnoususta sisältyy kokoomuksen eduskuntaryhmän kokoamaan noin 30-sivuiseen raporttiin, jonka otsikko on parempi koulu. Puolueen kansanedustajat ja ministerit kiersivät kouluja loppuvuonna 2014.

[..]

Lue lisää: HS.fi 5.4.2015

Päättyvästä eduskuntakaudesta pitää oppia – kahden suuren hallitusmalli ei toimi

Lauantai, Maaliskuu 14th, 2015

Tänään lauantaina kautensa päättävä eduskunta on kahdeksas eduskunta, jonka työtä olen seurannut politiikan toimittajana.

Mikään ei siis voi yllättää.

Niinpä olen hieman nostalgisesti lukenut arvioita, joissa kauhistellaan, mitenAlexander Stubbin (kok) hallitus on ollut “kaikkien aikojen huonoin” tai miten eduskunta lopettaa “katastrofaalisissa tunnelmissa”.

Tutulta kuulostaa. Tasan neljä vuotta sitten käytettiin samoja sanoja. [..]

Päättyvästä eduskuntakaudesta pitäisi ottaa oppia.

Vanha hallitusmalli ei enää toiminut, koska se perustui siihen, että kahdella suurella hallituspuolueella on eduskuntaenemmistö ja kolmas suuri oli oppositiossa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän pääsihteeri Laura Rissanen (vas.) otti Raija Vahasalon puhelimeen muistokuvan sivistysvaliokunnan jäsenistä ja puhemies Eero Heinäluomasta (sd). Kuvassa vasemmalta Eeva-Johanna Eloranta (sd), Raija Vahasalo (kok), Heinäluoma, Leena Harkimo (kok) ja Timo Heinonen (kok). (Kuva Juhani Niiranen HS. Linkitetty hs.fi)

Seuraavassakin eduskunnassa lienee neljä suurta puoluetta. Päättyvän vaalikauden kokemus osoittaa, ettei riittävän vahvaa hallitusta voi rakentaa vain kahden suuren puolueen varaan. Suuria hallituspuolueita pitää olla kolme.

Ne on myös saatava kantamaan vastuu tekemisistään.

Kahdella tuolilla ei saa istua, vaikka mieli tekisi.

Hallituksen ja pääministerin pitäisi antaa jo kautensa alussa eduskunnalle lupaus, että hallitus sitoutuu työskentelemään koko vaalikauden.

Sen perään täytyy antaa myös toinen lupaus. Jos pääministeri vaihtuu tai hallitus muuten hajoaa, eduskunta on saman tien hajotettava ja on järjestettävä uudet vaalit.

Lue lisää: hs.fi 14.3.2015

Opintotuen rajaaminen peruuntui – mielenosoitus muuttui riemuksi

Perjantai, Maaliskuu 13th, 2015

Ankarin kirouksin alkanut mielenosoitus opintotuen rajaamista vastaan muuttui riemunkiljahduksiksi, kun Kansalaistorille kiirivät tiedot siitä, että esitys rajata opintotuki vain yhteen samantasoiseen tutkintoon on kaatumassa eduskunnassa.

Ensin kiristyslain kaatamisesta ilmoitti Rkp ja pian sen jälkeen kokoomuksen eduskuntaryhmä, joka oli koolla mielenosoituksen aikaan. Tämän seurauksena lakiehdotus vedetään pois eduskunnan käsittelystä.

Näpit irti opintotuesta –mielenosoitus keräsi Helsingin keskustaan Kansalaistorille tuhatkunta opiskelijaa, jotka moittivat rajausesitystä koulutusmunaukseksi ja perseilyksi.

Suosionosoituksista pääsivät nauttimaan paikalle tulleet kansanedustajat Raija Vahasalo(kok), Ville Niinistö (vihr), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) ja Silvia Modig (vas).

[..]

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalokin oli sitä mieltä, ettei lainmuutos olisi nopeuttanut valmistumista, kun opiskelijat olisivat ehkä pitkittäneet opintoja ja lykänneet valmistumista taktikoidakseen tai käydäkseen töissä.

Toista korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija ei olisi esityksen mukaan saanut opintotukea, vaikka hän ei olisi nostanut ensimmäistä tutkintoa varten yhtäkään opintotukikuukautta. [..]

Lue lisää: HS.fi 13.3.2015

Koulupäiviin lisää joustoa, vaativat asiantuntijat: “Kahdeksalta alkavat aamut ovat historiallista perua”

Torstai, Maaliskuu 12th, 2015

Koulupäivistä tulisi tehdä nykyistä joustavampia niin, että pänttäämisen ja oppitunneilla istumisen lomaan mahtuisi liikuntaa ja muuta virkistävää toimintaa esimerkiksi iltapäivällä.

Muun muassa tällainen ehdotus sisältyy laajan asiantuntijaryhmän vinkkipatteristoon siitä, miten suomalaisoppilaat saataisiin viihtymään entistä paremmin koulussa.

Opetusministeri Krista Kiurulle (sd) luovutettiin torstaina Tulevaisuuden peruskoulu -hankkeen loppuraportti. Ministeri pani hankkeen alulle noin vuosi sitten, kun sekä kotimaiset että kansainväliset tutkimukset osoittivat, että oppimistulokset ovat heikkenemään päin. Tosin Suomi on yhä kärkimaita osaamisessa esimerkiksi Pisa-tutkimuksessa. [..]

Työryhmässä mukana olleen Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän mukaan koulu voisi alkaa yleisemmin vasta kello yhdeksän kahdeksan sijaan, mikä hänen mukaansa on historiallista perua.

”Pitäisi ajatella koulun alkamisaikaa lapsen näkökulmasta, että onko esimerkiksi joukkoliikenteessä ruuhkia. Nytkin kunnat voivat itse päättää, milloin koulu alkaa. Siinä voisi olla enemmän vaihtelua, ettei sen olisi pakko alkaa mekaanisesti kahdeksalta”, Pitkälä pohtii. [..]

Etenkin vasemmisto on huolissaan vapaan kouluvalinnan vaikutuksista koulujen eriytymiseen.

Myös keskusta korostaa lähikouluperiaatetta, mutta kansanedustaja Tuomo Puumalan mukaan vanhemmilla tulee vastakin olla oikeus valita lapsilleen esimerkiksi musiikkia tai liikuntaa painottavaa opetusta.

”Tasa-arvo ei tarkoita kaikille yhtä ja samaa, vaan yksilötkin pitää huomioida ja erikoisluokkia pitää olla”, sanoo kansanedustaja Raija Vahasalo (kok).

Lue lisää: HS.fi 12.3.2015

Oppositio kaatoi osan koulusäästö­paketista

Maanantai, Maaliskuu 9th, 2015

 

Oppositio esiintyi rehvakkaasti maanantaina eduskunnassa, kun se oli kaatanut toisen asteen koulutuksen eli lukioitten ja ammattikoulujen säästöjä koskevan lakipaketin toisen osan.

Laki olisi pakottanut kaikki koulutuksen järjestäjät hakemaan uusia toimilupia. Tavoitteena olisivat olleet nykyistä suuremmat ja vahvemmat koulutuksen järjestäjät.

Uudet luvat olisi myöntänyt opetusministeriö harkintansa mukaan. Perustuslakivaliokunta oli lausunnossaan arvostellut esitystä ja vaatinut pykälämuutoksia, jotta koulutuksen alueellinen saatavuus olisi vastakin turvattu. [..]

”Totta kai olemme pettyneitä, ja olihan tämä yllätys”, arvioi kokouksen lopputulosta sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).

Vahasalo vakuutti, että hallituspuolue kokoomuksen pettymys on aitoa, vaikka esimerkiksi välikysymyskeskustelussa myös kokoomuslaisilta tuli kritiikkiä toisen asteen lakipakettia kohtaan.

Vahasalo muistutti, että uudistusta pitää nyt toteuttaa rahoituslain avulla. Hänen mukaansa koulutuksen tuloksellisuus ja vaikuttavuus voidaan ottaa huomioon myös sen myötä.

Sivistysvaliokunta aloitti maanantaiaamuna kokouksensa kello yhdeksältä. Ensin käytiin valmistelevaa keskustelua, mutta yöllä syntyneen mietintöluonnoksen käsittelyyn ei juuri jäänyt aikaa. Ensin määräaika oli kello 12:een, mutta lisäaikaa saatiin kello 12.30:een.[..]

Lue lisää: HS 9.3.2014

Eduskuntaan ruuhkautumassa kymmeniä lakiesityksiä

Lauantai, Helmikuu 28th, 2015

Perustuslain mukaan hallituksen esitykset, joita ei ole käsitelty loppuun vaalikauden loppuun mennessä, raukeavat. 

Eduskunnassa on vielä kymmeniä hallituksen lakiesityksiä, joiden käsittely on kesken valiokunnissa. Jotta lakiesitykset saataisiin täysistuntoon, valiokuntien mietintöjen pitäisi valmistua ensi viikon loppuun mennessä.

Kansanedustajille tulee kiire, sillä eduskunta lopettaa työnsä maaliskuun puolivälissä. Eduskuntavaalit ovat 19. huhtikuuta.

Perustuslain mukaan hallituksen esitykset, joita ei ole käsitelty loppuun vaalikauden loppuun mennessä, raukeavat. [..]

Valtiovarainvaliokunnassa eniten keskustelua on herättänyt lakiesitys arvonlisäveron muutoksesta, jonka mukaan verovelvollisuuden alaraja nostettaisiin 10 000 euroon. Todennäköistä on, että kansanedustajat pääsevät sopuun rajasta.

Sivistysvaliokunnassa oli loppuviikosta auki kymmenkunta lakiesitystä. Valiokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon (kok) mukaan hallitus on joulukuun jälkeen tuonut valiokuntaan enemmän esityksiä kuin koko viime vuonna yhteensä.

“Monet lait ovat hyvin monimutkaisia ja valiokunnan pitää katsoa ja tarkastaa, että ne myös toimivat käytännössä ja ne ovat oikeudenmukaisia”, Vahasalo sanoo.

Hän ei osaa sanoa, selviytyykö valiokunta urakastaan ja mitkä lakiesitykset kenties raukeavat. “Meillä on pitkiä kokouksia.”

[..]

Lue lisää: HS.fi 28.2.2015