Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) ei lämpene idealle.

Vahasalo katsoo, että suomalaisia opettajia pidetään itsestäänselvyytenä. Vain osalle opettajia kohdistettavien palkankorotusten sijaan itsekin opettajana ja rehtorina työskennellyt kansanedustaja korottaisi kaikkien opettajien palkkoja.

- Kaikkien opettajien palkkoja pitäisi korottaa. On tärkeää, että opettajan arvostus yhteiskunnassa säilyy, sillä koulutus on menestymisemme mitta.
Esimerkiksi vastavalmistunut luokanopettaja saa todella pientä palkkaa, Vahasalo sanoo Verkkouutisille.

Apunen katsoo kolumnissaan, että innostavilla ja hyvillä opettajilla on iso merkitys lapsen ja nuoren tulevaisuuden valintojen kannalta. Vahasalo on samaa mieltä.

- Apunen on oikeassa siinä, että opettajan rooli on erittäin tärkeä nuoren ja lapsen elämässä, Vahasalo sanoo.

- Monet opettajat ovat löytäneet oppilaasta piilevän kyvyn, jota edes vanhemmat eivät ole välttämättä huomanneet. Kannustamalla oppilaasta on tullut menestynyt maailmalla.

 Lue lisää: Verkkouuutiset 8.5.2012

Länsi-Uusimaa 26.4.2012

Raija Vahasalon mukaan Jukka Gustafsson siirtäisi ongelmia vain eteenpäin nostamalla ikärajan 18 vuoteen. Gustafsson perustelee ehdotustaan nuorten syrjäytymisen estämisellä.

Vahasalo ihmettelee miten oppivelvollisuus voidaan toteuttaa ilman opiskelupaikkoja, sillä pääkaupunkiseudun suurena ongelmana on toisen asteen opiskelupaikkojen liian vähäinen määrä. Moni nuori ei pääse opiskelemaan, koska opiskelupaikkoja ei ole väkilukua vastaavasti. Hän kehottaakin opetusministeriötä keskittymään opiskelupaikkojen lisäämiseen.

Lue lisää: Verkkouutiset 24.4.2012

Juhlapuhe

Raija Vahasalo
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja,
kansanedustaja

Arvoisat juhlavieraat,

On suuri ilo ja kunnia olla juhlapuhujana täällä Kappelimäen koulun vihkiäisissä. Koulu on paljon muutakin kuin pelkät seinät, katto ja pihapiiri. Koulu on tila ja paikka, jossa luodaan perustukset koko elämän mittaiselle oppimiselle. Suomessa jokainen lapsi on oikeutettu ja velvoitettu osallistumaan perusopetukseen. Se on arvokas etuoikeus. Maksuton peruskoulu ja siellä annettu korkeatasoinen opetus ovat suomalaisille ylpeyden ja ilon arvoisia asioita. Perustaitojen ja tietojen lisäksi opimme koulussa muutakin. Opimme työskentelemään ryhmässä ja kunnioittamaan kanssaihmisiä. Jo alakoulussa syntyy ystävyyssuhteita, jotka voivat kestävät koko elämän ajan. Minun omat vanhimmat ystäväni, jotka nykyään asuvat eri puolilla Suomea, ovat peräisin juuri alakoulun ajoilta.

Olemme kaikki ainutlaatuisia. Olemme kaikki yksilöllisiä. Meillä on omat ominaisuutemme. Yksi on innostunut kirjoittamisesta ja toinen on taitava matematiikassa. Kolmas on paras piirtäjänä ja neljäs sähäkkä sählyssä. Kaikki ovat hyviä jossakin ja jokainen voi oppia uusia asioita. On todella hienoa, että täällä Kappelimäen koulussa on tilaa myös erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Kun on toimivat koulutilat, myös erilaiset oppijat voivat käydä koulua sujuvasti yhdessä muiden kanssa.

Koulun tehtävä on tarjota kaikille oppilaille samanlaiset mahdollisuudet. Koulun ansiosta meistä jokainen voi ponnistaa niin pitkälle kuin kukin pystyy ja jaksaa. Me kaikki tarvitsemme ja saamme elämän eri vaiheissa toisten ihmisten tukea ja opastusta. Suomalainen kouluopetus on maailman mittakaavassa aivan huippua. Suomessa lapset saavat maailman parasta opetusta. Kiitos siitä kuuluu korkeasti koulutetuille opettajille.

Suomalaisen koulun menestys on kaikunut maailmalla. Kaikki haluavat tietää, miten me pärjäämme niin hyvin. Kaikki haluavat kuulla suomalaisen koulun menestysreseptistä.  Minun työpaikkani eduskunta ja eduskunnan sivistysvaliokunta on nykyään muuttunut koulutusnäyttelyksi. Itse toimin pisaturistioppaana.  Meillä käy jatkuvasti vieraina ulkomaalaisia opetusalan johtajia, ministereitä sekä muita kansainvälisiä arvovieraita.

***

Hyvät kuulijat,

Koulurakentamiseen on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Kuulemme jatkuvasti koulurakennusten home- ja kosteusvaurioista. Niistä on muodostunut varsinainen maanvaiva. Kuntien ja kuntayhtymien omistamien oppilaitosten korjausvelka on noin 3,7 mrd euroa.  Korjausvelka on niin valtava, ettei ongelmaa pystytä ratkaisemaan hetkessä.  Homekoulut ovat vakava terveyshaitta niin oppilaille kuin henkilökunnalle. Siksi onkin todella iloinen asia, että täällä Laitilan upouudessa koulussa ei tarvitse kantaa huolta terveysongelmista. Kun rakennus on suunniteltu ja hoidettu huolella, se lisää sekä oppilaiden että opettajien ja muun henkilökunnan kouluviihtyvyyttä ja yleistä hyvinvointia. Valoisat, toimivat ja turvalliset tilat luovat oivalliset puitteet pääasialle eli oppimiselle esikoulusta lähtien.

Kappelimäen koulu on toteutettu niin kutsutun solukoulumallin mukaisesti. Solu on käytännöllinen ja konkreettinen rakenteellinen ratkaisu. Sen lisäksi solulla on symbolinen merkitys. Solu on elämän perusyksikkö. Ihmisen solut ovat erikoistuneet moniin eri tehtäviin. Solut ovat kooltaan ja rakenteeltaan hyvin erilaisia ja monimuotoisia. Samaan tapaan solukoulussa jokaisella solulla ja niissä sijaitsevilla eri luokka-asteiden luokilla on oma opetustehtävänsä ja tarkoituksensa. Jokainen luokka on oman näköisensä ja  oman kokoisensa.

Maailma on vuosien mittaan muuttunut hyvin paljon. Koulussa oppimistavoitteet ja opetusmenetelmät ovat muuttuneet näiden muutosten myötä. Enää kouluissa ei pelkästään päntätä ja opetella tietoja ulkomuistiin. Nykyisin korostuu taidot, joilla hakea ja käsitellä tietoa. Kun meillä on Internet, kaikkien saatavilla on yhtäkkiä tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ratkaisevaa on se, että osaa poimia runsaasta ja hajanaisesta tietomäärästä ne oikeat ja luotettavat tiedot.

On hyvä muistaa, mitä meidän pitää osata tulevaisuudessa.  Tämän päivän opetuksessa on saatava sellaiset perustaidot, että te oppilaat voitte olla työelämässä vielä vuonna 2060. Uuden ajan kansalaistaitoja ovat esimerkiksi medialukutaidot, teknologiaosaaminen, vuorovaikutustaidot, kielitaito, muutoksen sietokyky, rohkeus, kyky ratkaista ongelmia, aloitteellisuus sekä taito oppia uusia asioita.

Täällä Kappelimäellä ollaan esimerkillisesti kehityksen aallonharjalla. Siitä esimerkkinä on koulun mediateekki. Mediateekissä oppilaat voivat harjoitella turvallisessa ympäristössä internetin pelisääntöjä ja tiedonhakua. Luokkahuoneissa puolestaan on älytaulut. Ne voivat tehdä opetuksen ennen näkemättömän monipuoliseksi. Älytaulut, osaavat opettajat ja tiedon saaminen eläväksi innostavat oppilaita osallistumaan entistä aktiivisemmin.

Käymme koulua oppiaksemme uusia tietoja ja taitoja. Hyvässä koulussa opitaan myös ihmisenä olemista. Kesän jälkeen on tapana mittailla, kuka on hujahtanut pituutta. Kasvamista on monenlaista. On tärkeä muistaa, että pituuskasvun lisäksi tapahtuu myös sellaista kasvua, jota kutsutaan ihmisenä kasvamiseksi. Olemme kasvaneet ihmisinä, kun olemme oppineet kunnioittamaan toisia, kohtelemaan kaikkia tasa-arvoisesti ja sopimaan erimielisyydet reilusti.

***

Arvoisat kuulijat,

Suomi ja me suomalaiset olemme tulevina vuosina haasteiden edessä. Kansainvälinen talous heiluttaa Suomen taloutta. Valtion velkaantuminen on saatava pysähtymään. Samaan aikaan on huolehdittava nopeasti kasvavasta ikääntyvästä väestöstä. Siksi meidän on löydettävä uusia keinoja talouskasvun synnyttämiseksi. Yhtälö ei ole yksinkertainen. Osittain sen ratkaisemiseksi joudutaan tekemään myös kiperiä leikkauksia.

Suomalaisen kilpailukyvyn ja osaamisen perusta valetaan peruskouluissa ympäri maan. Kuten Henry Ford on sanonut, maan tulevaisuus ei ala tehdashalleista ja laboratorioista. Maan tulevaisuus alkaa luokkahuoneista. Siksi maan hallitus on päättänyt jatkaa esi- ja perusopetuksen laadun parantamista.

Konkreettisia parannustoimia ovat opetusryhmäkokojen pienentäminen, oppilashuollon parannukset ja kerhotoimintaan panostaminen. Muista säästöistä huolimatta koulujen kehittämistoimiin kohdennetaan lisäeuroja vuoteen 2015 mennessä lähes 35 miljoonaa. Lisätalousarviossa hallitus lisää tänä vuonna alkaviin koulujen sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimen rakennusten remontteihin 30 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on juuri jakanut 51,1 miljoonaa euroa niin sanottua korvamerkittyä valtionavustusta. Se on käytettävä perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Avustusta on myönnetty yhteensä 245 opetuksen järjestäjälle, mukaan lukien Laitila. Opetuksen järjestäjä voi käyttää valtionavustusta opettajien palkkakustannuksiin, resurssiopettajien lisäämiseen eli opettajien samanaikaisopetuksen järjestämiseen luokassa, jakotunteihin tai ryhmien jakamiseen pysyvästi. Valtionavun edellytyksenä on, että ylläpitäjällä on suunnitelma perusopetusryhmien pienentämiseksi. Mikäli ryhmäkoot kuitenkin kasvavat, on tähän tarkoitukseen annettu rahoitus palautettava.

Valtakunnallisen perusopetuksena kannalta erittäin ajankohtainen asia on parhaillaan valmisteilla oleva perusopetuksen tuntijakouudistus. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa perusopetusta. Tavoitteena on, että perusopetus antaa entistä paremmin koko ikäluokalle tasa-arvoiset valmiudet ponnistaa jatko-opintoihin.

Valtioneuvoston on määrä antaa asetus perusopetuksen tuntijaosta kuluvan kevään aikana. Opetushallitus päättää puolestaan opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta alkaen 1.8.2016 ja ovat voimassa seuraavat kymmenen vuotta.

Juuri julkaistussa tuntijakoehdotuksessa ei esitetä lisätunteja kokonaistuntimäärään.   Taito- ja taideaineita sekä liikuntaa halutaan vahvistaa.  Myös yhteiskunnallisen kasvatuksen, ympäristökasvatuksen ja arvokasvatuksen asema vahvistuu.  Viimeisimmissä tutkimuksissa on paljastunut huolestuttavia puutteita. Suomalaisten lasten ja nuorten äidinkielen taidot ovat heikentyneet. Erityisesti poikien äidinkielen taidoissa on puutteita. Tuntijakouudistuksessa ollaankin perustellusti vahvistamassa äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärää. Kiitettävää uudessa esityksessä on huomion kiinnittäminen niin kutsuttuihin nivelvaiheisiin niin, että ne yhtenäistetään nyt 6. ja 7. luokkien väliin.

Sapiskaa uusi tuntijaesitys saa sen sijaan valinnaisuuden kaventamisesta. Tasa-arvo koulutuksessa vaatii mahdollisuuksia yksilöllisempiin valintoihin. Tasa-arvo ei ole tassapäistämistä, vaan se lähtee yksilöllisyyden tunnistamisesta ja tunnustamisesta.  Jokaisella oppilaalla on oikeus kokea onnistumisen elämyksiä ja saada taipumustensa mukaista opetusta. Lahjakkaat oppilaat tulisi huomioida tuntijaossakin paremmin. Toinen heikkous on valinnaisten kielten laittaminen epävarman erillisrahoituksen varaan. Kielten opiskelu on pitkäjänteistä työtä.  Myös opetuksen rahoitus tulee olla pitkäjänteistä. Koulujen kieliohjelmaa tulee ehdottomasti monipuolistaa. Suomen kielivaranto on suorastaan romahtanut viimeisten 20 vuoden aikana.

Hyvät kuulijat,

Maamme tavoite on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Osaaminen on todellakin maamme kilpailutekijä numero yksi! Valtion ja kuntien tulee ehdottomasti investoida perusopetukseen nykyistä enemmän, jos Suomi mieli tosissaan päästä maailman osaavimmaksi kansakunnaksi.

Olemme viime vuodet paistatelleet kaikissa Pisa-tutkimuksissa aivan kärkisijoilla. Emme kuitenkaan voi jäädä ihailemaan menestystämme. Silloin muut hiipivät osaamisessa nopeasti ohitsemme. Jotta kykenemme tulevaisuudessakin sijoittumaan osaamis- ja oppimismittauksissa maailman kärkijoukkoon, on ratkaisevan tärkeätä pitää kiinni opetuksen korkeasta laadusta. Laadun takaavat pätevät, korkeasti koulutetut opettajat. Opettajien hyvinvoinnista ja osaamistasosta on huolehdittava ja muun muassa riittävää täydennyskoulutusta on järjestettävä säännöllisesti.

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu myös pätevien opettajien kirjaamisesta viralliseen opettajarekisteriin. Jotta laadukas opetus voidaan turvata, on oltava varmuus siitä, että opettaja osaa tehtävänsä. Eduskunnan sivistysvaliokunta onkin ehdotuksestani kuullut kevään aikana asiantuntija-arvioita rekisterin tarpeellisuudesta.

Nykyjärjestelmässä on selviä puutteita. Tällä hetkellä kenelläkään ei ole tarkkaa ajantasaista tietoa kelpoisuusehdot täyttävien opettajien määrästä. Tätä tietoa yritetään ostamalla päivittää muutaman vuoden välein. Se ei ole aivan halpaa.

Tarvitsemme mahdollisimman ajantasaista tietoa opettajien koulutuksesta ja kelpoisuuksista, jotta voimme ennakoida koulutustarvetta. Opetusviranomaiset, oppilaat ja heidän huoltajansa voisivat tarkistaa ehdotetusta rekisteristä opettajien koulutuksen ja kelpoisuuden. Näiden tietojen saatavuus lisäisi myös yleistä luottamusta ja arvostusta opetukseen ja koulutukseen. Tarvittaessa se antaisi mahdollisuuksia puuttua epäkohtiin.

Arvoisat kuulijat,

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana sekä opettajana ja rehtorina iloitsen erityisen paljon uuden koulurakennuksen valmistumisesta. On sykähdyttävää ajatella, miten moni pieni ihmisentaimi saa täällä Kappelimäen koulussa kasvun ja osaamisen avaimet. Täältä saa perusopetuksen kautta parhaat mahdolliset valmiudet kasvaa täyteen mittaansa.

Lopuksi haluan vielä William Arthur Wardin tekstiä mukaillen antaa käyttöönne onnistujan suunnitelman:

Usko, kun muut epäilevät.
Suunnittele, kun muut kilpailevat.
Opiskele, kun muut katsovat televisiota.
Valmistaudu, kun muut uneksivat.
Aloita, kun muut lykkäävät.
Työskentele, kun muut toivovat.
Säästä, kun muut tuhlaavat.
Kuuntele, kun muut puhuvat.
Hymyile, kun muut murjottavat.
Kiitä, kun muut kritisoivat.
Anna tunnustusta, kun muut arvostelevat.
Ota rennosti, kun muut pingottavat.
Jatka, kun muut luovuttavat.

Näillä sanoilla onnittelen Teitä kaikkia upean koulun valmistumisesta ja toivotan Teille kaikille voimia tärkeässä koulutyössänne myös tulevina vuosina!

Kotitalouden kaikille yhteinen tuntimäärä sekä valinnaiset tunnit on turvattava kaikissa peruskouluissa. Kotitaloustunneille opitaan perustaitoja, joita kaikki tarvitsevat. Se lisää oppilaiden omatoimisuutta ja ehkäiseen uusavuttomuutta. Kotitalous tarjoaa oppimisen ja onnistumisen mahdollisuuden myös niille oppilaille, jotka eivät ole lukutoukkia.

Kotitalous on ensisijaisesti taito- ja taideaine. Tuntijakoehdotuksessa kotitalous on kuitenkin jätetty niiden ulkopuolelle. Asetusehdotusta tulisi muuttaa niin, että kotitalous määriteltäisiin selkeästi taito- ja taideaineisiin, koko perusopetuksen osalta. Sille on muiden taito- ja taideaineiden tapaan osoitettava kaikille yhteisiä lisätunteja.

Kotitalous on myös yhteiskunnallinen oppiaine. Tuntijakotyöryhmän esityksessä korostetaan elämässä tarpeellisten taitojen ja tietojen merkitystä kouluopetuksessa. Ehdotuksen mukaisesti opetuksen tulisi entistä painokkaammin edistää kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen.

Kotitalous on ainoa perusopetuksen oppiaine, jossa tasa-arvokasvatus on kirjattu erityiseksi opetustavoitteeksi. Se on malliesimerkki monipuolisesti arkitaitoja, terveyttä, luovuutta ja vuorovaikutustaitoja kehittävästä oppiaineesta.

Tuntijakoesitys on ristiriitainen asetettujen tavoitteiden kanssa. Kotitaloudelle ei esitetä lisätunteja ja valinnaistunteja aiotaan leikata roimasti. Arvokkaat opetukselliset ja sivistykselliset tavoitteet saavutetaan lisäämällä kotitaloustunteja, jotka eivät ole oppilaille “pakkopullaa”, vaan mieluisa makupala.

Eduskunnan kotitalouden tukirengas,
Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok),
eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja,

Hanna-Kaisa Hämäläinen
Kotitalousopettajien liiton varapuheenjohtaja

Nykypäivä 30.3.2012, Mielipide

Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisen aikataulu ja sisältö on herättänyt huolta useilla tahoilla. Kirjallisessa kysymyksessään Sarkomaa ja Vahasalo nostavat esille mm. sen, olisiko tarkoituksenmukaisempaa uudistaa äidinkielen ylioppilaskoe vasta sitten kun lukiokoulutuksen kokonaisuudistus on toteutettu sekä valmistelutyö ylioppilastutkinnon sähköistämiseksi edennyt. Lukion tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistuksen on tarkoitus käynnistyä ensi syksynä ja astua voimaan vuoden 2016 syksyllä. Muutaman vuoden kuluttua joudutaan kaikki ylioppilaskokeet tarkistamaan koulutuksen uusittujen sisältöjen ja tutkinnossa käyttöön otettavan tietotekniikan mukaisiksi.

”Mikäli äidinkielen ylioppilaskoe uudistetaan nyt kiireellä ja ennen kokonaisuudistusta, on vaarana, että koe on jo syntyessään vanhentunut. Suunniteltu koetyyppi edellyttäisi toimiakseen nimenomaan uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä”, huomauttavat Sarkomaa ja Vahasalo. ”Järkevintä olisi sitoa uusiutuvan ylioppilastutkinnon käyttöönotto uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon.”

Mikäli uusi äidinkielen koe otettaisiin käyttöön alkuperäisten suunnitelmien mukaan jo vuonna 2015, olisi valmistelutyön oltava valmis jo ensi syksyyn mennessä, jotta silloin lukionsa aloittavat opiskelijat tietävät, millainen päättötutkinto heitä odottaa. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan ministeri Gustafsson on arvioinut, että todennäköisesti vuoden 2015 sijaan tähtäimessä olisi vuosi 2016.

”Vertailun vuoksi on sanottava, että vuoden 2007 äidinkielen ylioppilaskokeen uudistusta valmisteltiin vuosikymmenen verran ennen kuin koe varsinaisesti tuli päättökokeeksi. Ei valmisteluun tarvitse vuositolkulla aikaa käyttää, mutta samansuuruinen muutos muutamassa kuukaudessa kuulostaa mahdottomalta ja hätiköimiseltä”, sanovat Sarkomaa ja Vahasalo.

Sarkomaan ja Vahasalon mielestä hyvä tavoite olisi, että uuden opetussuunnitelman puitteissa syksyllä 2016 aloittavat opiskelijat pääsisivät suorittamaan koko ylioppilastutkinnon sähköisesti. Tämä edellyttää panostuksia koulujen välineistöön ja opettajien koulutukseen.

Tällä vaalikaudella on lukiokoulutuksen uudistamisen vuoro. Sarkomaa ja Vahasalo kirittävät ministeriä aloittamaan uudistuksen viipymättä. He pitävät välttämättömänä, että lukiokoulutuksen tavoite- ja tuntijakotyöryhmä voisi aloittaa työnsä mahdollisimman pian.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050 511 3090

Nykyinen tuntimäärä ei vastaa suositun oppiaineen kysyntää. 7–9 -luokkien aikana annettava kolmen viikkotunnin kotitalousopetus on riittämätöntä nuorten tarpeisiin sekä yhteiskunnallisesti
arvioiden. Kotitalousopetus lisää nuorten omatoimisuutta, itseluottamusta ja kouluviihtyvyyttä.

Kirkkonummen Sanomat 18.3.2012

- Uudessa tuntijakoesityksessä valinnaiset kielet ehdotetaan rahoitettavaksi erillisrahalla, jota kuntien pitää erikseen hakea. Se sijoittaa valinnaiset kielet varsinaisen tuntikehyksen ja varsinaisen opetuksen rahoituksen ulkopuolelle, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Vahasalo kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan.

Lue lisää: uusisuomi.fi

Lue lisää