Mikään työryhmä ei ole koskaan toiminut näin avoimesti kuin tuntijakouudistusta valmistellut työryhmä. Poikkeuksellisesti kaikki materiaali, joka käsiteltiin työryhmässä, laitettiin saman tien julkiseksi.

Joulun alla käydyt hallituksen neuvottelut, mukaanlukien rahoitukseen liittyvät, ovat eri asia kuin työryhmän työ, joka päättyi kesäkuun alussa. Näihin neuvotteluihin minä en osallistunut, eikä minulla voinut olla niistä tiedotettavaa. Tämän päivän HS:ssä (22.12) ministeri Virkkunen kertoo neuvottelujen sisällöstä. Neuvottelujen tulos olisi tyydyttänyt kaikkia. Oli sääli, että Keskustalle poliittinen etu oli tärkeämpi kuin oppilaiden etu.

Väitteet siitä, että uudistukselle ei ollut rahoitusta budjettikehyksessä, ovat harhaanjohtavia. Kun uudistuksen piti tulla voimaan vasta 2014, ei kehystäkään ole olemassa.

En ymmärrä näkemystä elitismistä tai kapeasta näkemyksestä lahjakkuudesta. Minkä tahansa alan lahjakkuus olisi uudessa esityksessä huomioitu nykyistä paremmin. Sen lisäksi nykyisiä koulujen välisiä eroja opetuksen määrässä olisi kavennettu.

Työryhmä olisi laajentanut ja monipuolistanut kielten opiskelua monella tavalla. Se mm. esitti että viimeistään 2. luokalla kunnan (ei siis jokaisen erillisen koulun) on tarjottava opiskeltavaksi vähintään kolmea kieltä. Suurin osa kunnista tarjoaa tällä hetkellä vain englantia.

Nykyisin A2-kieli, joka alkaa 4-5 luokalla, on kunnille vapaaehtoinen. Sen tarjonta olisi tehty kunnille pakolliseksi.

Tällä hetkellä monet kunnat saattavat tarjota opiskeltavaksi useampaa kieltä, mutta pitävät ketunhännän kainalossa. Vaatimalla opetusryhmän vähimmäiskooksi 28 oppilasta, tiedetään etukäteen, että ryhmää ei tule. Siksi esimerkiksi saksan kielen opiskelu on romahtanut. Tähän työryhmä esitti muutokseksi, että opetus on annettava jo vähintään kymmenen oppilaan ryhmällä.

Summa summarum: kunnille asetettiin velvollisuus tarjota nykyistä laajempaa kielivalikoimaa. Nykyisin oppilaan etu kielten opiskelusssa ei toteudu.

Pakkoruotsista: Pakkovenäjä ei ole vaihtoehto pakkoruotsille. Jo nykyisinkin venäjää voi opiskella vapaaehtoisena, mutta edes Itä-Suomessa ei ole syntynyt kieliryhmiä. Mielipidetiedustelujen mukaan rehtorit ja oppilaat eivät ole olleet innostuneita venäjästä, sitä ovat halunneet lähinnä kunnanjohtajat ja liike-elämä.

Ruotsin (ja ruotsinkielisille suomen) opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi ei ole mikään yksinkertainen hallinnollinen päätös. Siinä on samalla otettava huomioon esimerkiksi ylimpien virkojen kelpoisuusvaatimukset ja perustuslain vaatimukset ja tulkinta. Perustuslain vastaisia määräyksiä ja lakeja ei voi säätää, ja tätä valvoo perustuslakivaliokunta.

Olen itse pyrkinyt olemaan pragmaattinen ruotsin kielen pakollisuuden tai vapaaehtoisuuden suhteen. Kiihkoilu on aina pahaksi.

On aika kummallista puhua monipuolisemmasta kieliohjelmasta, koska ehdotus olisi päinvastoin heikentänyt kielten opiskelua. Ala-asteella alkava pakkoruotsi olisi vähentänyt A2-kielen valintoja, sillä kolmen kielen opiskelu on ala-asteikäiselle aika raskas taakka. Vaikka A-kieliksi tarjottaisiin monia vaihtoehtoja, kaikki haluavat kuitenkin opiskella englantia ja ruotsi olisi tullut 6. luokalla. Harva siis valitsisi jotain muuta A-kieleksi.

Keskustan tekemä ehdotus mahdollisuudesta oppilaan halutessaan korvata ruotsi venäjällä Itä-Suomessa on saanut laajaa kannatusta. Tämä onkin hyvä ja aitoon tarpeeseen perustuva ehdotus. Tasa-arvon kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että valintamahdollisuus koskisi kaikkia oppilaita ja että ruotsin korvaavaksi kieleksi hyväksyttäisiin myös EU:n isot kielet saksa ja ranska.

On hyvä, että tuntijakoasia siirtyy yli vaalien, sillä nyt näistä asioista päästään aidosti keskustelemaan vaaliteemoina. Tuntijakoryhmähän teki ehdotuksensa kieliasioista varsin epäilyttävällä tavalla. Työryhmän puheenjohtaja ja svenska.nu-jäsen Timo Lankinenhan julisti jo etukäteen, että pakkoruotsi säilyy. Ja muistelen sinun myöhemmin maininneenkin, että työryhmällä ei tosiaankaan ollut todellista mahdollisuutta tästä asiasta keskustella. Ja SDP:n edustaja jätti jopa kirjallinen vastalauseen Lankisen työskentelytavoista, koska hän ei suostunut huomioimaan omasta mielipiteestään poikkeavia kantoja.

Kuulisin mielelläni kommenttisi siitä, miten Virkkusen ehdotus olisi mielestäsi monipuolistanut kielten opiskelua ja hyväksytkö menettelytavat, jolla työryhmä käsitteli tätä kieliasiaa. Toivon myös, että kertoisit oman kantasi pakkoruotsista.

Keskusta on seuraavaa mieltä – ja jaan heidän näkemyksensä: koulujärjestelmän välittömin uudistuksen tarve ei ole tuntijaon uudelleen sorvaaminen. Hallitusohjelmassa sovittiin taito- ja taideaineitten aseman vahvistamisesta ja monipuolisen kieliohjelman edistämisestä. Keskustan mielestä työryhmän esitys ei vastaa hallitusohjelmass…a määriteltyjä tavoitteita. (suoraan eduskunnan täysistuntomuistiosta)