Archive for Helmikuu, 2019

Raija Vahasalo: Opintojen keskeytymisen syihin on puututtava

Sunnuntai, Helmikuu 24th, 2019

Kansanedustaja lisäisi toisen asteen opinto-ohjausta ja tukisi opiskelijoita jo varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen aikana.

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Raija Vahasalo vaatii toimia, joilla varmistetaan jokaiselle nuorelle mahdollisuus toisen asteen tutkintoon. Vahasalon mukaan hallituksen toimet esimerkiksi toisen asteen opintojen oppimateriaalikustannusten hillitsemiseksi eivät yksinään riitä. [..]

– Vain pieni osa keskeytyksistä johtuu oppimateriaalikustannuksista ja tähän ongelmaanhan hallitus on jo tarttunut. Seuraavaksi on pureuduttava muihinkin syihin [..]

– Nykyistä enemmän huomiota on kiinnitettävä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, jotta sieltä saadaan riittävät taidot toisella asteella pärjäämiseen. Esimerkiksi heikkoon lukutaitoon puuttuminen toisella asteella on jo huomattavasti hankalampaa. Siksi varhainen tuki on tärkeässä asemassa myöhemmän koulumenestyksen kannalta, Vahasalo kiteyttää.

Lue lisää: Verkkouutiset 24.2.2019

Kansanedustaja Raija Vahasalo: Toisen asteen koulutuksen oltava jokaisen nuoren tavoitettavissa

Sunnuntai, Helmikuu 24th, 2019

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Raija Vahasalo haluaa varmistaa, että tulevaisuudessa jokainen nuori saa suoritettua toisen asteen tutkinnon. Vahasalon mukaan tavoitetta edesautetaan monilla keinoin.

”Viime päivinä on keskusteltu laajasti toisen asteen oppimateriaalikustannuksista. Tavoite siitä, että oppimateriaalimaksut eivät muodostu yhdenkään nuoren koulutuksen esteeksi on tärkeä. Keinoja tämän varmistamiseksi hallitus onkin jo esittänyt. Pienituloisista perheistä tuleville opiskelijoille on suunnattu, noin 47 euron suuruinen kuukausittainen oppimateriaalilisä, joka tulee käyttöön ensi syksystä lähtien. Lisäksi oppilaitosten kanssa yhteistyössä on käynnistetty pilottihankkeita, joiden kautta oppimateriaalikustannuksista aiheutuvien ongelmien ratkaisuun saadaan lisää eväitä”, Vahasalo sanoo.

Vahasalo iloitsee OKM:n, STM:n ja TEM:n viime viikolla julkistamista tuloksista, joiden mukaan koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten osuus on kääntynyt laskuun.

”Hallituksen tekemät panostukset työllisyyteen ja koulutusmahdollisuuksiin kantavat hedelmää ja olemme nyt menossa oikeaan suuntaan. Nuorten syrjäytymisriskin vähentämiseksi tämä on merkittävää. Toisen asteen koulutuksen varmistaminen jokaiselle nuorelle on keskeinen tavoite, sillä pelkän peruskoulun varaan jääminen heikentää nuoren asemaa työmarkkinoilla ja elämässä”, Vahasalo muistuttaa.

Vaille tutkintoa jääminen johtuu usein siitä, että toisen asteen koulutus keskeytyy. Vaikka keskeyttämisten määrä on viime vuosina ollut laskusuunnassa, tulisi Vahasalon mielestä tähän kiinnittää lisää huomiota.

”Vain pieni osa keskeytyksistä johtuu oppimateriaalikustannuksista ja tähän ongelmaanhan hallitus on jo tarttunut. Seuraavaksi on pureuduttava muihinkin syihin. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen keskeyttämiselle merkittävin syy oli kokemus väärästä alasta. Toisen asteen koulutuksessa tuleekin panostaa opintojen ohjaukseen ja moniammatilliseen tukeen siten, että kenenkään koulutus ei keskeytyisi, vaan oppilas saa tarvitsemansa tuen siirtyäkseen koulupolulla eteenpäin”, Vahasalo sanoo.

”Lisäksi nykyistä enemmän huomiota on kiinnitettävä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, jotta sieltä saadaan riittävät taidot toisella asteella pärjäämiseen. Esimerkiksi heikkoon lukutaitoon puuttuminen toisella asteella on jo huomattavasti hankalampaa. Siksi varhainen tuki on tärkeässä asemassa myöhemmän koulumenestyksen kannalta”, Vahasalo kiteyttää.

Tiedote 24.2.2019

Vanhuspalveluiden uudistus etenee

Keskiviikko, Helmikuu 20th, 2019

On hienoa, että ikäihmisten hoitoon on viimein kiinnitetty huomiota. Olen nähnyt omin silmin, millaista on hyvä ikäihmisten hoito monessa muussa maassa. Tämän pohjalta on syntynyt vahva näkemys siitä, miten hoitoa pitää Suomessa parantaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat ministerit päättivät vanhuspalveluiden kokonaisuudistuksen käynnistämisestä jo tällä hallituskaudella. Työ kattaa koko ikäihmisten hoidon kokonaisuudessaan, mm. ennaltaehkäisevät palvelut, henkilöstön määrän ja osaamisen, kotihoidon, omaishoidon ja valvonnan.

Hyvän ikäihmisten hoidon tae ovat koulutetut, ammattitaitoiset hoitajat. Suomi ikääntyy ja vanhuspalveluiden kysyntä kasvaa, jolloin myös hoitajien käsipareja tarvitaan lisää. Sekä lähihoitajien että sairaanhoitajien koulutusta lisätään. Hyvä hoito vaatii aina ihmisten läsnäoloa.

Ikäihmisten ja läheisten on myös voitava luottaa siihen, että hoiva-alalle valikoituvat soveltuvat henkilöt. Oppilaitoksille palautetaan mahdollisuus järjestää soveltuvuuskokeet lähihoitajien ja sairaanhoitajien koulutuksiin. Mielestäni tämä ei riitä. Soveltuvuuskokeiden täytyisi olla pakollisia jokaisessa oppilaitoksessa, jotta alalle varmasti valikoituisi oikeat henkilöt.

On myös erinomaista, että valvontaa on tehostettu ja väärinkäytöksiin rankalla kädellä puututtu. Eduskunnan oikeusasiamiehelle myönnettiin tämän vuoden alusta 250 000 euroa lisää ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaan. Nämä määrärahat ovat jo hyvässä käytössä, eli valvojia on palkattu lisää.

Ikäihmisen hyvä hoito lähtee kunnioittavasta asenteesta ikäihmisiä kohtaan, kuuntelusta, yksilöllisestä hoidosta ja toimintakyvyn ylläpidosta. Siinä on kaikki!

Raija Vahasalo
kansanedustaja

Kansanedustaja Raija Vahasalo: Myös lukiosta valmistuneiden on saatava työmarkkinatukea

Perjantai, Helmikuu 8th, 2019

Kansanedustaja Raija Vahasalo on jättänyt tänään kirjallisen kysymyksen lukiosta valmistuneiden työttömyysturvaan liittyen. Ammattioppilaitoksista ammattiin valmistuneet nuoret ovat heti valmistuttuaan oikeutettuja työmarkkinatukeen toisin kuin lukiosta valmistuneet, jotka joutuvat odottamaan, kunnes työttömyysturvalaissa määritelty 21 viikon odotusaika on ohi.

”Nykyinen lainsäädäntö kohtelee toisen asteen koulutuksen saaneita epätasa-arvoisesti. Myös lukiolaisten pitäisi saada työttömyysturvatukea heti valmistuttuaan. Tälle odotusajalle ei ole mitään kunnollisia perusteita”, Vahasalo huomauttaa.

Pahimmillaan työmarkkinatuen odotusaika voi johtaa lukion arvostuksen laskuun, sillä se käytännössä rankaisee siitä, että peruskoulusta on jatkettu lukioon, eikä suoraan ammattioppilaitokseen. Lukion arvostus on suoraan yhteydessä myös korkeakoulutettujen määrään ja Suomi on jo jäänyt korkeakoulutettujen määrässä OECD-maiden keskiarvon alle.

”Korkeakoulutettujen määrää yhteiskunnassamme pyritään jatkuvasti lisäämään ja yhtäläinen työttömyysturva lukion sekä ammattikoulutuksen jälkeen lisäisi peruskoulusta lukioon jatkavien määrää ja vahvistaisi tämän tavoitteen saavuttamista. Meidän täytyy jälleen osoittaa, että lukiokoulutusta arvostetaan yhteiskunnassamme”, Vahasalo painottaa.

Työttömyysturvalla on myös suuri merkitys syrjäytymiseen ja nuorten kokemaan stressiin. Työmarkkinatuen saaminen ilman odotusaikaa vähentäisi nuorten kokemaa huolta taloudellisesta selviämisestään. Lukiosta valmistunut nuori voi hakea toimeentulotukea, mutta niiden käsittelyajat ovat pitkiä ja koko prosessi ahdistava sekä stressaava nuorelle aikuiselle, joka vasta opettelee pärjäämään omillaan.

”Tilanne on epätasa-arvoinen ja lukiosta vastavalmistuneelle uuvuttava. Jos vastavalmistunut asuu jo omillaan, joutuu hän jatkuvasti miettimään mistä saa elannon. Lukion päättymistä seuraa usein monen kuukauden pääsykoerupeama, jolloin täytyy voida keskittyä opiskeluun ja oman tulevaisuuden rakentamiseen. Työmarkkinatuki täytyy taata myös lukiosta valmistuneille ilman odotusaikaa”, Vahasalo vaatii.

Lue lisää: Kirjallinen kysymys 630/2018 vp

Välikysymys vanhustenhoidon tilasta

Keskiviikko, Helmikuu 6th, 2019

Eduskunnan pöytäkirjasta 6.2.2019

19.25 Raija Vahasalo kok: Arvoisa puhemies! Tanska on yksi vanhustenhuollon malli- maa, ja minulla oli mahdollisuus käydä siellä jo useita vuosia sitten.

Tanskassa vanhustenhuollon uudistustyö alkoi siitä, kun kaikille puolueille tuli mitta täyteen. Todella huonotasoista vanhustenhuoltoa siellä ja rahat loppuivat kesken. Kuulostaako tutulta täällä? Siellä tämä uudistustyö alkoi jo 80-luvulla, ja Tanskasta on kehkeytynyt todella hyvä maa asua ja elää.

Me olemme heränneet tähän vasta nyt 2000-luvun puolella. Tanskassa korostettiin kovasti sitä, mikä on hyvä vanhustenhuolto, neljä asiaa, ja ne ovat meillekin hyvin tärkeitä.
Ensimmäiseksi, kunnioittava asenne ikäihmisiä kohtaan. Kaikki lähtee siitä. Hyvä hoito lähtee siitä.
Toiseksi, yksilöllinen hoito. Jokainen ikäihminen ansaitsee omien tarpeittensa mukaisen hoidon. Toisille enemmän, toisille riittää vähempi.
Kolmanneksi, kuntoutus. Ilman kuntoutusta ei toimintakykyä pystytä ylläpitämään. Kuntoutusta ei saa unohtaa.
Neljänneksi, itsemääräämisoikeuden säilyttäminen.

Siellä myös todettiin joka päivä ja usein, että muista, Raija, vanhuus ei ole sairaus, se on normaali elämänvaihe. Ja nämä Tanskan mallin opit ja ne periaatteet, joista me olemme koko päivän täällä puhuneet, pitäisi ottaa huomioon meilläkin. Tästä lähtee se hyvä hoito. Ei numeroista, ei desimaaleista, vaan tästä: oikeasta asenteesta.

Me tarvitsemme, totta totisesti, lisää hoitajia, ja siitä me olemme kaikki täällä samaa mieltä. Ja oleellista vielä on se, että hoitotyö tarvitsee motivoitunutta henkilöstöä. Siksi pidänkin erittäin tärkeänä, että kun hoitajia koulutetaan lisää — koska heitä on pakko kouluttaa nyt nopeasti lisää — on saatava pakolliseksi soveltuvuustestit kaikille tuleville lähi- hoitajille ja sairaanhoitajille.

Riksdagsledamöter och kommundirektörer från Västra Nyland samlades i Kyrkslätt

Sunnuntai, Helmikuu 3rd, 2019
KYRKSLÄTT. Anders Adlercreutz, Raija Vahasalo och Eerikki Viljanen
bland riksdagsledamöterna från Västra Nyland samt stads- och kommun-direktörerna för Kyrkslätt, Sjundeå, Ingå, Raseborg, Hangö, Lojo och
Vichtis samlades i Kyrkslätt måndagen 21.1.2019.

De gemensamma möterna mellan riksdagsledamöterna och kommundirektörerna circa tre gånger om året har redan blivit en tradition med vilken man vill trygga ömsesidigt informationsutbyte om ärenden som är under beredningen is riksdagen och i kommunerna.

Läs mer: Kirkkonummen Sanomat 3.2.2019

Raija Vahasalo: Hoitajamitoitus ei takaa tarpeita vastaavaa hoitoa

Perjantai, Helmikuu 1st, 2019

Kansanedustajan mukaan yksilöllinen hoito tarkoittaa toiselle ikäihmiselle suurempaa hoidontarvetta kuin toiselle.

Kokoomuksen kansanedustaja Raija Vahasalo sanoo olevansa huolissaan siitä, että ikäihmisten arvostus yksilöinä ei välity keskustelussa hyvästä vanhustenhoidosta.

− Ikäihmisten arvostus on kansakuntamme sivistyksen mittari. Arvostusta lisää se, että kohtaamme seniorimme yksilöinä. He ovat suuri joukko hyvin erilaisia ihmisiä, erilaisine tarpeineen. Hyvä vanhustenhoito lähtee kunnioittavasta asenteesta ja yksilöllisestä hoidosta, Vahasalo sanoo tiedotteessaan.

Lue lisää: Verkkouutiset 1.2.2019