Archive for Syyskuu, 2018

Kansanedustajat pitäisivät hyvitysmaksun ennallaan

Torstai, Syyskuu 27th, 2018

Verkkouutiset
ILKKA AHTOKIVI | 27.09.2018 | 11:24

“Joukko kansanedustajia on jättänyt talousarvioaloitteen, joka esittää yksityisen kopioinnin hyvityksen tason säilyttämistä nykytasolla myös ensi vuonna.

Hallitus esittää valtion budjetista tekijöille, taiteilijoille ja tuottajille maksettavaa yksityisen kopioinnin hyvitystä alennettavaksi nykyisestä 11 miljoonasta yhdeksään miljoonaan. Mikko Alatalon (kesk.), Raija Vahasalon (kok.), Pia Viitasen (sd.) ja eräiden muiden kansanedustajien aloitteen tavoitteena on säilyttää se nykytasolla. [..]

– Lain mukaan tekijöillä on oikeus riittävään korvaukseen yksityisen kopioinnin sallimisesta ja nyt näin suuri hyvitysmaksukertymän aleneminen vaikuttaa kielteisesti luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiin. Eduskunnan on syytä havahtua asiaan ja korjata tilannetta, toteaa Vahasalo. [..]”

Lue lisää: Verkkouutiset 27.9.2018

Torstai, Syyskuu 27th, 2018

On turhaa nostaa oppivelvollisuusikää

Kauppalehti 27.9.2018

Timo Harakka (sd.)  ihmettelee (KL 24.9.), miksi Kokoomus vastustaa maksutonta toista astetta.  Kokoomus ei suinkaan vastusta toisen asteen maksuttomuutta. Asian ydin piilee siinä, miten se toteutetaan.  Oppimateriaalilisällä helpotetaan oppimateriaalikustannuksia jo tällä vaalikaudella.

Maksuttomuus ei yksin ratkaise todellista ongelmaa. Sitä ei tee myöskään demareiden ajama oppivelvollisuusiän nosto. Noin 15% jää pelkän peruskoulun varaan, kuten Harakka itsekin totesi. Oppivelvollisuusiän nosto ei takaa sitä, että kaikki saisivat suoritetuksi toisen asteen tutkinnon. Demareilla ja kokoomuksella on sama tavoite, mutta eri lääkkeet.

Kokoomus kannattaa oppimateriaalikustannusten alentamista. Oppivelvollisuusiän pidentäminen sen sijaan olisi kallis ja tehoton toimenpide.

Nuorten ongelmat ovat yleensä syntyneet jo varhaislapsuudessa ja perusopetuksen puolella. Siksi on järkevämpää panostaa varhaiskasvatuksen laatuun ja perusopetuksen vahvistamiseen.  Pohjan pitää olla kunnossa, jotta selviytyy toisen asteen ja korkea-asteen opinnoista.
Olemme myös esittäneet esiopetuksen pidentämistä kaksivuotiseksi. Näin lasten lähtötasoeroihin ja mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti ja riittävän varhain.

Toimenpiteitä on tehty myös toisella asteella. Eduskunta hyväksyi juuri paljon kehutun uuden lukiolain, jossa muun muassa tarjotaan jokaiselle lukiolaiselle mahdollisuus yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, jolloin jatko-opintoihin siirtyminen helpottuu.  Samoin säädettiin erityisopetuksesta, joka on nyt kaikille mahdollista. Ammatillisen koulutuksen reformia juuri jalkautetaan.  Reformin suurin muutos on erilainen ajattelutapa: oppilaitoskeskeisyydestä työelämä- ja opiskelijalähtöisyyteen.  Jokaiselle opiskelijalle tehdään oma opinpolkunsa, jolloin keskeyttäneiden määrä vähenee/poistuu, kun tuki voi täsmäkohdistua.

Vahvempi toinen aste riippuu toimenpiteistä perusopetuksen puolella. Perusopetusta tuleekin vahvistaa esimerkiksi kehittämällä joustavaa perusopetusta, jota kunnissa käytetään nyt aivan liian vähän.

Myöskään oppilashuolto ei toimi, kuten sen pitäisi.  Siksi lakia tältä osin on korjattava tai uudistettava kokonaan. Armovitosista pitää päästä pois. Arviointia ollaankin uudistamassa.

Koulutusjärjestelmä on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki. Nyt heikompana lenkkinä ketjussa on perusopetus eikä toinen aste. Toimenpiteet on kohdennettava sen mukaan.

Raija Vahasalo
Kansanedustaja (kok)
Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen

Uusi laki nostaa varhaiskasvatuksessa työskentelevien koulutusastetta

Tiistai, Syyskuu 4th, 2018

TALENTIAN puheenjohtaja Tero Ristimäki kirjoitti mielipidesivulla (HS 31.8.), miten pula lastentarhan­opettajista pahenee ja lastentarhanopettajien ammattikunnan arvostus laskee.

Puute työntekijöistä on todellinen ongelma, mutta ammattikunnan arvostus ei ole kyllä kadonnut minnekään.

Kesällä hyväksytyn uuden varhaiskasvatuslain tavoitteena on parantaa varhaiskasvatuksen laatua henkilöstön koulutusastetta nostamalla. Tulevaisuudessa kaksi kolmasosaa kaikesta päiväkotien henkilöstöstä on korkeasti koulutettuja, joko lastentarhanopettajia (kandidaatin tutkinto) tai varhaiskasvatuksen sosionomeja (amk). Kummallakin ammattiryhmällä on oma koulutuksen tuoma ydin­osaaminen.

Molemmat ammattiryhmät ovat yhtä lailla tärkeitä. Varhaiskasvatuksen sosionomeilla ja kasvatustieteen kandidaateilla on myös yhtäläinen jatko-opintokelpoisuus kouluttautua kasvatustieteen maisteriksi. Tutkintoa edellytetään tulevaisuudessa päiväkodin johtajan tehtävään.

Kuten Ristimäkikin totesi, ­yksikään jo nyt lastentarhan­opettajan pätevyyden omaava ei menetä pätevyyttään.

Pitkällä siirtymäajalla vuoteen 2030 halutaan varmistaa nimenomaan se, että osaajia saadaan joka paikkaan riittä­västi.

Päivittäisessä työssä lastentarhanopettajat ja varhaiskasvatuksen sosionomit työskentelevät yhdenvertaisessa asemassa moniammatillisesti. Pulaa lastentarhanopettajista helpottaa myös se, että aloituspaikka­määriä on yliopistoissa lisätty viimeksi tuhannella uudella opiskelijalla.

Varhaiskasvatuksessa tarvitaan sekä sosiaalipuolen painotuksen omaavia sosionomeja ­että kasvatustieteellisen koulutuksen saaneita lastentarhan­opettajia.

Viime kädessä tärkeintä on lapsen etu. Se toteutuu, kun ympärillä on turvallisia ja osaavia kasvatus- ja sosiaalialan ­ammattilaisia tukemassa jokaisen yksilön kasvua ja kehitystä. Uusi varhaiskasvatuslaki vie ­oikeaan suuntaan.

Raija Vahasalo

kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen, Kirkkonummi

HS 4.9.2018

Kansanedustaja Vahasalo: Tiet rapistuvat – mikä neuvoksi?

Lauantai, Syyskuu 1st, 2018

Porkkalantie on huonossa kunnossa koko matkan.

Kuntalaiset ovat olleet minuun paljon yhteydessä tiestömme surkeasta kunnosta. Johtaja Tuovi Päiviö kertoi, että myös ELY-keskukseen on tullut paljon valituksia, erityisesti Porkkalan ja Masalan heikossa kunnossa olevista teistä. Palautetta on tullut varsinkin sen jälkeen, kun ajoratamerkinnät maalattiin kuoppien päälle.

Teiden kunto puhututti myös Kirkkonummipäivänä järjestetyssä MC Porkkalan tapahtumassa. Pölynsidonnan ja huonojen paikkausten aiheuttama liukkaus ovat erityisesti motoristien huolia, mutta eläinkolarit, vaaralliset liittymät ja huonokuntoiset pinnoitteet ovat kaikkien yhteisiä ongelmia.

Nykyrahoitus ei riitä

Valtion rahoja on osoitettu riittävästi vain valta- ja kantateiden päällysteiden uusimiseen. Sen johdosta alempi tieverkko rapistuu silmissä.

Päällystetöistä päätetään kerran vuodessa keväisin. Tänään ei tiedetä, mitkä tiet kunnostetaan ensi vuonna. Kunnostettavien teiden valintaan vaikuttavat tekniset kriteerit ja mittaukset. Päätöksissä huomioidaan myös liikennemäärät ja elinkeinoelämän tarpeet.

Rahan vähyyttä kuvastaa hyvin se, että ELY-keskuksen alueella, joka siis sisältää Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat, on tällä hetkellä menossa vain kolme kevyen liikenteen hanketta: Kirkkonummen Lapinkylässä, Porvoossa ja Sipoossa. On lottovoitto, että yksi meidän kohteistamme on mukana.

Lähivuosien hankkeita ovat Kehä III:n valaistus välillä Kauklahti – Kt 51, Lapinkylästä Siuntioon menevän maantie 1130:n parantaminen sekä Pikkaraisenpuron silta maantiellä 110. Myös Veikkolan meluaidan rahat ovat budjetissa.

Luvattu lisärahoitus ei kata vanhaa korjausvelkaa

Uutta rahaa perusväylänpidolle luvataan vasta vuonna 2022, yhteensä 300 miljoonaa euroa. Tilanne on kestämätön, sillä korjausvelka kasvaa joka vuosi 100 miljoonalla eurolla. Korjausvelka maanteiden, ratojen ja laivaväylien osalta on 2,5 mrd euroa. Tällä hallituskaudella parannustöihin on ohjattu vajaat miljardi euroa ja korjausvelka on saatu pysäytettyä. Kuitenkin varattu lisäraha loppuu tänä vuonna ja korjausvelka alkaa taas kasvaa. On välttämätöntä saada lisärahoitusta huonoimpien teiden kunnossapitoon. Muuten lisälasku paisuu kohtuuttomuuksiin. Suomen koko tieverkon pituus on 454 000 km. Siitä Liikenneviraston vastuulla on 78 000 km ja katuverkkojen 26 000 km. Päällystettynä on noin 65 prosenttia teistä.

Uudet rahoitusajatukset tarpeen

Ministeriössä liikennehankkeille mietitään uusia rahoitusmalleja, sillä valtion budjettivarat eivät koskaan tule riittämään koko tiestön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Hallitus käynnisti keväällä 2016 liikenneverkkoselvityksen. Ministeriön hahmottelema yhtiömuotoinen malli kuitenkin ajautui umpikujaan, joten nyt ollaan takaisin lämmittämässä vanhoja ajatuksia.

Mielestäni ”uudet rahoitusmallit”, kuten tietullit, eivät saa muodostua lisäveroiksi, joilla tilkitään yleisbudjettia. Ehkä mallia pitää ottaa Ruotsista, jossa tieverkostoa korjataan lähes 17 miljardin euron EU-rahoituksella. Sen rinnalla Suomen runsaan 200 miljoonan euron hankkeet vaikuttavat näpertelyltä.

Luota Keynesiin!

Pellervon taloustutkimus PTT selvitti vuonna 2016 valtioneuvoston toimeksiannosta talouspolitiikan säännöstöä ja julkisten investointien rahoitusta. Tutkimuksen mukaan julkiset investoinnit taantuman aikana ovat erityisen kannattavia, vaikka ne tehtäisiin velkarahalla. Investointi, joka vastaa yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta, tuottaa jo toteutusvuonna 1.5 prosentin kasvun ja 3 prosenttia neljän vuoden kuluttua. Keynesiläinen talouspolitiikka toimii. Tiivistetysti: populistit haluavat investoida silloin, kun rahaa tulee; valtiomiehet silloin, kun se on viisasta.

KS 30.8.2018