Archive for Marraskuu, 2014

Raija Vahasalo: Uusi lukion tuntijako hyvä alku lukion kehittämiselle

Torstai, Marraskuu 13th, 2014

Lukion uusi tuntijako tarjoaa eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon mielestä hyvät edellytykset uusien opetussuunnitelmien laatimiselle.

Raija Vahasalo. (Lehtikuva/Martti Kainulainen). Linkitetty Verkkouutisista.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään torstaina asetuksen lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta.

Tuntijakoasetuksessa lisätään muun muassa opinto-ohjauksen määrää ja oppiainerajat ylittäviä uusia teemaopintokursseja. Lisäksi kielten opetuksen tarjonta laajenee, kun koulutuksenjärjestäjällä on jatkossa velvoite tarjota kahta uutta lukiossa aloitettavaa kieltä.

– Tuntijakoasetus on hyvä pohja lukion kehitystyön jatkamiseen, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.) sanoo.

Uuden asetuksen mukaisen tuntijaon perusteella tehtävät opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. Vahasalo painottaa, että seuraavaksi lukion kehittämisessä on keskityttävä opetussuunnitelmatyöhön.

– Opetussuunnitelmatyössä on uudistettava lukion kurssien sisältöjä, painotettava entistä enemmän laaja-alaista oppimista, yrittäjyyskasvatusta, tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä korkeakouluyhteistyötä. Tuntijaon uudistaminen on vain ensiaskel sille, että lukiota ryhdytään tulevina vuosina uudistamaan.

Lue lisää: Verkkouutiset 13.11.2014

Pakollisen ruotsin vastustajat haluavat tilalle tulkkausta

Keskiviikko, Marraskuu 12th, 2014

Kansalaisaloite valinnaisista ruotsin opinnoista herätti kiistelyn tasa-arvosta

Ruotsin osaaminen paranisi, jos sen opiskelu olisi vapaaehtoista, uskoo Suomalaisuuden liiton kieliasiamies Erkki Pihkala, joka käytti ensimmäisen asiantuntijapuheenvuoron.

Kannanotot pakkoruotsin puolesta ja sitä vastaan jäivät varsin etäälle toisistaan eduskunnassa tiistaina, kun sivistysvaliokunta kuuli asiantuntijoita ruotsin valinnaisuutta vaativasta kansalaisaloitteesta.

Eniten vastustusta ruotsin opintojen vapaaehtoisuus sai Rkp:n edustajilta. Kannatusta tuli perussuomalaisilta.

Kansanedustaja Mika Niikko (ps) ehdotti pakkoruotsin tilalle kattavia tulkkauspalveluita. Esityksen torjui kalliina ja perustuslain vastaisena yksi asiantuntijoista, Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.

Eri mieltä oltiin myös siitä, lisäisikö vai vähentäisikö ruotsin vapaaehtoisuus tasa-arvoa.

Kuulemistilaisuuden avauspuheenvuoron pitänyt emeritusprofessori ja Suomalaisuuden liiton kieliasiamies Erkki Pihkala vertasi pakkoruotsia naisten alisteiseen asemaan, homovastaisuuteen ja jopa orjuuteen. Pakkoruotsia ei Pihkalan mukaan voikaan perustella historialla. [..]

Pakollista ruotsia puolusti entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd), jonka eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) esitteli ensin vahingossa “valtakunnan puheenjohtajaksi”.

Oikeasti Lipponen johtaa Svenska nu -valtuuskuntaa, joka hänen mukaansa on tavoittanut parin vuoden aikana 70 000 oppilasta. Heistä kolme neljästä saatiin kampanjoinnin seurauksena tykkäämään ruotsista.

Lipponen perusteli pakkoruotsia muun muassa pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Hän lähettäisi Suomesta työttömiä insinöörejä Pohjois-Norjaan töihin “pienellä kielipreppauksella”.

“Pohjola on suomalaisten koti. Emme ole anglosakseja”, Lipponen totesi ja varoitti erityisesti Venäjän tiestä, eristäytymisestä omaan erinomaisuuteensa.

Oikeustieteen ja hallintotieteiden tohtori Pekka Hallberg sanoi esiintyvänsä kielellisten perusoikeuksien asiantuntijana. Hän päätyi kannattamaan pakkoruotsia, vaikkei perustuslaki suoraan velvoitakaan, että toisen kansalliskielen olisi oltava kullekin pakollinen oppiaine.[..]

“Henkilökohtaisesti kannatan yhä pakollista ruotsin opiskelua”, Vahasalo totesi parituntisen kuulemistilaisuuden jälkeen.

“Täytyy nyt kuulla vielä lisää asiantuntijoita. Päätämme sitten, viedäänkö aloite suureen saliin”, hän sanoi.

Jos katsotaan viime vaalien vaalikonevastauksia tai kansalaisaloitteesta toukokuussa käytyä lähetekeskustelua, aloite saattaisi jopa mennä läpi.

Kannatusta tulisi perussuomalaisten lisäksi myös osalta kokoomuksen ja keskustan edustajista. Tiistaina heistä monet puolustivat alueellisia kokeiluja esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa ruotsin tilalla voisi olla venäjä.

Tosin Erkki Pihkalan mukaan peruskoulun pakkoruotsista ei voitaisi luopua alueellisena ratkaisuna, koska maassamuutto on yleistä. Myös toisella asteella ruotsi tulisi vastaan.

Lue lisää: HS 12.11.2014