Archive for Syyskuu, 2014

Vahasalo: Ministeri Kiurun tuotava varhaiskasvatuslaki mahdollisimman pian eduskuntaan!

Torstai, Syyskuu 25th, 2014

TIEDOTE 25.9.2014
Julkaisuvapaa: Heti

Vahasalo: Ministeri Kiurun tuotava varhaiskasvatuslaki mahdollisimman pian eduskuntaan!

– Eduskunnan tulee saada mahdollisimman pian käsiteltäväkseen hallituksen esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Voimassa olevan päivähoitolain uudistamista on esitetty jo vuonna 1999. Yli sata kansanedustajaa allekirjoitti vuonna 2001 tekemäni toimenpidealoitteen, jossa vaadittiin lain säätämistoimiin ryhtymistä. Vaikka päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on ollut hallitusohjelmassa vuodesta 2003 alkaen, mitään ei ole vieläkään tehty. Tämän hallituksen tulee vihdoin antaa esitys lain uudistamiseksi, linjaa kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).

Vahasalon jättämässä kirjallisessa kysymyksessä hän vaatii hallitukselta selvitystä, milloin hallitusohjelmassa sovittu esitys varhaiskasvatuslaiksi annetaan. Lisäksi hän vaatii hallitukselta tietoa, tuleeko esitys olemaan esitys kokonaan uudeksi varhaiskasvatuslaiksi vai nykyisen lain osittaiseksi uudistamiseksi.

– Mikäli uuden varhaiskasvatuslain säätäminen kerralla katsottaisiin taloudellisesti mahdottomaksi, lakiuudistus voitaisiin tehdä kahdessa vaiheessa. Uudistamisen ensimmäisessä vai­heessa voitaisiin täsmentää varhaiskasvatuksen tavoitteita nykyistä tavoitteellisemmiksi sekä selkiyttää varhaiskasvatuksen ja päivähoidon vä­listä eroa käsitteitä tarkentamalla. Lisäksi voitai­siin selkiyttää henkilöstön tehtäviä ja vas­tuualueita. Näiden uudistusten taloudellinen vaikutus olisi pienempi, jolloin niiden tekeminen nopeammin olisi mahdollista. Myöhemmin uudistuksen toisessa vaiheessa voitaisiin tehdä loput uudistukset, joiden kustannusvaikutus olisi suurempi, Vahasalo esittää.

– Varhaiskasvatuslain säätäminen on merkittävä ja tärkeä uudistus. Eduskunnalla tulee olla riittävästi aikaa lakiesityksen käsittelyyn. Esitys tulee antaa eduskunnalle siten, että se varmasti ehditään käsittelemään. Lain uudistamista on tehty nyt jo lähes 15 vuotta, nyt on aika ryhtyä vihdoin toimenpiteisiin, vaatii Vahasalo.

Lisätietoja:

Raija Vahasalo,
kansanedustaja,
eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
p. 050-511 3090

Varhaiskasvatuslain säätäminen kuluvan vaalikauden aikana

Keskiviikko, Syyskuu 24th, 2014

KIRJALLINEN KYSYMYS 710/2014 vp

Varhaiskasvatuslain säätäminen kuluvan vaalikauden aikana

Eduskunnan puhemiehelle

Jo vuonna 1999 sosiaali- ja terveysministeriön varhaiskasvatustyöryhmän muistiossa (1999:4) esitettiin, että 1.4.1973 voimaan tulleet lasten päivähoidosta annettu laki ja asetus tulisi kokonaisuudessaan uudistaa. Työryhmä esitti tuolloin, että tulisi säätää laki lasten päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta. Työryhmä totesi, että sääntely ei vastaa asiallisesti eikä lakiteknisesti tämän päivän käytäntöjä.

Vuonna 2001 yli sata kansanedustaja allekirjoitti toimenpidealoitteen (TPA 261/2001 vp ), jossa vaadittiin työryhmän asettamista valmistelemaan varhaiskasvatuslainsäädännön kokonaisuudistusta. Olin itse tämän toimenpidealoitteen ensimmäinen allekirjoittaja.

Tämän jälkeen päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on ollut kirjattuna hallitusohjelmissa vuosina 2003-2006, 2007-2010 ja 2011-2014. Kuluvaa vaalikautta on jäljellä puoli vuotta. Edelleenkään meillä ei ole hallituksen esitystä varhaiskasvatuslaiksi eikä selvää tulevaisuuden kuvaa siitä, miltä haluamme varhaiskasvatuspalvelujen näyttävän tulevaisuudessa.

Valtion ensi vuoden talousarvioesityksen opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokka esiteltiin eduskunnalle 17.9.2014. Talousarvioesityksessä ei ole varattu määrärahoja varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Myönteistä esityksessä on kuitenkin siinä asetettu tavoite, että vuoteen 2020 mennessä 95 % 4-vuotiaista lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen.

Tämä tavoite on hyvä, vaikka ei kovin kunnianhimoinen verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin, joissa jo nyt lähes 100 % yli kolmivuotiaista lapsista on pedagogisen varhaiskasvatuksen piirissä. Ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä on laskettu, että vuonna 2015 päivähoitoon osallistuu vain noin 700 lasta enemmän kuin vuonna 2014. Näyttää siis siltä, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrän kasvua ei todellisuudessa tavoitella tai toivota.

Vuoden 2015 valtion talousarvioesityksessä on määritelty Opetushallitukselle tehtäväksi valmistella varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet. Tämä on myös hyvä mutta haastava tavoite Opetushallitukseen kohdistuvien säästötoimenpiteiden takia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n 12.9.2014 julkaiseman “Lapsiperheiden hyvinvointi 2014” -raportin mukaan korkeammin koulutettujen vanhempien lapset ovat useammin hoidossa päiväkodissa verrattuna vähemmän koulutettujen vanhempien lapsiin. Näin siis koulutettujen vanhempien lapset osallistuvat useammin päiväkotien tuottamaan pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Tämä tosiasia ei tue koulutukselliselle tasa-arvolle asetettuja tavoitteita. Euroopan unioni on omissa kannanotoissaan nimenomaan esittänyt ratkaisuksi huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi mm. sitä, että vanhempien tietoisuutta varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta tulee lisätä.

Varhaiskasvatuslakia valmisteleva työryhmä asetettiin joulukuussa 2012. Kyseinen työryhmä jätti mietintönsä maaliskuussa 2014. Työryhmän mietintöön jätettiin 10 eriävää mielipidettä. Työryhmän mietinnöstä järjestetyllä lausuntokierroksella lausuntoja antoi noin 100 eri tahoa. Useimmissa lausunnoissa todettiin, että esitys on hyvä pohja jatkotyölle.

Pääministeri Aleksanteri Stubbin hallitusohjelmassa todetaan, että varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan suunnitellusti.

Uuden varhaiskasvatuslain säätämisen ongelmallisuutta on perusteltu taloudellisella tilanteella. Lain uudistaminen voitaisiin kuitenkin aloittaa pienemmät kustannusvaikutukset käsittävillä toimenpiteillä. Uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa voitaisiin täsmentää varhaiskasvatuksen tavoitteita nykyistä tavoitteellisemmiksi sekä selkiyttää varhaiskasvatuksen ja päivähoidon välistä eroa käsitteitä tarkentamalla. Lisäksi voitaisiin selkiyttää henkilöstön tehtäviä ja vastuualueita. Tällaiset uudistukset olisivat ensisijassa toiminnallisia uudistuksia eivätkä vaatisi suuria taloudellisia panostuksia. Lainsäädännön uudistus tulee käynnistää, jotta varhaiskasvatukselle annetaan sen ansaitsema rooli kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä. Laadukas varhaiskasvatus on parhaita välineitä koulupudokkaiden vähentämiseen ja syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Milloin hallitus aikoo tuoda eduskunnalle esityksensä varhaiskasvatuslaiksi ja

tuleeko esitys sisältämään esityksen kokonaan uudesta varhaiskasvatuslaista vai esityksen nykyisen lainsäädännön osittaisuudistuksesta?

Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2014

Raija Vahasalo /kok

Erikoislukioiden kehittämistyötä vaaditaan aloitettavaksi heti

Torstai, Syyskuu 18th, 2014

Kansanedustajat Leena Harkimo ja Raija Vahasalo vaativat erikoislukiojärjestelmän kehittämistyön aloittamista välittömästi.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) ja valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Leena Harkimo (kok.) kiittävät hallitusta siitä, ettei lukioiden erityistehtävän rahoituksen puolittamista toteuteta vuonna 2015.

– Erikoislukioiden ensi vuoden toiminnalle tämä on erittäin tärkeä päätös. Kyseessä on kuitenkin vain aikalisä. Erikoislukiojärjestelmän kehittämistyö onkin aloitettava välittömästi. Tällä turvataan, että myös tulevaisuudessa lahjakkuus ja erityisharrastuneisuus voidaan sovittaa yhteen lukio-opiskelun kanssa, kansanedustajat toteavat kannanotossaan.

Erikoislukiot ovat keskeinen osa suomalaista lukiokoulutusta.
– Myös maamme urheilun, musiikin, ja taiteen tulevaisuus rakentuvat erikoislukioiden varaan. Erikoislukiot ovat erittäin merkittävässä roolissa yhteiskunnan eri alojen menestymiselle. Siksi ne on ehdottomasti säilytettävä, Harkimo ja Vahasalo painottavat.

Kansanedustajat uskovat, että erikoislukiojärjestelmässä on paljon kehittämispotentiaalia. Jo vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä painotti erikoislukioiden säilyttämistä osana lukiokoulutuksen monimuotoisuutta. Samalla työryhmä esitti, että niiden toimivuus, koulutuspoliittinen lisäarvo ja toiminnan tuloksellisuus pitää selvittää. Kansanedustajat ihmettelevät, miksi tätä selvitystä ei ole vielä tehty.

Kansanedustajat muistuttavat, että mikäli lukioverkkoa uudistettaessa on tarkoitus arvioida myös erikoislukiojärjestelmän rakenne, on se koulutuslupia myönnettäessä jo myöhäistä. Arviointityö on tehtävä ennen lupahakemusten käsittelyä.

Lue lisää: Verkkouutiset 18.9.2014

Ryhtiä varhaiskasvatuslain valmisteluun!

Lauantai, Syyskuu 13th, 2014

TIEDOTE 13.9.2014
Julkaisuvapaa: heti

Päivähoitolain kehittäminen varhaiskasvatuslaiksi vaatii nyt uskallusta. Pääministeri Stubbin hallitusohjelmassa on päätetty jatkaa varhaiskasvatuslain valmistelua ja tästä on pidettävä tinkimättömästi kiinni. Hallituksen on priorisoitava uusi varhaiskasvatuslaki loppuvaalikauden yhdeksi kärkihankkeeksi.

”Hallituksen on nyt istuttava alas ja ripeästi linjattava, miten lainvalmistelu tehdään, jotta se ehtii ajoissa eduskuntaan. Kaikki päätökset eivät vaadi taloudellisia resursseja, vaan tahtoa ja näkemystä. Jo vuonna 2001 yli 100 kansanedustajaa esitti toimenpidealoitteessa tahtonsa uudistaa vanha päivähoitolaki. On käsittämätöntä, että joudumme yhä käymään tätä samaa keskustelua”, ihmettelevät Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok).

Opetus- ja kulttuuriministeriön on välittömästi ryhdyttävä toimiin ja edettävä lain valmistelussa kaksivaiheisesti, vaativat kokoomusedustajat.

Ensimmäiseksi vaiheeksi tulee ottaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen käsitteiden ja tavoitteiden selkiyttäminen. Lisäksi Opetushallituksen tehtäväksi tulee vahvistaa varhaiskasvatuksen sisällön kehittäminen. Toisessa vaiheessa on hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä sovittava, miten seuraavalla kaudella uudistus viedään maaliin.

Ikivanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on yksi eduskuntakauden tärkeimmistä tulevaisuutta rakentavista uudistuksista. Suomella ei ole varaa uudistuksen kuoppaamiseen. Laadukas varhaiskasvatus on fiksua koulutuspolitiikkaa, syrjäytymisen ehkäisyä varhaisessa vaiheessa, parasta tasa-arvoa ja hyvän elämän rakentamista jokaiselle lapselle, summaavat kokoomusedustajat.

Edustajien mielestä on myös huolehdittava, että päiväkodeissa on riittävästi lastentarhanopettajakoulutuksen saaneita opettajia vastaamassa pedagogisesta toiminnasta. Nykyisin yliopistoista valmistuu tarpeeseen nähden liian vähän lastentarhanopettajia. Laadukas varhaiskasvatus on viisasta koulutuspolitiikkaa, parasta tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä varhaisessa vaiheessa ja hyvä elämä rakentamista jokaiselle lapselle.

Lisätietoja:

Raija Vahasalo,
kansanedustaja (kok),
eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
(puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa,
kansanedustaja (kok) ,
opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
(puh. 050 511 3033)

 

Pudotuspeli jatkuu – Kuka karsii kouluverkon?

Perjantai, Syyskuu 5th, 2014

Kouluverkon arvennuksesta puhutaan itsestään selvyytenä. Mutta kuka ratkaisee, mitkä koulut jäävät toimintaan – ja mitkä suljetaan? Entä millaisilla kriteereillä karsinta suoritetaan? Polemiikki pyysi valtakunnan vaikuttajia pohtimaan kouluverkon ja koulujen tulevaisuutta tähtäimessä vuosi 2025.

[..]

Kouluverkon harventaminen ei ole taloudellisestikaan yksinkertainen yhtälö. Näin sanoo kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).

– Kun kouluverkko harvenee, se väistämättä lisää kustannuksia koulukyydeissä. Kun julkisen liikenteen verkkokin harvenee, koulukyytien järjestämisen kustannukset saattavat nousta erittäin korkeiksi.

Vahasalolla on koulumatematiikka hyppysissään.

– Kuljetusoppilaita on yhteeensä 116.400 ja kustannus oppilasta kohti on keskimäärin 1.450 euroa. Se on noin 17 prosenttia keskimääräisestä yksikkökustannuksesta, hän selvittää.

Raija Vahasalo sanoo pelkäävänsä, että koulukyytien kustannukset kasvavat entisestään – eikä katto näy.

– Silloin raha menee tukipalveluihin, kun sen pitäisi kohdentua ydintehtävään eli perusopetukseen, hän jatkaa.

Vahasalo arvioi, että tällä hetkellä säästetään liiaksi esimerkiksi toisen asteen koulutuksesta. Vajaan 300 miljoonan säästöt aiheuttavat väkisinkin oppilaitosverkon karsimista.

– Kun ydintehtävää halutaan suojella, säästöt on otettava seinistä. Uskon, että kouluverkko harvenee tulevaisuudessa entisestään. Jos koulutuksen saavutettavuus kärsiin tai oppilaiden ikäkautta ei oteta huomioon koulujen ja oppilaitosten sijoittamispäätöksissä, tämä on minusta huono kehitys. Toisaalta kun oppilaat vähenevät, ei kouluakaan ole.

Lähipalveluista sivistysvaliokunnan puheenjohtajalla on selkeä näkemys.

– Mielestäni esi- ja perusopetuksen tulee olla tulevaisuudessakin lähipalveluita. Eduskunnan sivistysvaliokunta on moneen otteeseen pitänyt tavoitteena, että myös lukiota on voitava käydä kotoa käsin. [..]

.. Mielestäni kuntien päättäjien tuleekin vakavasti harkita näiden [1950-60-luvulla rakennettujen home] koulujen purkamista korjaamisen sijaan. Vahasalolla on muutokseen siis toimiva ja konkreettinen konsepti.

– Pommi alle ja suunnitellaan uusia, nykyteknologian mukaisia ja käyttökustannuksiltaan edullisempia rakennuksia. Siten seinät ovat tukemassa opetustoimintaa, eivät hankaloittamassa sitä. [..]

Polemiikki 3/2004 / Eeva-Liisa Hynynen

Vahasalo vaatii pelastamaan ulkomailla toimivat suomalaiset peruskoulut

Perjantai, Syyskuu 5th, 2014

Kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalon (kok.) mielestä ulkomailla suomalaista perusopetusta tarjoavien koulujen toimintaedellytykset on turvattava myös jatkossa.

Valtion tukemaa suomalaisen opetussuunnitelman mukaista perusopetusta antaa ulkomailla kuusi koulua. Nämä ovat Espanjan Aurinkorannikolla, Brysselissä, Moskovassa ja Pietarissa sekä Tallinnassa ja Tartossa. Lisäksi Aurinkorannikon koulussa järjestetään suomalaisen opetussuunnitelman mukaista lukiokoulutusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön uuden linjauksen vuoksi jatkossa yli vuoden ulkomailla asuvat lapset eivät olisi oikeutettuja osallistumaan näiden koulujen opetukseen. Raija Vahasalon mukaan tämä linjaus on tullut kaikille yllätyksenä ja vaikeuttaa koulujen toimintaa.

Hän on jättänyt asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta selvitystä siitä, miten ulkomailla suomalaista perusopetusta järjestävien koulujen toimintaedellytykset turvataan.

Lisäksi Vahasalo vaatii kysymyksessä hallitukselta selvitystä siitä, mihin lainsäädäntötoimiin hallitus aikoo ryhtyä vähintään nykyisessä laajuudessa ulkomailla järjestettävän suomalaisen opetuksen turvaamiseksi.

– Ulkomailla järjestettävä suomalaisen järjestelmän mukainen opetus helpottaa tilanteessa, jossa lapset joutuvat muuttamaan vanhempiensa mukana pois Suomesta. Suomalaiset, jotka asuvat työn vuoksi ulkomailla, voivat olla työkomennuksella hyvinkin erimittaisia aikoja. Niin kauan kuin perheet ovat tilapäisesti ulkomailla, ei heidän lastensa pääsyä kouluun tule sitoa tiukkoihin määräaikoihin, vaatii Vahasalo.

Lue lisää: Verkkouutiset 5.9.2014 / Ilkka Ahtokivi