Archive for Elokuu, 2014

Raija Vahasalo: Merkittävä uutinen koko suomalaiselle koulutuskentälle

Torstai, Elokuu 28th, 2014

Kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) kiittää hallitusta päätöksestä perua yleisen oppivelvollisuusiän nostaminen 17 ikävuoteen.

Raija Vahasalon mukaan päätös on merkittävä uutinen koko suomalaiselle koulutuskentälle, opetusalan ammattilaisille kuin myös nuorille itselleen.

– Oppivelvollisuusiän noston peruminen mahdollistaa nyt keskittymisen juuri niiden nuorten auttamiseen, jotka aidosti tarvitsevat ohjausta ja tukea. Jo pienillä panostuksilla saadaan paljon aikaiseksi esimerkiksi perusopetuksen opintojen ohjauksessa, työpajatoiminnassa ja kymppiluokkatoiminnassa, Vahasalo sanoo.

[..]

Vahasalo muistuttaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema esitys oppivelvollisuusiän nostamiseksi uhkasi tuoda merkittävät kustannukset kunnille ilman varmoja takeita siitä, että määrärahat olisivat kohdentuneet riittävästi koulupudokkaiden tukemiseen.

Lue lisää: Verkkouutiset 28.8.2014 / Ilkka Ahtokivi

Oppivelvollisuuden pidennys kaatui – demarit tyytyväisiä

Torstai, Elokuu 28th, 2014

Eduskunnan sivistysvaliokunnan demariedustajat olivat torstaina enimmäkseen tyytyväisiä budjettiesitykseen, vaikka demarien lempilapsi, yleisen oppivelvollisuuden pidentäminen 17 vuoteen, ei mennytkään läpi.

Tämän sijasta esitetään, että kunnille tulee velvollisuus tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja niille nuorille, jotka eivät jostain syystä siirry toiseen asteen koulutukseen. Nuorille taas tulee velvoite hakeutua toiseen asteeseen, mutta jos se ei onnistu, ratkaisua on haettava yhteistyössä kunnallisten viranomaisten kanssa.

Pakon sijasta siis puhutaan velvoittavuudesta, mutta vaikka sen tarkasta sisällöstä ei torstaina ollut tietoa, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta sanoi olevansa tyytyväinen saavutettuun kompromissiin.

[..]

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Raija Vahasalo, on ollut johdonmukaisesti oppivelvollisuuden pidennystä vastaan, joten hän oli tyytyväinen ratkaisuun.

Vahasalo kannattaa Elomaan tavoin henkilökohtaisesti räätälöityjä täsmätoimia syrjäytymistä vastaan.

Lue lisää: HS.fi 28.8.2014

Vahasalo vaatii budjettiriihestä panostusta koulutuksen digitalisoimiseen

Maanantai, Elokuu 18th, 2014

Sähköisten välineiden hyödyntämiseen opetuksessa tulee investoida sekä tekniikan että etenkin opettajien kouluttamisen muodossa, linjaa eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.).

LKS 20140515 – Kokoomuksen kansanedustaja Raija Vahasalo puhuu lähetekeskustelussa eduskunnassa Helsingissä 15. toukokuuta 2014. Suullisen kyselytunnin jälkeen käytiin lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla. LEHTIKUVA Heikki Saukkomaa Linkitetty verkkouutiset.fi:stä

[..]

– Oppimateriaalien digitalisoimisessa ei kuitenkaan lähtökohtana voi olla säästötoimenpiteet. Sähköisiin oppimateriaaleihin ja opetusympäristöihin panostaminen on tärkeä investointi koulutuksen laadun ylläpitämisessä, hän sanoo.

Vahasalon mielestä digitaalisten opetusvälineiden hyödyntämisessä nykyinen opettajien kouluttaminen on täysin riittämätöntä ja suuri pullonkaula.

– Opettajien täydennyskoulutusta tulee lisätä ja kohdistaa siihen lisää resursseja. Hienojen välineiden hankinta on turhaa, jos opettajat eivät luota kykyihinsä niiden hyödyntämisessä. Valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) kaavailemat leikkaukset opettajien täydennyskoulutukseen on ehdottomasti peruttava, Vahasalo vaatii.

Lue lisää: verkkouutiset.fi / ILKKA AHTOKIVI

 

Kaikki alaikäiset koulun penkille? Näin asiantuntijat kommentoivat oppivelvollisuutta

Maanantai, Elokuu 18th, 2014

Opetusministeri Krista Kiuru (sd) esittää, että seuraava hallitus pidentäisi oppivelvollisuutta täysi-ikäisyyteen asti. IS kysyi, mitä mieltä asiantuntijat ovat ajatuksesta.

Kiuru toivoi Alma Median lehtien haastattelussa sitä, että seuraavalla vaalikaudella oppivelvollisuusikä nostettaisiin 18 vuoteen. Aiemmin hallitus sai kitkutellen sovittua, että oppivelvollisuusikä nostetaan Sdp:n toiveiden mukaisesti 17 ikävuoteen.

Jokaisesta ikäluokasta joka kymmenes on vaarassa syrjäytyä ja pudota kelkasta jo peruskoulun jälkeen. Keskeinen kysymys onkin se, kuinka kaikille peruskoulun päättäville nuorille saataisiin mielekästä koulutusta.

IS kysyi asiantuntijoilta, miten oppivelvollisuuden pidentämisellä voidaan ratkoa perusongelmaa ja mitä pudokasongelmalle pitäisi tehdä.

Sivistysvaliokunnan Vahasalo: Pelkkä paperi ei tehoa syrjäytymiseen

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo ei innostu oppivelvollisuusiän nostosta. Kuva: Markus Jokela. Linkitetty iltasanomat.fi:stä

 

”En kannata ollenkaan oppivelvollisuusiän nostoa. Tämäkin on tuskaa, että nostetaan ikärajaa yksi vuosi.

Osa ei löydä paikkaansa peruskoulun jälkeen ja monia oppilaita ei kerta kaikkiaan kiinnosta pulpetissa istuminen.

On kymppiluokkaa, ammattistarttia, etsivää nuorisotyötä, työpajatoimintaa ja oppisopimusta pitäisi kehittää. Sveitsissä ei tunneta nuorisotyöttömyyttä, siellä oppisopimuksella on vahva asema. Meillä oppisopimus on jäänyt lapsipuolen asemaan, sitä pitäisi kehittää. Meillä pakotetaan joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

Ammatillisessa koulutuksessa liian suuri prosentti keskeyttää edelleenkin.

Kun puhutaan syrjäytymisen ehkäisystä ja drop out -ilmiöstä, ja nostetaan ikärajaa vuodella, se sama ongelma tulee taas vuoden päästä eteen.

Drop out -ilmiö ei tule ykskaks ysiluokan keväällä. Se on pitkäaikainen prosessi, joka pahenee ja pahenee.

Vähentääkö ikärajan nosto syrjäytymistä? Ei pelkkä paperi sitä tee.

Jos Matti tai Liisa on syrjäytymisuhan alla, usein se on opinto-ohjaaja, joka etsii oppilaan kanssa yhdessä räätälöityä paikkaa. Opiskelupaikka löytyy vain henkilökohtaisella ohjauksella ja välittämisellä, ei hallinnollisella järjestelmällä, kun järjestelmä ei hoida nytkään kaikille paikkaa.

[..]

Nyt on myös pidetty kiinni siitä, että nuorella on koulutuspaikka, viis siitä, mikä se on. Jos haluat vaihtaa alaa, se on myös tehty vaikeaksi.”

Lue lisää: Iltasanomat 18.8.2014

“Opetusministeri kaivanut naftaliinista vasemmiston koulutusajatukset 70-luvulta”

Sunnuntai, Elokuu 17th, 2014

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo tyrmää opetusministeri Krista Kiurun (sd.) oppivelvollisuuskaavailut.

Raija Vahasalon mukaan opetusministeri Krista Kiuru ajaa vasemmistopuolueiden vanhaa 1970-luvun koulutuspolitiikkaa, kun hän ehdottaa oppivelvollisuuden pidentämistä koko toiselle asteelle.

Kiuru sanoi sunnuntaina maakuntalehtien haastattelussa, että seuraavassa hallitusohjelmassa lukio tai ammatillinen koulutus pitäisi saada nuorille pakollisiksi. Silloin oppivelvollisuuden osana jokainen nuori menisi joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

– Haluaako ministeri Kiuru kaventaa nuorten valinnanvapautta? Ehdotus ilmeisesti pudottaisi esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen omana koulutusmuotonaan kokonaan pois, ihmettelee Vahasalo.

– Kuitenkin nuorten oppisopimusta on päätetty kehittää voimakkaasti. Oppisopimus on joustava ja hyvin edullinen opiskelumuoto. Sen avulla myös työllistytään tehokkaammin kuin pelkän laitosmaisen pulpetissa istumisen kautta, muistuttaa Vahasalo.

[..]

Lue lisää: verkkouutiset.fi ILKKA AHTOKIVI 17.8.2014 klo 10:07 (päivitetty 17.8.2014 klo 10:29)

Lukiota on uudistettava rohkeasti

Sunnuntai, Elokuu 17th, 2014

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) on oikeassa lukiokoulutuksen uudistustarpeista (HS Mielipide 8. 8.).

Uudistukset pitäisi vain viedä pitemmälle. Ei riitä, että lukiokoulutus tekee yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Koulusta kouluun ohjaus on jo tämän päivän toimintaa.

[..]

Liisa Tenhunen-Ruotsalainen

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Lue lisää: HS 17.8.2014

Lukion on taisteltava pinnallisuutta vastaan

Torstai, Elokuu 14th, 2014

Raija Vahasalo painotti kirjoituksessaan “Lukiokoulutus päivitettävä tulevaisuuden tarpeisiin” (HS Mielipide 8. 8.) monipuolisen lukiokoulutuksen tärkeyttä. Kun suunnitellaan lukion tulevaisuutta, on katsottava, mikä menneessä on säilyttämisen arvoista. Mitä kuuluu yleissivistykseen, ja kuinka sen voi omaksua aina vain nopeatempoisemmassa yhteiskunnassa?

Miten motivoida opiskelija lukemaan romaani tai tietokirja, kirjoittamaan pohtiva essee tai valmistelemaan huolellisesti viiden minuutin puheenvuoro, kun parilla virkkeellä voi Twitterissä ilmoittaa mielipiteensä? Kannattaako painaa mieleensä detaljeja, kun Google auttaa joka tapauksessa?

[..]

Monella nuorella on tekniset välineet hyvin hallussa. Vain sisältö puuttuu. Tulevaisuuden lukion yhtenä tehtävänä on taistella pinnallista ajattelua vastaan.

Sinikka Herajärvi
Väinö Kuukka
Tuula Uusi-Hallila

lehtoreita
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu

Lue lisää: HS 14.8.2014

Lukiolaiset ratkomaan todellisia ongelmia

Maanantai, Elokuu 11th, 2014

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) vaatii lukiokoulutuksen päivittämistä tulevaisuuden tarpeisiin (HS Mielipide 8. 8.). Vahasalo on oikealla asialla, sillä esimerkiksi Harvardin yliopiston professorin Pasi Sahlbergin mukaan suomalainen koulukeskustelu näyttää Titanicin kansituolien siirtelyltä.

Vahasalo säilyttäisi lukion nykyiset arvot mutta kirkastaisi yleissivistävyyttä, lisäisi yhteistyötä korkeakoulujen kanssa sekä kehittäisi lukioverkkoa.

Pyrkimys oppiainerajat ylittävään, ilmiöiden käsittelyyn pohjautuvaan opetukseen opintojen loppuvaiheessa olisi oikeansuuntainen mutta sellaisenaan aika vaatimaton päivitys. [..]

Mikael Sorri
kestävän kehityksen konsultoiva opettaja
Espoo

Lue lisää: HS Mielipide 11.8.2014

Lukiokoulutus päivitettävä tulevaisuuden tarpeisiin

Perjantai, Elokuu 8th, 2014

Näinä päivinä lukio-opinnot aloittaa noin 25 000 uutta lukiolaista. Lukioiden perinteet ovat vanhoja: kymnaasirakenne on vuodelta 1872, ja viimeinen merkittävä uudistus on vuodelta 1993, jolloin siirryttiin kurssimuotoiseen lukioon.

Lukion tuntijako on parhaillaan päätösten kohteena. Tuntijaon ohella pitää miettiä lukion kehittämistä ja tulevaisuudennäkymiä. Kehittämisessä tulee säilyttää lukion tehtävät ja arvot, mutta työtavat on saatava vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Kolme tärkeää asiaa ovat yleissivistävyyden kirkastaminen, yhteistyö korkeakoulujen kanssa sekä lukioverkon kehittäminen.

Lukiokoulutuksen tulee vastedeskin antaa nuorille laaja-alainen ja vahva yleissivistys. Lukiossa pitää lukea edes vähän kaikkia oppiaineita. Opintojen loppuvaiheessa tulee pyrkiä oppiainerajat ylittävään, ilmiöiden käsittelyyn pohjautuvaan opetukseen.

Eräs lukiokoulutuksen merkittävimpiä tehtäviä on akateemisten valmiuksien antaminen jatko-opintoihin. Opiskelu- ja esiintymistaitojen saamisen lisäksi lukiokoulutuksessa tulee olla mahdollisuus valita riittävästi kursseja, jotka tukevat jatko-opintoihin hakeutumista. Esimerkiksi lääkäriksi haluava lukio-opiskelija pyrkii suorittamaan luonnontieteiden valinnaisia kursseja oman osaamisensa kehittämiseksi.

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä pitää kehittää voimakkaasti. Jos opiskelijat voivat suorittaa joitakin korkeakoulujen kursseja jo lukioaikanaan, esimerkiksi verkkokursseina, se helpottaa siirtymistä jatko-opintoihin.

Järjestelmällinen ja tiivis yhteistyö voi myös lyhentää kokonaisopiskeluaikaa: yliopistot saavat valmiimpia opiskelijoita, ja opiskelijat tietävät paremmin, mitä odottavat jatko-opinnoilta. Kun tähän yhdistetään henkilökohtainen opinto-ohjaus, tulee entistä vähemmän niitä opiskelijoita, jotka tuntevat päätyneensä väärälle alalle.

Lukiokoulutuksen rahoituksen ja järjestäjäverkon uudistus määrittää suuntaa siitä, kenellä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua lukiokoulutukseen. Liian pitkä koulumatka ei saa muodostua lukio-opintojen esteeksi.

Eduskunnan sivistysvaliokunta on moneen otteeseen korostanut tavoitteena sitä, että lukio on voitava käydä kotoa käsin. Pienet lukiot voivat pelastua lukioiden keskinäisellä verkostoitumisella ja verkko-opiskelulla.

Suuri huoli on kohdistunut erityistehtävää hoitavien lukioiden, kuten urheilulukioiden ja kuvataidelukioiden, toimintaedellytysten turvaamiseen. Esimerkiksi urheilijat tarvitsevat mahdollisuuden suorittaa lukiotutkintonsa koulussa, jossa osataan huomioida urheilijan erityistarpeet.

Erityislukioilla on oma tärkeä tehtävänsä. Niiden toimintaa tulee kehittää yhteistyöverkostossa muiden lukioiden kanssa.

Raija Vahasalo

kansanedustaja (kok),
eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja,
Kirkkonummi

Lue lisää: HS Mielipide 8.8.2014