Archive for Kesäkuu, 2014

Sivitysvaliokunnan puheenjohtaja tyrmää Kiurun selitykset

Keskiviikko, Kesäkuu 18th, 2014

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ei niele opetusministeri Krista Kiurun (Sd) selityksiä kohua herättäneelle nimitykselle.

Kiuru kommentoi eilen kohunimitystä IS:lle, kun oikeushistorian professori Jukka Kekkonen oli kuvannut valintaa pahan luokan poliittiseksi nimitykseksi.

[..]

Kiuru selitti nimitystä IS:lle muun muassa sillä, että eduskunta hyväksyi arviointikeskusta koskevan lain nimenomaan muodossa, jossa keskuksen johtajalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) kuitenkin tyrmää selityksen. Hän muistuttaa hänen johtamansa sivistysvaliokunnan laatineen mietinnön, jossa nimenomaan todetaan, että sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että arviointikeskuksen johtajalla on tohtorin tutkinto.

Vahasalo kertoo IS:lle, että valiokunta olisi halunnut, että lain asetukseen olisi kirjattu arviointikeskuksen johtajalta vaadittavan tohtorin tutkintoa kelpoisuusvaatimuksena. Johtajan pätevyysvaatimuksista säädetään lain asetuksissa ja asetuksista puolestaan ei päätetä eduskunnassa tai valiokunnassa.

Vahasalon mukaan Kiurun olisi pitänyt ottaa huomioon valiokunnan kanta ja täten huomioida, mitä eduskunta sanoo asiasta.

Lue lisää: Iltasanomat 18.6.2014

Kokoomuksessa jaetaan ministerinpaikkoja – suosiiko Stubb tukijoitaan?

Maanantai, Kesäkuu 16th, 2014

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä monet ovat lähtötelineissä ministerin uraa varten.

Kokoomuksen pitää löytää hallitukseen pari uutta ministeriä, vaikka mitään suurempaa kierrätystä ei harrastettaisikaan. Pääministeriksi siirtyvän Alexander Stubbin tilalle tarvitaan Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri ja europarlamentaarikoksi siirtyvä Henna Virkkusen seuraajaksi kaivataan liikenne- ja kuntaministeriä.

[..]

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo on halutessaan ministerilistan kärjessä. Orpo tosin tuki näyttävästi Jan Vapaavuorta puheenjohtajaksi, mutta Stubb julkisesti toivoi jo puoluekokouksessa Orpoa omaan tiimiinsä.

Mikä ratkaisee

Muina ministeriehdokkaina on mainittu kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lenita Toivakka ja juuri puolueen varapuheenjohtajaksi valittu Sanni Grahn-Laasonen. Grahn-Laasonen on Stubbin läheinen avustaja ja nyt onkin mielenkiintoista nähdä, aukeaako ensimmäisen kauden kansanedustajalle ministeriportti.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä on useita kokeneita kansanedustajia, joilla on myös koulutuksensa ja alkuperäisen ammattinsa perusteella erityisosaamista. Ryhmästä kuuluu myös kritiikkiä siitä, miten kokoomuksessa ei enää arvosteta kokemusta ja kompetenssia. Henna Virkkunen valittiin aikoinaan opetusministeriksi ohitse kokeneen rehtorin Raija Vahasalon.

Lue lisää: Iltalehti 16.6.2014

Oppivelvollisuuden pidennykseen varatuille rahoille olisi parempaakin käyttöä

Lauantai, Kesäkuu 14th, 2014

Opetusministeri Krista Kiurun (sd) erityisavustaja Esa Suominen vastasi huonoin perustein (HS Mielipide 13. 6.) kansanedustajien Raija Vahasalon (kok) ja Sari Sarkomaan (kok) aiheelliseen kritiikkiin (HS Mielipide 12. 6.) oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Suomisen vastauksen heikkous esimerkiksi kirjojen kierrättämisestä on se, että peruskoulun päättöluokkalainen ei tarvitse edellisten vuosien kirjoja mutta lukiolainen tarvitsee ensimmäisen ja toisen vuoden kirjojaan lukiessaan yo-kirjoituksiin. Ei ole järkeä kierrättää kirjoja, jotka joutuisi sitten ostamaan ylioppilaskirjoituksiin.

[..]

Jos 15 miljoonaa euroa jostain todella löytyy, tehokkaampaa olisi käyttää raha niihin, jotka ovat todellisen putoamisuhan alla.

Valtaosa nuorista käy joka tapauksessa tunnollisesti lukiota ja ammattikoulua. Kuntien tiukassa taloustilanteessa on suoranaista rahan haaskausta tarjota kaikille ykkösille ilmaiset kirjat.

Lisäksi maahanmuuttajien valmistavaan lukiokoulutukseen on varattu tulevalle syksylle 400 000 euroa ja vuodelle 2015 1,5 miljoonaa euroa. Se ei riitä, jos sillä halutaan saada aikaan todellista vaikutusta.

Lisäksi lukioverkkoa aiotaan harventaa rajusti, joten koulumatka- ja asumistukien määrä kasvaa huomattavasti.

Nyt olisi syytä kuunnella kouluissa työskentelevien ääntä eikä kuvitella, että näennäisillä valtionosuuksien lisäyksillä ratkaistaan ongelmia. Ongelmia tässä maassa on, ei vain haasteita. Fokuksessa pitäisi olla todelliset ongelmat.

Kari Rajala
apulaisrehtori
Turun klassillinen lukio

Lue lisää: HS Mielipide 14.6.2014

Oppivelvollisuuden pidentäminen vähentää opintojen keskeyttämisiä

Lauantai, Kesäkuu 14th, 2014

Kansanedustajat Raija Vahasalo ja Sari Sarkomaa kritisoivat kirjoituksessaan hallituksen esitystä oppivelvollisuusiän pidentämisestä (HS Mielipide 12. 6). Vahasalo ja Sarkomaa kaipaavat syrjäytymisvaarassa oleville nuorille räätälöityä ohjausta ja tukea pakon sijaan.

Vahasalon ja Sarkomaan kritiikki on olennaiselta osalta perusteetonta. Kuten kansanedustajat itsekin totesivat, perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritettaisiin ensisijaisesti lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa ja toissijaisesti perusopetuksen lisäopetuksessa tai toiselle asteelle valmistavassa koulutuksessa.

Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisuuden voi suorittaa myös räätälöidyn tuen ja ohjauksen paikoissa. Ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus sisältää esimerkiksi työpajat, jotka ovat työvaltainen oppimisympäristö räätälöityä tukea tarvitseville nuorille.

[..]

Mikko Koskinen
koulutuspäällikkö, SAK

Lue lisää: HS Mielipide 14.6.2014

Kaikille täytyisi taata toisen asteen tutkinto

Perjantai, Kesäkuu 13th, 2014

Vastustaessaan oppivelvollisuuden jatkamista Raija Vahasalo (kok) ja Sari Sarkomaa (kok) toivoivat, että “jokainen nuori saa hänelle itselleen sopivan ammatillisen tutkinnon tai lukion päättötodistuksen” (HS Mielipide 12. 6.).

Kaikki ovat tämän tavoitteen takana. Miksi jatkaa oppivelvollisuutta vain yhdellä vuodella? Looginen johtopäätös olisi, että kaikille taataan toisen asteen tutkinto laventamalla perustuslain takaama perusopetus kattamaan toisen asteen koulutus.

Perusopetus muodostuisi peruskoulusta ja kolmivuotisesta perusopistosta. Monella alueella lukiot ja ammattiopistot toimivat jo nyt yhdessä. Näin saavutetaan erinomaisia etuja tilojen ja opetusresurssien yhteiskäytössä, opinto-ohjauksessa ja opiskelijahuollossa sekä tutkintojen rakentamisessa.

Matti Vesa Volanen
psykologian tohtori
koulutustutkija, emeritus, Jyväskylä

Lue lisää: HS Mielipide 13.5.2014

Oppivelvollisuuden pidennys on mahdollista toteuttaa jo päätetyllä paikkamäärällä

Perjantai, Kesäkuu 13th, 2014

Kansanedustajat Raija Vahasalo (kok) ja Sari Sarkomaa (kok) pitivät oppivelvollisuuden pidentymistä vahingollisena (HS Mielipide 12. 6.). He pitivät esitystä ongelmien siirtämisenä, kritisoivat resursseja ja kaipasivat voimavaroja “tehokkaimpiin keinoihin”.

Jos oppivelvollisuus vain siirtäisi ongelmia eteenpäin, sitä kannattaisi lyhentää. Kuten kansanedustajat kirjoittivat, “tavoitteena ei voi olla säilöä nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen”. Miksi yhdeksäs- tai ekaluokkalaiset haluttaisiin “säilöä”? Tarjoaako kokoomus peruskoululaisillekin “räätälöityä ohjausta ja tukea pakon sijaan”?

[..]

Kirjoittajien vaatimat kohdennetut toimet ovat osoittautuneet kalliiksi mutta tehottomiksi. Looginen johtopäätös onkin ryhtyä toimiin, joiden me tiedämme omasta ja kansainvälisestä kokemuksesta johtavan tuloksiin.

Esa Suominen
opetusministerin erityisavustaja
Helsinki

Lue lisää: HS Mielipide 13.6.2014

“Ministeri Tuomioja pelkää avoimen Nato-keskustelun käymistä”

Torstai, Kesäkuu 12th, 2014

Kokoomuksen kansanedustaja Raija Vahasalon mielestä ulkoministeri Erkki Tuomioja välttelee käynnissä olevaa keskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

– Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) haluaa vältellä käynnissä olevaa keskustelua mahdollisesta Suomen jäsenyydestä Natossa. Mielestäni on outoa, että ministeriö kieltäytyy tekemästä asiasta ajantasaista selvitystä kansalaiskeskustelun tueksi. Suomen turvallisuuspolitiikasta käytävä keskustelu tarvitsee taustakseen ajantasaista, objektiivista tietoa, Raija Vahasalo toteaa tiedotteessaan.

Vahasalo esitti hallitukselle kirjallisen kysymyksen 26. toukokuuta 2014, jossa hän vaati hallitukselta toimenpiteitä riippumattoman selvityksen tekemiseksi mahdollisen Nato-jäsenyyden hyödyistä, haitoista ja kustannuksista, jotta kansalaiskeskustelun käyminen olisi mahdollista faktoihin perustuen.

Vastauksessaan kysymykseen ulkoministeri Tuomioja katsoo selvityksen tekemisen tarpeettomaksi. Tuomioja katsoo, että vuonna 2007 ulkoministeriössä tehty selvitys mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista olisi yhä riittävä ja asiaan ei ole muutenkaan tarpeen tehdä toimenpiteitä, koska hallitusohjelmassa ei ole asiasta mainintaa.

Vahasalo kuitenkin painottaa, että Tuomiojan mainitseman selvityksen jälkeen turvallisuusasioissa on tapahtunut paljon muutoksia. Esimerkiksi Venäjän sotilaallinen doktriini on muuttunut, edellisen selvityksen jälkeen Valtioneuvosto on laatinut kaksi uutta turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa sekä Puolustusvoimiin on tehty mittava rakenneuudistus.

– Vuosien aikana tapahtuneet muutokset turvallisuuspoliittisessa ympäristössä osoittavat uuden selvityksen tekemisen tai ainakin vanhan päivittämisen tarpeelliseksi, Vahasalo toteaa.

– Ministeri Tuomioja ilmeisesti pelkää avoimen keskustelun käymistä. Vasta ajantasaisen objektiivisen selvityksen saamisen jälkeen voidaan käydä laadukasta ja faktoihin perustuvaa keskustelua esimerkiksi mahdollisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Eikö ministeri luota kansan harkintakykyyn tehdä omia johtopäätöksiään selvitystiedon perusteella?, Vahasalo kysyy.

Lue lisää: Verkkouutiset.fi 12.6.2014

Oppivelvollisuuden pidennys olisi vahingollista

Torstai, Kesäkuu 12th, 2014

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut lakiesitystä oppivelvollisuuden pidentämiseksi. Esityksen mukaan oppivelvollisuus alkaisi seitsemänvuotiaana ja päättyisi vuotta nykyistä myöhemmin 17-vuotiaana.

Jokaiselle tulisi velvollisuus hakea peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sakon uhalla.

Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritettaisiin ensisijaisesti lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa ja toissijaisesti perusopetuksen lisäopetuksessa, ammatilliseen koulutuksen ohjaavassa tai valmistavassa koulutuksessa tai lukioon valmistavassa koulutuksessa.

Pidennetty oppivelvollisuus olisi kaikille maksutonta.

Mielestämme lakiluonnos on epäonnistunut. Sen vaikutuksia ei ole kattavasti arvioitu. Se ei auttaisi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria vaan ainoastaan siirtäisi ongelmia eteenpäin.

Lisävuoden rahoitus voisi aiheuttaa leikkauksia siellä, missä syrjäytymistä ehkäistään nyt tehokkaimmin. Lakiesitys tulisi hylätä ja kohdistaa voimavarat tehokkaimpiin keinoihin.

Hallitus on sopinut, että oppivelvollisuuden pidentämiseen voidaan käyttää 15 miljoonaa euroa. Esityksen todelliseksi hinnaksi on kuitenkin arvioitu jopa yli 100 miljoonaa euroa. Esimerkiksi maksuttomien oppimateriaalien kustannusten on arvioitu olevan jopa yli kaksinkertaiset koko uudistukseen varattuun rahamäärään nähden.

Pakkovuosi lukiossa tai ammattikoulussa ei poista oppimiskyvyn tai motivaation puutteen syitä. Se ei estä pinnaamista tai opintojen keskeyttämistä. Ilmainen kirja ei korvaa päihde- tai mielenterveyspalveluita eikä aikuisen tukea.

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat räätälöityä ohjausta ja tukea pakon sijaan. Esimerkiksi oppisopimuskoulutusta tulee kehittää paremmin nuorille sopivaksi ja työnantajia houkuttelevaksi.

Tavoitteena ei voi olla säilöä nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen. Pelkkä koulutuspaikan tarjoaminen ei riitä. Tavoitteena tulee olla, että jokainen nuori saa hänelle itselleen sopivan ammatillisen tutkinnon tai lukion päättötodistuksen.

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan pj

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
Opetushallituksen johtokunnan pj

Lue lisää: HS Mielipide 12.6.2014

Oppivelvollisuuden pidennys olisi vahingollista

Torstai, Kesäkuu 12th, 2014

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut lakiesitystä oppivelvollisuuden pidentämiseksi. Esityksen mukaan oppivelvollisuus alkaisi seitsemänvuotiaana ja päättyisi vuotta nykyistä myöhemmin 17-vuotiaana.Jokaiselle tulisi velvollisuus hakea peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sakon uhalla.

Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritettaisiin ensisijaisesti lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa ja toissijaisesti perusopetuksen lisäopetuksessa, ammatilliseen koulutuksen ohjaavassa tai valmistavassa koulutuksessa tai lukioon valmistavassa koulutuksessa.

Pidennetty oppivelvollisuus olisi kaikille maksutonta.

Mielestämme lakiluonnos on epäonnistunut. Sen vaikutuksia ei ole kattavasti arvioitu. Se ei auttaisi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria vaan ainoastaan siirtäisi ongelmia eteenpäin.

Lisävuoden rahoitus voisi aiheuttaa leikkauksia siellä, missä syrjäytymistä ehkäistään nyt tehokkaimmin. Lakiesitys tulisi hylätä ja kohdistaa voimavarat tehokkaimpiin keinoihin.

 

Hallitus on sopinut, että oppivelvollisuuden pidentämiseen voidaan käyttää 15 miljoonaa euroa. Esityksen todelliseksi hinnaksi on kuitenkin arvioitu jopa yli 100 miljoonaa euroa. Esimerkiksi maksuttomien oppimateriaalien kustannusten on arvioitu olevan jopa yli kaksinkertaiset koko uudistukseen varattuun rahamäärään nähden.

Pakkovuosi lukiossa tai ammattikoulussa ei poista oppimiskyvyn tai motivaation puutteen syitä. Se ei estä pinnaamista tai opintojen keskeyttämistä. Ilmainen kirja ei korvaa päihde- tai mielenterveyspalveluita eikä aikuisen tukea.

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat räätälöityä ohjausta ja tukea pakon sijaan. Esimerkiksi oppisopimuskoulutusta tulee kehittää paremmin nuorille sopivaksi ja työnantajia houkuttelevaksi.

Tavoitteena ei voi olla säilöä nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen. Pelkkä koulutuspaikan tarjoaminen ei riitä. Tavoitteena tulee olla, että jokainen nuori saa hänelle itselleen sopivan ammatillisen tutkinnon tai lukion päättötodistuksen.

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan pj

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
Opetushallituksen johtokunnan pj

Lue lisää: HS.fi 12.6.2014

 

Valtion liikuntaneuvoston blogi: Kolme teesiä nuorten saamiseksi liikkumaan

Perjantai, Kesäkuu 6th, 2014
VLN:n blogissa varajäsen Raija Vahasalo: Kolme teesiä nuorten saamiseksi liikkumaan

Teesi numero yksi: Nuoret haluavat harrastaa sellaisia lajeja, joilla saa arvostusta kavereilta.

 

Teesi numero kaksi: Liikunta on niin arvokas asia, ettei sitä saa jättää vain liikuntatoimen asiaksi.

Teesi numero kolme: Liikunta on tehtävä luontevaksi osaksi elämäämme.

 

Lue koko blogi täältä: http://www.liikuntaneuvosto.fi/ajankohtaista/blogi?81_m=608