Archive for Helmikuu, 2014

Vahasalon alkolukko auttanut

Lauantai, Helmikuu 15th, 2014

[..]

Rattijuopumusten määrä on ollut laskussa vuodesta 2007 lähtien. Viime vuonna jäi rattijuopumuksesta kiinni 19 700 henkilöä. Vuotta aiemmin luku oli tuhat enemmän.

Rattijuopumusten määrän laskuun vaikuttaa poliisin mukaan monet tekijät, ei kuitenkaan valvonnan lisääntyminen. Ratsiat ja valvonta ovat poliisin mukaan pysyneet ennallaan.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen sanoo Ilta-Sanomissa, että suurin yksittäinen tekijä rattijuopumustapausten vähenemiseen on alkolukko. Niitä on nyt 800 autossa.

Laki alkolukoista lähti aikanaan liikkeelle kirkkonummelaisen kansanedustajan Raija Vahasalon (kok.) aloitteesta.

Lue lisää: www.viisykkonen.fi

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja: Erikoislukiot pelastettava

Lauantai, Helmikuu 8th, 2014

Lukion yleissivistävyyttä pitää vahvistaa, yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tiivistää ja erikoislukiot pelastaa, vaatii kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).

– Erikoislukioilla, kuten urheilu-, musiikki- ja ilmaisutaidon lukioilla, on tärkeä rooli ja ne täytyy säilyttää. Myös se, että erikoislukioihin pyrkii paljon enemmän opiskelijoita kuin niihin voidaan ottaa, kertoo niiden haluttavuudesta, muistuttaa Raija Vahasalo.

Hän vaatii opetusministeri Krista Kiurua (sd.) huolehtimaan, että erityislukioiden asema säilyy ja niiden toimintaa kehitetään yhteistyössä naapurilukioiden kanssa.

Vahasalo toteaa myös, että yleissivistävään koulutukseen kuuluu, ettei lukiota voi kahlata läpi vain raapaisemalla mukaan kivoja kursseja sieltä sun täältä.

Hänen mielestään laajan osaamisen lisäksi on osoitettava myös syvempää osaamista esimerkiksi pienten tutkielmien muodossa tai kokonaisuuksien hallinnassa.

– Opiskelijoiden on ymmärrettävä syy-seuraus -suhteita, sanoo Vahasalo. [..]

Lue lisää: verkkouutiset.fi 8.2.2014

“Lupauksesta päivähoitolain uusimiseksi pidettävä kiinni”

Perjantai, Helmikuu 7th, 2014

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo kehottavat hallitusta pitämään ohjelmansa lupauksen, jonka mukaan yli 40 vuotta vanha päivähoitolaki uudistetaan varhaiskasvatuslaiksi.

Sarkomaa ja Vahasalo sanovat järkyttyneensä siitä, että Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) listalta, jossa kerrotaan eduskunnalle tänä keväänä annettavista lakiesityksistä, puuttuu varhaiskasvatuslaki.

– OKM:n Koulutuksen- ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on luvattu tuoda laki eduskunnan käsittelyyn keväällä 2014, joten viivästely syksyyn vaarantaa hallitusohjelmassa luvatun lain säätämisen, kansanedustajat huomauttavat.

Kokoomusedustajat ovat ehdottomia ja vaativat, että lupauksesta uudistaa yli 40 vuotta vanha päivähoitolaki varhaiskasvatuslaiksi ei saa lipsua.

– Eduskunnan on saatava laadukkaasti valmisteltu varhaiskasvatuslakiesitys riittävän ajoissa käsiteltäväkseen, jotta laki saadaan huolella eduskunnan toimesta käsiteltyä. Siksi lakiesityksen tuomisesta eduskuntaan keväällä 2014 ei voi tinkiä, Sarkomaa ja Vahasalo toteavat.

He huomauttavat myös, ettei yli 40 vuotta vanha päivähoitolaki enää kelpaa uuden lain pohjaksi. [..]

Lue lisää: verkkouutiset.fi 7.2.2014

Lapset saavat opetusta yhä pienemmissä ryhmissä

Maanantai, Helmikuu 3rd, 2014

Päättäjät pohtivat, pitäisikö opetusryhmien koosta säätää laissa Koululaiset saavat opetusta aiempaa pienemmissä ryhmissä.

Ryhmäkoot on saatu laskemaan viime vuosien avokätisellä erityisrahoituksella, jota opetusministeriön mielestä pitäisi edelleen jatkaa. Samaan aikaan päättäjät kuitenkin pohtivat, pitäisikö ryhmien kokoon vaikuttaa rahan sijasta lainsäädännöllä.

Opetusministeri Krista Kiurun (sd) mukaan ryhmäkokojen supistamiseen käytetty summa on nyt yhteensä 186 miljoonaa euroa.
– Kyllä meidän täytyy jossain vaiheessa pohtia asiaa lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Tuntuu aika oudolta, että erityisrahoituksella toteutetaan yhteiskunnallisia tavoitteita, Kiuru sanoo.

Kiuru esitteli maanantaina eduskunnan sivistysvaliokunnalle ministeriön selvityksen esi- ja perusopetuksen opetusryhmien kokojen nykytilasta.

Yli 25 oppilaan opetusryhmät ovat muuttuneet yhä harvinaisemmiksi. Alakoulujen opetusryhmistä tällaisia oli viime vuonna runsaat 12 prosenttia, kun vuonna 2010 niiden osuus oli 17 prosenttia. Esi- ja alakoulujen ryhmissä oli keskimäärin 18,8 oppilasta, mikä on 0,4 oppilasta vähemmän kuin vuonna 2010. Yläkouluissa ryhmäkoko oli pudonnut 0,7 oppilaalla. Keskiarvo oli 16,5 oppilasta. [..]

Miten vaikuttaa oppimiseen?

Kiuru ei pysty suoraan sanomaan, miten ryhmäkoko vaikuttaa opetuksen laatuun. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) puolestaan kertoo, että tutkimusten mukaan ryhmäkoko vaikuttaa oppimistuloksiin varsinkin kouluvuosien alkuvaiheessa.
– Meillä on isoimmat luokat alkuvaiheissa eli juuri väärin päin, Vahasalo sanoo. Hänen mukaansa ryhmäkokojen kirjaamisesta lakiin on käyty paljon keskustelua.
– Opetuspuolella on löysä lainsäädäntö, toisin kuin esimerkiksi peruspalvelujen puolella, jonne raha silloin liikkuu. Meidän täytyy pitää huolta kilpailukyvyn yhdestä tärkeimmästä asiasta eli opetuksesta.

Vahasalon mukaan ryhmän enimmäiskoon määrittelyyn laissa liittyy myös ongelmia. Pahimmassa tapauksessa luokat täytetään ylärajaan saakka katsomatta ollenkaan oppilasainesta.

STT

Lue lisää: Iltalehti 3.2.2014