Archive for Marraskuu, 2013

Uusi oppiminen: Puheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa 14.11.2013

Torstai, Marraskuu 14th, 2013

Arvoisa puhemies!

Tämän päivän vaahteramäeneemeli ei joudu verstashuoneeseen vuolemaan puu-ukkoja. Häneltä otetaan kännykkä pois päiväksi. Nykyisin lapset ja nuoret elävät jatkuvassa online-tilassa. Miten on koulujemme laita? Ne ovat offline.

Koulupäivä on kuin lentomatka. Aamulla sanotaan: “Sulkekaa kaikki elektroniset laitteenne.” Kuuden tunnin jälkeen saa taas palata maan pinnalle. Silloin saa kytkeä puhelimet ja tabletit päälle.

Digitalisoituminen on muuttanut yhteiskuntamme syvällisesti ja perusteellisesti. Kauppa on siirtynyt verkkoon, musiikki myydään tiedonsiirtona, painetut sanomalehdet kamppailevat jo olemassaolostaan. 20 vuoden päästä useimpia nykyisiä ammatteja ei ole enää edes olemassa.

Tämän päivän ekaluokkalainen siirtyy työelämään vasta vuonna 2025. Mitkä ovat ne tiedot ja taidot, joista on hyötyä työelämässä vielä 2070-luvulla?

Käsitys oppimisesta kaipaa syvällistä uudistumista. Uudistus ei tarkoita vanhojen palikoiden järjestämistä uudelleen. Opetuksen pitää kehittyä teknologisen muutoksen myötä. Nuoret elävät globaalissa, monikulttuurisessa ja rakenteiltaan mutkikkaassa maailmassa. Teknologia on läsnä kaikessa. Oppimista ei tapahdu ainoastaan luokkahuoneissa ja luentosaleissa, vaan kaikkialla.

Nyt yliopistot tarjoavat avoimia massaluentoja eli MOOC:eja ympäri maailman. Teknologia luo huikeat mahdollisuudet parantaa opetustamme ja oppimistamme. Oppiminen ei ole enää sidottu aikaan tai paikkaan. Teknologia on kuitenkin vain väline, ei itseisarvo.

Oleellista on miettiä, miten käytämme uusia laitteita. Miten parannamme oppimista ja syvennämme osaamistamme?  Miten opimme käsittelemään tietoa ja luomaan uutta? Tärkein on aivoissamme tapahtuva oppimisprosessi. Oppimisessa tarvitaan vuorovaikutusta opiskelijan ja opettajan tai ohjaajan kanssa. Sitä ei mikään massaluento korvaa. Laitteen näprääminen tai luennon kuuleminen massakurssilla ei luo osaamista. Tietoa pitää osata käyttää ja soveltaa. Läsnäolo ja vuorovaikutus ovat oppimisen ydin. Tekeminen on muuttumassa siten, että tärkeimmät tulokset syntyvät yhteistyössä ja erilaisissa verkostoissa. Tietäminen on puolestaan hajautettu sekä teknisesti että sosiaalisesti. Teknologia korvaa ulkomuistia, kun taas tiedon luomisprosessit ovat entistä enemmän yhteisöllisiä.

Uudessa oppimisessa staattinen tietäminen ei ole oleellista. Tärkeitä ovat muutoksen ymmärtäminen ja johtaminen, kokonaisuuksien hallinta, innovaatiokyky ja vuorovaikutustaidot. Oppimiseen tarvitaan lisää toiminnallisuutta ja tekemistä. Oppimispelit ovat esimerkki uudesta oppimisesta. Ne edistävät loogista ajattelua.

Uudessa oppimisessa asioita opitaan kerroksellisesti ja laajempina kokonaisuuksina. Oppimisen tulee olla ilmiöpohjaista ja ongelmalähtöistä. Esimerkkeinä aiheista voivat olla ilmastonmuutos, globalisaatio, Eurooppa ja urbaani elämä. Tietoa haetaan pilvipalvelimilta ja sähköisistä oppisisällöistä. Tietoja muokataan ja luodaan yhdessä. Oppiminen linkittyy ympäröivään maailmaan. Silloin oppiaineissa tehdään projekteja oppilaitoksen ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. Uuden oppimisen kumppaneita ovat esimerkiksi teatterit, kansalaisjärjestöt, yritykset tai vaikkapa vanhustenhuolto. Osa jokapäiväisestä oppimisesta tapahtuu virtuaalitodellisuudessa.

Arvoisa puhemies!

Oppimisen pitää olla hauskaa. Silloin oppii parhaiten. Taito, joka ei ruostu, on uudelleenoppimisen taito. Siksi uteliaisuus on kenties ihmisen tärkein ominaisuus. Uteliaisuus tuo uusia näköaloja. Utelias Suomi menestyy myös tulevaisuudessa.

Uusi oppiminen -raportti korostaa aiheellisesti opettajan roolia. Meillä opettajankoulutukseen sijoittaminen on antanut hyviä tuloksia. Suomella on erinomaiset eväät rohkeaan uudistamiseen. Meillä on toimiva koulutusjärjestelmä. Jos tahtoa löytyy, niin pystymme toteuttamaan uudenlaista oppimista ketterämmin kuin muut.

Uusien taitojen ja tietojen oppiminen on tärkeää. Yhtä oleellista on samalla kasvaa myös ihmisenä. Vaahteramäen Eemelistäkin tuli kunnon mies.

Työryhmä: Maksut muille kuin Eta-maiden opiskelijoille

Tiistai, Marraskuu 5th, 2013

Opetusministeri Krista Kiurun (sd) mukaan koulutusviennistä tehdään kannattavaa liiketoimintaa vielä tämän hallituskauden aikana.

Maanantaina Kiuru otti vastaan koulutusvientiselvityksen, jonka mukaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä olisi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa vuonna 2025 vähintään 60 000, kun heitä nyt on noin 20 000. [..]

Selvitysryhmän ehdotukset saivat tuoreeltaan kannatusta, mutta myös arvostelua.

Kokoomuksen kansanedustajat Raija Vahasalo ja Sari Sarkomaa kiirehtivät hallitusta tekemään rakennepakettiratkaisun yhteydessä päätökset koulutusviennin edistämisestä.

Tutkintokauppa ei Vahasalon ja Sarkomaan mukaan saa kuitenkaan vaarantaa kotimaisten hakijoiden sisäänpääsyä: “Siitä ei saa tulla maksukykyisten ohituskaista. Siksi tutkintojen myynti tulisi järjestää täysin irrallisena ja erillisenä korkeakoulujen opiskelijavalinnasta.”

Vahasalon ja Sarkomaan mukaan selvitysryhmän ehdotus, jonka mukaan maksujen tulee kattaa vähintään tutkintokoulutuksesta aiheutuvat kustannukset, ei ole realistinen. [..]

Lue lisää: HS 5.11.2013

Päivähoidon uudet tuulet – mikä muuttuu?

Tiistai, Marraskuu 5th, 2013

Keskustellaan päivähoidon ja varhaiskasvatuksen nykytilasta sekä muutostarpeista.

Puheenjohtajina kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo. Keskustelun alustavat asiantuntijat Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirastosta, Kuntaliitosta ja Opetushallituksesta.

Kansalaisinfo (Arkadiankatu 3) klo 17–19. Vapaa pääsy.

Opiskelupaikat ja opiskelijat saatava kohtaamaan

Maanantai, Marraskuu 4th, 2013

Esa Suominen filosofoi (HS Mielipide 31. 10.) nuorten ongelmien ratkeavan oppivelvollisuuden pidentämisellä. Meillä koko ikäluokasta jää vain pieni prosentti ilman jatkopaikkaa.

Lisäpakolla ei kuitenkaan ratkaista syrjäytymistä ja pudokkaiden ongelmia. Pakko auttaa vain laiskuuteen, mutta harvalla kyse on siitä. Monella nuorella ongelmat ovat jo alkaneet aikaisemmin, oppivelvollisuuden piirissä. Silloinkaan hallinnollinen pakko ei ole heitä auttanut.

Olemme kehittäneet järjestelmiä ja unohtaneet yksilön. Vaikka opiskelupaikkoja olisi tarjolla riittävästi, paikat ja opiskelijat eivät kohtaa. Tarvitaan nykyistä tehokkaampaa henkilökohtaista ohjausta.

Opinto-ohjaajien työn painopistettä ja sisältöä tulee uudistaa, jotta heidän työnsä olisi tuloksellisempaa. Myös moniammatillista otetta tarvitaan, kuten esimerkiksi Tampereella on tuloksekkaasti tehty. Siellä kaikille opiskelijoille löytyy jatkopaikka.

Vastaus saadaan toimintatapojen muutoksesta ja henkilökohtaisesta välittämisestä eikä suurista hallinnollisista uudistuksista. 1970-luvun opit eivät vastaa nykypäivää. Jos ongelmat eivät ratkea yhden lisävuoden pakolla, lisätäänkö pakkoa taas vuodella tai parilla?

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan
puheenjohtaja, Kirkkonummi

HS Mielipide 4.11.2013