Archive for Helmikuu, 2012

Tuntijakoesitys ei tyydytä: “Vastaa puutteellisesti hallitusohjelman kirjauksiin”

Perjantai, Helmikuu 24th, 2012

Perusopetuksen uudessa tuntijaossa ei esitetä kokonaistuntimäärän kasvattamista.
– Suomessa on maailman melkein lyhyimmät koulupäivät. Opetusta saa tällä hetkellä eri puolilla Suomea hyvin erimääräisesti, Raija Vahasalo sanoo.
Kolmannes kunnista tarjoaa oppilailleen vain vähimmäistuntimäärän verran opetusta. Kokonaistuntimäärän lisääminen olisi kaventanut tätä eroa.

Toisena ongelmana Vahasalo pitää valinnaisuuden vähentämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiestyöryhmän esityksessä valinnaisten aineiden tuntimäärää vähennetään neljällä vuosiviikkotunnilla ja osa valinnaisista taito- ja taideainetunneista muutetaan pakollisiksi.
– Kun pitäisi mennä enemmän yksilöllisempään, oppilaan taipuvaisuutta vastaavampaan opetukseen, niin sitä nyt kavennetaan, Vahasalo sanoo.

Hänen mielestään on hyvä, että taito- ja taideaineisiin tulee lisää yhteisiä, kaikille pakollisia tunteja, mutta sen päälle pitäisi hänen mielestään saada lisää valinnaisuutta.

– Lapset ja nuoret viihtyy koulussa paremmin, syrjäytyminen vähenee ja oppimisen ilo on läsnä. Pitää saada onnistumisen elämyksiä. Varsinkin yläkoulussa valinnaisuus olisi tärkeää.

[..]  Vahasalo pitää erikoisena sitä, että häntä sivistysvaliokunnan puheenjohtajana kiellettiin saapumasta tiedotusvälineille aamulla järjestettyyn tiedotustilaisuuteen, jossa tuntijakoesitys luovutettiin opetusministeri Jukka Gustafssonille (sd.). Sidosryhmille järjestettiin erillinen tilaisuus aiheesta tiedotustilaisuuden jälkeen.

Lue lisää: Verkkouutiset 24.2.2012

Kokoomuksen Vahasalo ja Sarkomaa: Lisää kunnianhimoa perusopetuksen tuntijakoon, ministeri Gustafsson!

Perjantai, Helmikuu 24th, 2012

Tiedote 24.2.2012
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Vahasalo ja Sarkomaa: Lisää kunnianhimoa perusopetuksen tuntijakoon, ministeri Gustafsson!

Tuntijakotyöryhmä luovutti tänään esityksensä uudeksi perusopetuksen tuntijaoksi opetusministeri Gustafssonille. Työryhmän lähtökohtana oli valmistella esitys, joka lisäisi liikunnan ja taito- ja taideaineiden määrää sekä monipuolistaisi koulujen kielivalikoimaa.

“Lähtökohdat huomioon ottaen tänään annettu esitys on pettymys. Nyt olisi ollut aika tehdä aitoja muutoksia, jotka olisivat kehittäneet suomalaista perusopetusta tasa-arvoisempaan suuntaan”, toteavat sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Esityksessä yläkoulun tunteja siirretään alakouluun, mutta minimituntimäärä säilytetään nykyisellä tasolla. Eniten ja vähiten opetustunteja antavien kuntien välinen ero vastaa jopa yhden lukukauden verran ylimääräisiä opintoja peruskoulun aikana osalle suomalaislapsista. “Kolmannes kunnista tarjoaa oppilailleen vain minimituntimäärän verran opetusta. Vähimmäistuntimäärän lisääminen olisi kaventanut tätä eroa ja lisännyt oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia jatko-opintoihin”, Vahasalo ja Sarkomaa jatkavat.

Erityisen huolissaan Vahasalo ja Sarkomaa ovat suunnitelmista ylimääräisen A2-kielen siirtämisestä tuntikehyksen ulkopuolelle. Nykyisin läheskään kaikki kunnat eivät tarjoa oppilaille mahdollisuutta toisen pitkän kielen opiskeluun, mutta siirto ei ainakaan parantaisi asiaa. Samalla suomalaisten osaamien kielten valikoima on kaventunut huolestuttavasti. “Käytännössä esitetty muutos kaventaisi kieltenopetusta entisestään, kun opetus olisi jatkossa erikseen vuosittain haettavan hankerahan varassa. Monipuolisen kielitaidon merkitys kasvaa ja on varma valttikortti työmarkkinoilla tulevaisuudessa –siksi tähän tulisi panostaa”, Vahasalo ja Sarkomaa sanovat. He ovat myös huolissaan siitä, mistä kielten opetukseen kohdennettava raha otettaisiin. “Kielten opetuksen hiekalle rakennettu rahoitus vaarantaisi myös ryhmäkokojen pienentämisen, koska rahat suunnitellaan otettavan samalta momentilta. Tämä on kestämätön ajatus”, Vahasalo ja Sarkomaa jatkavat.

Vahasalon ja Sarkomaan mukaan ministeri Gustafssonilla on nyt tuhannen taalan paikka vaikuttaa tulevaisuuteen ja lisätä kunnianhimon tasoa uudistuksessa. Suomalainen perusopetus on maailman huippuluokkaa, mutta sitä on kehitettävä jatkuvasti. “Perusopetus muodostaa suomalaisen osaamisen ja sivistyksen kivijalan ja sen kehittäminen on hallitusohjelmassa selkeästi määritelty painopisteeksi tällä kaudella. Tämä esitys ei sellaisenaan valitettavasti kehitä perusopetusta haluttuun, tasa-arvoisempaan suuntaan. Vaadimme, että ministeri Gustafsson ottaa hallitusohjelman kirjaukset huomioon”, Vahasalo ja Sarkomaa sanovat.

Lisätietoja:

Raija Vahasalo, 050 5113090
Sari Sarkomaa, 050 5113033

Amk-uudistus tarvitaan

Perjantai, Helmikuu 10th, 2012

Ammattikorkeakoulujen uudistustyö on eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon (kok.) mielestä edellytys oppilaitosten menestykselle. Päällekkäisyyksien poistolla ammattikorkeat voivat profiloitua paremmin. Vahasalo kehuu liittoumakorkeakouluja, jotka oma-aloitteisesti tiivistävät yhteistyötä.

Opettaja 10.2.2012

Snitsig, snabb och snarstucken

Tiistai, Helmikuu 7th, 2012

Hurdan är han, president Niinistö?
Snitsig, snabb och snarstucken

Han var suverän som partiordförande. Han är en riktig ledartyp, men bakom den hårda ytan finns också en medmänsklighet. Han förväntas bli en bättre president än talman. Sauli Niinistö enligt några västnyländska röster.

[..] Den som känner honom bäst är Raija Vahasalo, riksdagsledamot från Kyrkslätt och partikamrat i Samlingspartiet. Hon blev invald 1999, det vill sägä då Niinistö fortfarande var partiordförande.

– Hon var suverän partiordförande. Det han sade – så blev det, slår Vahasalo fast.
Hon kände igen samma egenskaper då Niinistö axlade talmanskapet i riksdagen 2007.
– Riksdagsledamöter visade respekt, man lyssnade till honom och man lydde honom. En del var till och med lite rädda för honom.

Niinistö hade redan som talman mer statsmannakarisma än många av sina gäster som de facto redan var statsledare, berättar Vahaslo, som var medlem av talmanskonferenssen och deltog i mottagningar i rikssalen. [..]

Västra Nyland 7.2.2012

Vahasalon viesti: Oma kulttuuritalo päämääräksi, sillä sisältöä on jo niin paljon, että sitä pursuaa ovista ja ikkunoista!

Torstai, Helmikuu 2nd, 2012

Musiikkiopiston juhlakonsertti oli menestys.

– Oli kyllä tosi korkeatasoinen konsertti! kiitti Raija Vahasalo Kirkkonummen Musiikkiopiston 40-vuotisjuhlakonsertin antia ja samoissa tunnelmissa sieltä poistui talviseen iltaan koko salintäyteinen yleisö, jota hemmoteltiin hienolla ohjelmistolla tässä Juhani Lammenmäen johtamassa juhlakonsertissa, jonka solisteina toimivat musiikkiopiston kasvatit; Eeva Salminen, Johannes Karhapää, Kaisa Loimu ja Niko Talvitie. [..]

Vahasalo päätti puheensa nostamalla esille musiikkiopiston ja koko kunnan kulttuurielämän suurimman ongelman eli tilapulan. Vaikka täällä tehdään valtakunnallisen tai jopa kansainvälisen tason kulttuuria, tilat ovat nuorisoseuratasolla. Määrätietoiseksi tavoitteeksi hänestä onkin nyt otettava oman kulttuuritalon saaminen kuntaan.

– Tarvitsemme talon musiikkiopistolle, kuoroille, oopperalle ja orkestereille, teatteriryhmille ja tanssiyhdistyksille. Meillä on talon täytteeksi sisältöä niin, että sitä pursuaa ovista ja ikkunoista. Niin pitää ollakin. Meillä on tavoite, jonka eteen pitää tehdä töitä. Kun näin monta aktiivista ihmistä pitää sen toteuttamista tavoitteena, voitamme esteet ja keksimme keinot.

“Lasten kasvattaminen on elämn kuljettamista soihtuna, jonka ojennamme omalta sukupolveltamme seuraavalle. Musiikki on kasvattajista paras. Rytmi ja harmonia löytävät tiensä sielun salaisimpiin sopukoihin.”

Näin Platonin ajatuksin Vahasalo onnitteli 40-vuotiasta opistoa lausuen lämpimät kiitokset vielä erikseen Risto Saarelle siitä valtavasta työstä, jota hän on tehnyt kaikkina näinä vuosina musiikin eteen.

Kirkkonummen Sanomat 2.2.2012

Finland: Investment in quality education yields results

Keskiviikko, Helmikuu 1st, 2012

During her visit to Finland, from 25-28 January, EI President Susan Hopgood addressed around 14,000 teachers at the international seminar, “Finland – World’s Most Skilled Nation 2020?” organised by one of EI’s national affiliates, the Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ). She welcomed the fact that Finland is acknowledged around the world for its successful public education system, quality teachers, and students’ high performance in international tests. She noted this is largely due to national commitment and investment in quality education.
[..]

Attracting the best minds

“The teacher is the key factor in quality education. We must ensure that we attract our best minds into teaching. This is the case in Finland.”

Acknowledging that the ongoing European and global economic crisis has an impact on education worldwide, he added: “Political decision-makers everywhere should now keep their cool and remember that economic growth does not come without innovation and development work. And this requires a broad and strong educational basis. Any knee-jerk reaction to cut education funding now will have to be paid for later.”

Susan Hopgood and MP Raija Vahasalo

Susan Hopgood and MP Raija Vahasalo (linked from www.ei-ie.org)

Hopgood later visited the Finnish Parliament, meeting with Raija Vahasalo, MP, Chair of the Education and Culture Committee. Hopgood and Vahasalo discussed the Finnish school system’s strengths, including a high-quality teacher education. Hopgood again praised the fact that, in Finland, education is highly-valued, and considerable investment is brought in its development.

Education International 1.2.2012

Puhe Liittoumakorkeakoulut -seminaarissa 1.2.

Keskiviikko, Helmikuu 1st, 2012

Liittoumakorkeakoulut -seminaari  1.2.2012
Laurea Tikkurila

Sivistyspoliittinen puheenvuoro

Raija Vahasalo
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja

Arvoisat korkeakoulujen edustajat ja seminaariosallistujat,
Ladies and Gentlemen,

It is a great pleasure to be able to take part on this seminar and to share some ideas and overview of the current situation on the field of education. I am also happy that we have honorable guests to tell us their view on how to succeed even better in the future.  As for being the Chairman of the Education and Culture Committee in the Parliament of Finland, education in all aspects is such an important and dear topic to me.

Koulutusjärjestelmämme on viime vuodet nauttinut ylistävistä arvioista. Olemme saaneet runsaasti näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa. Olemme vastaanottaneet lukuisia kansainvälisiä delegaatioita, jotka ovat kiinnostuneet Suomen menestysreseptistä. Koulutusjärjestelmämme perustuu mahdollisuuksien tasa-arvoon ja ajatukseen elinikäisestä oppimisesta,. Meillä koulutus ei ole sidottu varallisuuteen tai asuinalueeseen. Ydinajatus on tarjota jokaiselle mahdollisuus kehittyä ja kasvaa täyteen mittaansa, järjestelmän kaikilla tasoilla. Se on kova haaste, mutta olemme onnistuneet suhteellisen hyvin.

Suomen korkeakoulujärjestelmän muodostavat yliopistot sekä ammattikorkeakoulut. Maamme 16 tiedeyliopistoa keskittyvät ensisijaisesti teoreettisen tiedon tuottamiseen ja akateemiseen tutkimukseen. Ammattikorkeakoulut, joita on 25, sijaitsevat yliopistoja laajemmalla alueella. Ne puolestaan tarjoavat työelämälähtöistä käytännöllisempää koulutusta ja siihen liittyvää soveltavaa tutkimusta.

Korkeakoulujärjestelmämme palvelee sekä opiskelijoiden että yhteiskunnan tarpeita. Tarvitsemme sekä akateemista että työelämälähtöistä osaamista. Tarvitsemme sekä teoreettispainotteista että käytännöllisempää, alueellista vaikuttavuutta painottavaa osaamista. Molempia tarvitaan.  Molempien omia vahvuuksia on edelleen parannettava.  Molemmat täydentävät toisiaan. On tärkeää ja hyödyllistä, että tutkinnot pidetään erillään.

Hyvät kuulijat,

Koulutusjärjestelmämme kaikkia rakenteita on säännöllisesti trimmattava. Aika muuttuu, ympäristö muuttuu ja me muutumme. Suuret megatrendit kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu, globalisaatio, tiedon luonteen muutokset, teknologiamuutokset ja muutokset sosiaalisessa rakenteissa tuovat uusia haasteita myös koulutuksen kehittäjille.  Meidän on oltava varmoja, että järjestelmämme tuottaa tulevaisuudessakin korkeatasoista koulutusta. Meidän on oltava hyviä jokaisella koulutusasteella, maamme jokaisella alueella ja jokaisella alalla. Kauas katsovan kehittämisen ohella meiltä vaaditaan ketteryyttä ja rohkeutta viedä läpi nopeita uudistuksia. Se on meille suuri haaste.  Maailma muuttuu nopeasti. Koulutuksen tarpeet muuttuvat sen myötä.

On hyvä muistaa historiasta yhteiskuntarakenteiden kehitystä. Esimerkiksi maatalousyhteiskunta työllisti ihmisiä noin 2500 vuotta. Teollisuusyhteiskunnan kulta-aika kesti noin 250 vuotta ja tietoyhteiskunta 25 vuotta.  Tästä voisi päätellä, että seuraava menestysmalli kestää 2,5 vuotta.

Teknologian kehityksessä on tapahtunut samaa.  Lankapuhelimen käyttöönotto enemmistöön kotitalouksista kesti 56 vuotta. Kännyköihin siirtymiseen meni 14 vuotta.  Pari vuotta sitten juuri kukaan ei tiennyt mitään Facebookista. Nykyään sitä käytetään enemmän kuin sähköpostia.

Kuitenkin muutoksessa ja kehittämistyössä kyse ei ole muutoksesta muutoksen vuoksi. On osattava ja muistettava säilyttää hyväksi koettu ja arvokas, ettei lapsi mene pesuveden mukana.  Koulutuksessa on aina kysymys myös lasten, nuorten ja aikuistenkin persoonallisuuden kasvusta ja kehittymisestä.  Siihen on jätettävä sijansa ja aikansa.

Viime vaalikaudella teimme suuren yliopistolakien uudistuksen.  Tällä kaudella on ammattikorkeakoulujen vuoro.  Se vaatii mm. sitä, että ammattikorkeakoulut tekevät enemmän yhteistyötä keskenään. Yhdessä olemme vahvempia. Olemme silloin vahvoja ja vahvoilla, kun tiedämme tekevämme laadukasta ja vaikuttavaa opetus- ja koulutustyötä. Olemme silloin vahvoja, kun me tiedämme opiskelijoidemme työllistyvän hyvin ja saavan hyvät valmiudet ammattiinsa. Olemme vahvoja, kun meillä on työhönsä sitoutuvat ja koko ajan itseään kehittävät pätevät opettajat. Silloin alue ja koko maa menestyy ja voi hyvin.

Liittoumakorkeakoulut ovat esimerkillisellä tavalla oivaltaneet ajan haasteet. Liittoumakorkeakoulut ovat oma-aloitteisesti lähteneet panostamaan laatuun ja vaikuttavuuteen, kaiken tasoista yhteistyötä tiivistämällä. Pienessä maassa ja pienenä maana maailmassa voimme menestyä ainoastaan rajat ylittävän, yhteistyöhön perustuvan strategian avulla.

On hyvä rakentaa uusia toimintamalleja ja tehdä työnjakoa koulutustehtävissä ammattikorkeakoulujen kesken.  Silloin mahdollistetaan osaamisen syventämistä ja voimavarat voidaan kohdentaa tehokkaammin.  Kun päällekkäisyyksiä poistetaan, voivat ammattikorkeakoulut profiloitua paremmin. On parempi olla loistava joissakin asioissa ja joillakin aloilla kuin tyydyttävä kaikilla. Tästä hyötyvät kaikki.  Opiskelijoille tulee mahdollisuus hankkia todellista huippuosaamista. Alueet saavat osaavampaa työvoimaa työmarkkinoille. Omistajien kannalta esimerkiksi erilaisten hanketoimintojen vaikuttavuus paranee ja sitä kautta mm. rahoituksen saaminen on helpompaa.

Maan hallituksen tavoitteeksi on asetettu vahvistaa ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua ja tehokkuutta.  Siihen pääsemme uudistamalla ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Ongelmina on nähty mm. ammattikorkeakouluverkon hajanaisuus ja sirpaleisuus ja koulutuksen liikatarjonta.  Uudistuksen tulee tukea ammattikorkeakoulujen perustehtävää: työelämälähtöistä koulutusta ja aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimusta. Tavoitteenamme on ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja säädösohjausta uudistetaan vuoden 2014 alusta. Uudistuksen tarkoituksena on tukea paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeaa siirtymistä työelämään, hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen. Perusrahoituksen siirto kokonaisuudessaan kunnilta valtiolle lykkääntyy hieman. Samoin oikeushenkilömuutokset. Ne arvioidaan valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Erinomaista on, että ammattikorkeakoulujen rahoitus turvataan vuosittain vähintään kustannustason muutosta vastaavalla tavalla.

Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan vuoden 2014 alusta. Toimiluvat päätetään valtioneuvoston asetuksessa, jossa säädetään koulutustehtävistä ja –vastuista. Niiden valmistelutyö alkaa nyt keväällä.  Asetuksessa säädetään, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu voi eri koulutusaloilla antaa.  Myös ammattikorkeakoulujen ja ministeriön välinen kanssakäyminen tulee entistä strategisemmaksi. Yhteisesti sovitaan kunkin korkeakoulun strategiset, määrälliset ja laadulliset tavoitteet ja voimavarat.  Neuvottelut käydään syksyllä. Tulevaisuudessa koulutustarjontaa voidaan suunnata paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi.

Ammattikorkeakoulujen yhteyttä alueensa kehittämiseen ja työelämään ei voi liiaksi korostaa.  Yhteistyötä tiivistetään ja yleisen johtamisen edellytyksiä vahvistetaan. Tämä tulee näkymään mm. siinä, että Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ammattikorkeakouluja lisäämään työ- ja elinkeinoelämän edustajia keskeisissä hallintoelimissään. Ammattikorkeakoulujen tulee myös panostaa entistä aktiivisemmin yhteistyöprojekteihin alueen pk-yritysten kanssa.

Tehokas ja kilpailukykyinen innovaatioympäristö parantaa kansantalouden tuottavuutta. Teknologia-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla eli niin kutsulla TKI-toiminnalla vahvistetaan elinkeinoelämän kilpailukykyä. Näin varmistetaan, että edellytykset uuden liiketoiminnan syntymiselle ja yritysten kasvulle ovat mahdollisimman hyvät. Tämän mukaisestai ammattikorkeakoulujen tulee luoda nykyistä suunnitelmallisempaa tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaa. TKI- työ olisi huomioitava myös opetushenkilöstön toimenkuvissa.

Opetus ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 (Kesu) ehdotetaan AMK-koulutuksen aloituspaikkojen supistamista. Supistukset olisivat yhteensä 2200 aloituspaikkaa vuonna 2013.  Koulutuspaikkojen vähentämisellä halutaan turvata se, että eri aloilta valmistuvat opiskelijat voivat saada myös töitä. Koulutustarjontaa vähennetään sieltä, missä on ollut ylitarjontaa. Vähennystä on kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Tarjontaa vastaavasti lisätään sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä humanistisella ja kasvatusalalla.

Vaikka meillä on hyviä ja monipuolisia arviointikeinoja ennakoida tulevaa työvoimatarvetta, viisautta varmasti on se, ettei koulutuspaikoissa tehdä kovin suuria ja nopeita heittoja suuntaan tai toiseen.  Suurista heitoista on ollut huonoja kokemuksia historian aikana. Uskon, että kultainen keskitie on paras vaihtoehto.

Tärkeä päivämäärä on 17. helmikuuta. Siihen mennessä ammattikorkeakoulujen tulee antaa oma mielipiteensä esitettyihin supistuksiin.  Vastausten perusteella opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan päätös koulutuspaikoista.  Päätös on tarkoitus julkistaa pääsiäiseen 2012 mennessä.

Hyvät kuulijat, Ladies and Gentlemen,

The demographic structure of the Finnish population forces us to re-consider possibilities on how to finance our welfare system. One way to help it is to extend working careers. Some key means to are to make starting of studies, executing the studies and transition from studies to work faster.

Suomessa toisen asteen jälkeiseen koulutukseen siirrytään verrattain myöhään. Opiskeluajat venyvät yli tavoiteaikojen sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Tällä hetkellä suomalaisista 20–29-vuotiaista nuorista yli 40 prosenttia on koulutuksessa. Se on OECD:n korkein osuus; (OECD:n keskiarvo on 25 prosenttia). Alle 40 prosenttia ylioppilastutkinnon suorittaneista saa opiskelupaikan heti valkolakin saatuaan. Ammattikorkeakouluissa aloittavista opiskelijoista vain viidennes on uusia ylioppilaita. Mediaanialoittamisikä on nuorten koulutuksen osalta 21 vuotta. Viidennes aloittavista on 26-vuotiaita tai vanhempia.

Viivästynyt opintojen aloittaminen vaikuttaa koko elämänkaareen. Kun aloitamme opinnot myöhään, siirrymme työelämään myöhään. Myös perheen perustamisen viivästyy. Tutkimusten mukaan opiskelijat, joiden opinnot venyvät, masentuvat muita helpommin. Silloin riski opintojen keskeytymisestä kokonaan kasvaa.

Ammattikorkeakouluista valmistutaan 25-vuotiaina (mediaani) ja keskimääräinen opiskeluaika on noin 4,9 vuotta,(vertailun vuoksi OECD 4,1 v). Opintonsa aloittaneista 28 prosenttia ei valmistu lainkaan. Viiden vuoden opintojen läpäisyaste ammattikorkeakouluissa on 60 prosenttia. Seitsemän vuoden jälkeen vastaava luku on 73 prosenttia.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tarkoituksena on mahdollistaa nopeampi korkeakoulutukseen pääsy. Uudistuksella parannetaan ensimmäistä kertaa opiskelemaan hakevien asemaa. Mahdollisuus opintoalan vaihtoon kuitenkin turvataan erillisten haku- ja valintaväylien kautta.

Yhteiskunnallisten vaikutusten lisäksi nopea tutkinnon suorittaminen on kannattavaa myös yksilön näkökulmasta Nopea valmistuminen ennustaa parempaa menestystä työelämässä..

Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suunnatussa KYKY -hankkeessa on nostettu esille erityisesti opiskelijoiden omien voimavarojen, opiskelutaitojen, opinto-ohjauksen ja opintoympäristön merkitys. Yhteisöllisyyden ja ryhmämuotoisuuden korostaminen ehkäisee opintojen keskeyttämistä. AMK-opinnoissa ryhmämuotoisuus on yliopistoja vahvemmalla pohjalla. Sitä tulisi kehittää edelleen muissakin kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutusohjelmissa. Ammattikorkeakouluopettajien pedagoginen pätevyys on pääsääntöisesti moitteettomalla tasolla ja tällä hetkellä korkeampaa kuin tiedekorkeakouluissa.

Opinto-ohjauksella voidaan myös ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja vaikuttaa muun muassa opiskelukykyyn. Ammattikorkeakoulujen pitää tehdä yhteistyötä myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa.  Sillä tavalla ammattikorkeakoulut saisivat motivoituneita opiskelijoita ja valmistuminen nopeutuisi, samoin opiskeluun pääsy.

Arvoisat kuulijat, Ladies and Gentlemen,

The welfare of Finnish society is built on education, culture and knowledge. All children are guaranteed opportunities for study and self-development according to their abilities, irrespective of their place of residence, language or financial status. All pupils are entitled to competent and high-quality education and guidance and to a safe learning environment and well-being. The flexible education system and basic educational security make for equity and consistency in results.

Koulutus on yksi yksilön ja yhteiskunnan tärkeimmistä menestystekijöistä. Ainutlaatuinen järjestelmämme on sekä inhimillisestä näkökulmasta että yhteiskunnallisti todella arvokas. Meidän on varmistettava, että myös tulevaisuudessa koulutusjärjestelmämme kaikilla tasoilla on asianmukaiset toimintaedellytykset. Koulutusta kehittäessämme pääpainotuksena tulee aina olla laadun ja vaikuttavuuden lisääminen.

In conclusion I would like to quote a fresh comment from president Barack Obama at a high profile dinner: “Every person in this chamber can point to a teacher who changed their lives … Teachers matter”

Opettajilla ja koulutuksella on merkitys. Erityisen suuri merkitys niillä on Suomessa. Haluamme pitää kiinni siitä, että jokaisen suomalaisen elämässä on opettajia, jotka pystyvät nostamaan ihmisten elämän uudelle tasolle. Nämä opettajat tarvitaan niin päiväkodeissa, kouluissa, lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakouluissa. Näille opettajille tarvitaan työympäristö, joka mahdollistaa jokapäiväiset ihmeet. Tähän me olemme pystyneet ja tästä pidämme huolen myös tulevaisuudessa.

———————————————
Raija Vahasalo
kansanedustaja
eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
p.     09-432 3090
gsm. 050-511 3090
fax.   09-432 2274
00102 EDUSKUNTA
raija.vahasalo@eduskunta.fi
———————————————