Archive for Marraskuu, 2010

Sivistysvaliokunnalta tukea OAJ:lle

Perjantai, Marraskuu 19th, 2010

Päivähoitolain kokonaisuudistus ja ammatillisten opettajien kelpoisuusvaatimukset nousivat esille, kun OAJ:n edustajat tapasiviat eduskunnan sivistysvaliokunnan.

[..] OAJ:n edustajat olivat viime viikolla eduskunnassa sivistysvaliokunnan vieraina kertomassa järjestön näkökulmia ajankohtaisiin koulutuspoliittisiin kysymyksiin. Valiokunta jakaa OAJ:n huolen monissa asioissa.

– Kun uutta yliopistolainsäädäntöä tehtiin, sivistysvaliokunta päätti seurata tilannetta ja asiasta on tulossa raportti keväällä 2012, valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo kertoi.

Raija Vahasalo, Tuomo Hänninen, Anneli Kiljunen, Lauri Oinonen ja Leena Rauhala tapasivat OAJ:n edustajat
Raija Vahasalo, Tuomo Hänninen, Anneli Kiljunen, Lauri Oinonen ja Leena Rauhala tapasivat OAJ:n edustajat. Kuva Kari Kuukka / Opettaja

Opettaja 19.11.2010

Sivistysvaliokunta: Opintotukea kehitettävä edelleen

Tiistai, Marraskuu 9th, 2010

Opintotukea uudistetaan. Uudistuksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa säännölliseen opiskeluun ja käyttämään opintotukea kokonaisuutena. Eduskunnan sivistysvaliokunnalta valmistui asiasta mietintö tiistaina 9. marraskuuta (SiVM 8/2010).

Taloudellisen tuen tarpeessa olevalta opiskelijalta edellytetään jatkossa nykyistä sitoutuneempaa ja säännöllisempää opiskelua. Riittävän opiskeluaikaisen toimeentulon turvaamiseksi opiskelijan tulisi hyödyntää opintotukea kokonaisuutena ja nykyistä suunnitelmallisemmin.

Korkeakouluopinnoissa opintotuen myöntämiskäytäntöä muutetaan päätoimiseen ja suunnitelmallisen opiskeluun kannustamiseksi. Tuki myönnetään erikseen ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen ja vasta tämän jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Tällä varmistetaan tukiajan riittävyys opintojen ajaksi. Valiokunta korostaa yliopistojen vastuuta järjestää opetus siten, että opinnot on mahdollista suorittaa tavoiteajassa.

Valiokunta toteaa, että nyt tehtävät muutokset eivät ole riittäviä, jotta ne merkittävästi vaikuttaisivat opintojen etenemiseen. Opintotukijärjestelmän kehittämistä on välttämätöntä jatkaa. Päätoimisen opiskelun mahdollistamiseksi tuen tason on oltava riittävä ja järjestelmän perusteiltaan selkeä. Valiokunta pitää tärkeänä, että opintotuen rakenteellisen kehittämisen johtoryhmän ehdotukset opintorahan indeksisidonnaisuudesta ja huoltajakorotuksesta sekä johtoryhmän laatima toisen asteen opintotuen kehittämisohjelma toteutetaan asteittain valtiontaloudellisten edellytysten mukaisesti.

Mietintöön on liitetty 3 vastalausetta.

Lisätietoja:
sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo, puh. 050 511 3090
valiokuntaneuvos Marjo Hakkila, puh. 050 381 9496

(Eduskuntatiedotus)

Työelämän tarpeet ja elinikäinen oppiminen ammatillisen koulutuksen johtotähdet

Maanantai, Marraskuu 8th, 2010

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalon 8.11. järjestämässä kansalaisinfossa pohdittiin, paljonko tarvitaan
ammatillista koulutusta.

– Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu monia paineita: opiskelijoiden ja työelämän vaatimukset, väestöltään ja osaamistarpeiltaan jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan vaatimukset sekä taloudelliset paineet, avasi keskustelua eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja,  kansanedustaja Raija Vahasalo (kok).
– Hyvin merkittävä asia ammatilliseen koulutuksen onnistumisen kannalta on se, miten ammattiin valmistuneiden nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia, hän korosti.
Tänä päivänä ja tulevaisuudessa työelämä muuttuu kaiken aikaa.
– Olennaista on, että ammattitutkinnot antaisivat nuorille ja aikuisopiskelijoille joustavasti mahdollisuuksia, joita on hyödynnettävissä useissa ammateissa.

Raija Vahasalo muistutti opinto-ohjauksen tärkeästä merkityksestä, että perusopetuksen päätyttyä nuoren opintie jatkuisi keskeytyksessä joko lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Jatko-opinnoissa tehokas ja kannustava opinto- ohjaus puolestaan ennaltaehkäisee opintojen
keskeyttämistä.

Ammattitaidon opettaminen tärkein tehtävä

Raija Vahasalon järjestämässä kansalaisinfossa alustanut opetusneuvos Mika Tammilehto Opetus- ja kulttuuriministeriöstä huomautti, että ammatillisesta kouluksesta keskusteltaessa tulee aina muistaa sen perimmäisen tehtävän toteuttaminen: ammattitaidon opettaminen.
– Se miten valmistumisen jälkeen pärjätään työmailla.
Ammattitaito on Tammilehdon mukaan vaikea yksiselitteisesti määritellä,  alakohtaiset vaatimukset ovat niin monenlaiset ja nykyään työelämän vaatimukset muuttuvat yhteiskunnan nopean muutostahdin mukaisesti.

Yksilöllisyyden aikakaudella myös ammatillisen koulutuksen järjestämisessä korostuu yksilöllisten koulutuspolkujen mahdollistaminen.

Elinikäinen oppiminen kansalaisten perusoikeudeksi!

Ammattitaiton opettamisen ohella Mika Tammilehto nosti toiseksi ammatillisen koulutuksen kärkitavoitteeksi elinikäisen oppimisen mahdollistamisen tasa-arvoisesti kaikille suomalaisille ikään ja asuinpaikkaan katsomatta; ihmisillä tulee olla mahdollisuus päivittää osaamistaan työelinkaarensa jokaisessa vaiheessa.
Hän muistutti, että ammatillisen koulutuksen tulee toteuttaa myös työelämän palvelu- ja kehittämistehtäväänsä. Sillä on lisäksi tärkeä rooli aluekehityksen kannalta: millaisia osaajia missäkin päin Suomea
koulutetaan alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Eniten esim. aloituspaikkalisäyksiä kohdistetaan kasvukeskuksiin, ennen kaikkea Uudellemaalle.
Mika Tammilehto muistutti myös ammatillisen koulutuksen laaja-alaisesta  yhteiskunnallisesta vastuusta; että se vastaisi tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti koulutustavoitteisiin ja -tarpeisiin.

Opetuksen järjestäjiin kohdistuvat kovat laatuvaatimukset

Opetusneuvos Mika Tammilehto huomautti, että selvitäkseen lukuisista vaativista tavoitteistaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien on oltava riittävän laadukkaita; tämä puolestaan on sekä henkinen että taloudellinen resurssikysymys.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulee Tammilehdon mukaan olla vakaata, ennakoitavaa ja samalla myös kannustavaa – mm.
kustannustehokkuuteen kannustavaa.

Uudellamaalla tarvitaan venäjänkielisiä palveluosaajia

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Mirja Hannula sanoi EK:n tavoitteena olevan, että työelämään tulevaisuudessa rekrytoitavista nuorista joka toisella on ammatillinen koulutus. Esimerkiksi vuoden 2007  tilaston mukan työelämässä olevista 25-29-vuotiaista nuorista aikuisista 20 %:lla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Mirja Hannula oli tehnyt ” pikagallupin ” EK:n uusmaalaisiin jäsenyrityksiin ja tiedustellut, tarvitaanko Uudellamaalla ammatillista
koulutusta. Vastaukset olivat selkeän yksituumaisia: ehdottomasti tarvitaan. Esimerkiksi ravintola- ja matkailuala tarvitsee kielitaitoisia ja monipuolisesti palvelutaitoisia ammattiosaajia. Ennen kaikkea Uudenmaan  ravintola- ja matkailupalveluissa tarvitaan tulevaisuudessa venäjän kielen taitajia, kun uusi nopea junayhteys Helsingin ja Pietarin välillä avautuu.
– Rakennusalalla ammattitaitoisten työntekijöiden tarve on Uudellamaalla ylivoimainen muuhun Suomeen verrattuna, Hannula huomautti.

Koulutuksen vastattava työelämän tarpeita

EK:n asiantuntija Mirja Hannula korosti ammatillisen koulutuksen
työelämälähtöisyyden tärkeyttä; että koulutus tuottaisi ammattitaitoisia työntekijöitä työelämän tarpeisiin.
– Ammatillisen koulutuksen järjestäjien hallituksiin pitäisi saada entistä enemmän yrittäjien edustajia, kuten yliopiston hallituksissa nyt jo on, Hannula sanoi.

Koulutuksen onnistumisessa tärkeä rooli on myös opetushenkilökunnan osaamisella, se vaatii jatkuvaa päivittämistä. Mirja Hannula myös muistutti, miten tärkeä ammattiin opiskelevan nuoren on saada realistinen kuva ammattialastaan ja sen vaatimuksista – nykyään nuorten toiveet ja työelämän tarpeet eivät välttämättä aina kohtaa.

Pitääkö ammatillista koulutusta säädellä ja miten – mm. opintoalojen, aloituspaikkojen ja koulutuksen sisällön – suhteen siinäpä kansalaisinfon sekä alustajien että yleisön mielestä vaikea asia ratkaistavaksi.

Laadukas perusopetus tuottaa laadukasta opiskelija-ainesta

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo muistutti, että koulutus tulee nähdä kokonaisuudessaan jatkumona.
– Mitä laadukkaampi perusopetus varhaiskasvatuksesta saakka meillä on, sitä parempaa opiskelija-aineista saamme ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin.

Kansalaisinfon keskustelussa korostui myös käden taitojen opetuksen tärkeä merkitys ammatillisen koulutuksen kivijalkana; perusopetuksen tulisi tarjota lapsille ja nuorille aito kiinnostus ja tekemisen rohkeus.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalon 8.11.
järjestämässä kansalaisinfossa pohdittiin, paljonko tarvitaan
ammatillista koulutusta

- Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu monia paineita: opiskelijoiden ja
työelämän vaatimukset, väestöltään ja osaamistarpeiltaan jatkuvasti
muuttuvan yhteiskunnan vaatimukset sekä taloudelliset paineet, avasi
keskustelua eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
Raija Vahasalo (kok).
- Hyvin merkittävä asia ammatilliseen koulutuksen onnistumisen kannalta
on se, miten ammattiin valmistuneiden nuorten ammattitaito vastaa
työelämän vaatimuksia, hän korosti.
Tänä päivänä ja tulevaisuudessa työelämä muuttuu kaiken aikaa.
- Olennaista on, että ammattitutkinnot antaisivat nuorille ja
aikuisopiskelijoille joustavasti mahdollisuuksia, joita on
hyödynnettävissä useissa ammateissa.
Raija Vahasalo muistutti opinto-ohjauksen tärkeästä merkityksestä, että
perusopetuksen päätyttyä nuoren opintie jatkuisi keskeytyksessä joko
lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Jatko-opinnoissa tehokas ja
kannustava opinto- ohjaus puolestaan ennaltaehkäisee opintojen
keskeyttämistä.

Ammattitaidon
opettaminen
tärkein tehtävä

Raija Vahasalon järjestämässä kansalaisinfossa alustanut opetusneuvos
Mika Tammilehto Opetus- ja kulttuuriministeriöstä huomautti, että
ammatillisesta kouluksesta keskusteltaessa tulee aina muistaa sen
perimmäisen tehtävän toteuttaminen: ammattitaidon opettaminen.
- Se miten valmistumisen jälkeen pärjätään työmailla.
Ammattitaito on Tammilehdon mukaan vaikea yksiselitteisesti määritellä,
alakohtaiset vaatimukset ovat niin monenlaiset ja nykyään työelämän
vaatimukset muuttuvat yhteiskunnan nopean muutostahdin mukaisesti.
Yksilöllisyyden aikakaudella myös ammatillisen koulutuksen
järjestämisessä korostuu yksilöllisten koulutuspolkujen mahdollistaminen.

Elinikäinen oppiminen
kansalaisten perusoikeudeksi!

Ammattitaiton opettamisen ohella Mika Tammilehto nosti toiseksi
ammatillisen koulutuksen kärkitavoitteeksi elinikäisen oppimisen
mahdollistamisen tasa-arvoisesti kaikille suomalaisille ikään ja
asuinpaikkaan katsomatta; ihmisillä tulee olla mahdollisuus päivittää
osaamistaan työelinkaarensa jokaisessa vaiheessa.
Hän muistutti, että ammatillisen koulutuksen tulee toteuttaa myös
työelämän palvelu- ja kehittämistehtäväänsä. Sillä on lisäksi tärkeä
rooli aluekehityksen kannalta: millaisia osaajia missäkin päin Suomea
koulutetaan alueen elinkeinoelämän tarpeisiin.
Eniten esim. aloituspaikkalisäyksiä kohdistetaan kasvukeskuksiin, ennen
kaikkea Uudellemaalle.
Mika Tammilehto muistutti myös ammatillisen koulutuksen laaja-alaisesta
yhteiskunnallisesta vastuusta; että se vastaisi tasa-arvoisesti ja
oikeudenmukaisesti koulutustavoitteisiin ja -tarpeisiin.

Opetuksen järjestäjiin
kohdistuvat kovat
laatuvaatimukset

Opetusneuvos Mika Tammilehto huomautti, että selvitäkseen lukuisista
vaativista tavoitteistaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien on
oltava riittävän laadukkaita; tämä puolestaan on sekä henkinen että
taloudellinen resurssikysymys.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulee Tammilehdon mukaan olla
vakaata, ennakoitavaa ja samalla myös kannustavaa - mm.
kustannustehokkuuteen kannustavaa.

Uudellamaalla tarvitaan
venäjänkielisiä
palveluosaajia

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Mirja Hannula sanoi EK:n
tavoitteena olevan, että työelämään tulevaisuudessa rekrytoitavista
nuorista joka toisella on ammatillinen koulutus. Esimerkiksi vuoden 2007
tilaston mukan työelämässä olevista 25-29-vuotiaista nuorista aikuisista
20 %:lla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Mirja Hannula oli tehnyt " pikagallupin " EK:n uusmaalaisiin
jäsenyrityksiin ja tiedustellut, tarvitaanko Uudellamaalla ammatillista
koulutusta. Vastaukset olivat selkeän yksituumaisia: ehdottomasti
tarvitaan.
Esimerkiksi ravintola- ja matkailuala tarvitsee kielitaitoisia ja
monipuolisesti palvelutaitoisia ammattiosaajia. Ennen kaikkea Uudenmaan
ravintola- ja matkailupalveluissa tarvitaan tulevaisuudessa venäjän
kielen taitajia, kun uusi nopea junayhteys Helsingin ja Pietarin välillä
avautuu.
- Rakennusalalla ammattitaitoisten työntekijöiden tarve on Uudellamaalla
ylivoimainen muuhun Suomeen verrattuna, Hannula huomautti.

Koulutuksen vastattava
työelämän tarpeita

EK:n asiantuntija Mirja Hannula korosti ammatillisen koulutuksen
työelämälähtöisyyden tärkeyttä; että koulutus tuottaisi ammattitaitoisia
työntekijöitä työelämän tarpeisiin.
- Ammatillisen koulutuksen järjestäjien hallituksiin pitäisi saada
entistä enemmän yrittäjien edustajia, kuten yliopiston hallituksissa nyt
jo on, Hannula sanoi.
Koulutuksen onnistumisessa tärkeä rooli on myös opetushenkilökunnan
osaamisella, se vaatii jatkuvaa päivittämistä.
Mirja Hannula myös muistutti, miten tärkeä ammattiin opiskelevan nuoren
on saada realistinen kuva ammattialastaan ja sen vaatimuksista - nykyään
nuorten toiveet ja työelämän tarpeet eivät välttämättä aina kohtaa.
Pitääkö ammatillista koulutusta säädellä ja miten - mm. opintoalojen,
aloituspaikkojen ja koulutuksen sisällön - suhteen siinäpä
kansalaisinfon sekä alustajien että yleisön mielestä vaikea asia
ratkaistavaksi.

Laadukas perusopetus
tuottaa laadukasta
opiskelija-ainesta

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo muistutti,
että koulutus tulee nähdä kokonaisuudessaan jatkumona.
- Mitä laadukkaampi perusopetus varhaiskasvatuksesta saakka meillä on,
sitä parempaa opiskelija-aineista saamme ammatillisiin oppilaitoksiin ja
lukioihin.
Kansalaisinfon keskustelussa korostui myös käden taitojen opetuksen
tärkeä merkitys ammatillisen koulutuksen kivijalkana; perusopetuksen
tulisi tarjota lapsille ja nuorille aito kiinnostus ja tekemisen rohkeus.

Junavuorojen leikkaus kestämättömällä pohjalla

Lauantai, Marraskuu 6th, 2010

Länsiväylä (27.10) uutisoi, että Kirkkonummelle suuntautuvan lähiliikenteen Y-vuoroihin ja etenkin Z-vuoroihin suunnitellaan huomattavia vähennyksiä. Tämä on täysin mahdoton ajatus. Tavoitteena on saada asia vielä korjattua eduskunnan budjettikäsittelyssä. Erityisesti valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolla on siihen parhaat mahdollisuudet.

Vähennysten taustalla on valtion aikomus leikata VR:ltä ostamiaan lähiliikennepalveluja. Virkamiestaholta saamani tiedon mukaan leikkauksissa on kyse täysin liikenneministeri Anu Vehviläisen henkilökohtaisista valinnoista.

Voimassaolevassa hallitusohjelmassa korostetaan sekä joukkoliikenteen edistämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä että toimivaa infrastruktuuria. Toimivat rantaradan palvelut ovat edistäneet kaikkia näitä tavoitteita. Sekä Uudenmaan liitto että alueen kunnat ovat tukeneet tätä omilla kaavoitusmääräyksillään.
Päätös vähentää lähiliikenteen junavuoroja lyö hallitusohjelman tavoitteita korville.

Mikäli leikkaukset toteutuvat, autoliikenne jo entisestään kuomitetulla tieverkolla tulisi kasvamaan huomattavasti. Se heikentää sekä liikenneturvallisuutta että alueen kestävää kehitystä, joka on ollut jo hyvällä uralla. Siksi lähiliikenteen painoarvoa pitää ennemmin nostaa kuin heikentää, vaikka vakuuteltaisiin, ettei vuorojen vähennys koske työmatkaliikennettä. Onneksi neuvottelut asiasta ovat vielä kesken.

Raija Vahasalo
Kansanedustaja

Marjatta Tapiolan härät tuulettavat sielua marraskuun ajan galleri Pictorissa Nummelassa

Perjantai, Marraskuu 5th, 2010

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja: Pictorin tarjoamassa lähitaiteessa konkretisoituvat eettisyys ja ekologisuus

Nyt se on meillä galleria Pictorissa Nummelassa. Kauan odotettu ja suuresti toivottu Marjatta Tapiolan maalausten näyttely, hehkui galleristi Auli Nystén näyttelyn avajaisiltana, “Härkien iltana” tiistaina.

Marraskuun 25. päivään kestävässä näyttelyssä on esillä Marjatta Tapiolan neljä maalausta: Vihreä härkä, tempera kankaalle, Minotaurus ja simpukankuori, öljy ja tempera kankaalle, Istuva minotaurus, öljy ja tempera kankaalle sekä Oranssi härkä, tempera kankaalle. Kaikki maalaukset ovat tältä vuodelta. [..]

Taiteilija Marjatta Tapiolan (vasemmalla) vahvasti piirtämä viiva ja voimakkaat värit kiehtovat eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasaloa. Tapiolan ja Vahasalon taustalla Marjatta Tapiolan maalaus Minotaurus ja simpukankuori.

Tuuletusta sielulle!

Marjatta Tapiolan näyttelyn avajaispuheessa eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kirkkonummelainen kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) muistutti, että taide ja kulttuuri kuuluvat meille jokaiselle.

– Jokaiselle ihmiselle tekee hyvää tuntea, kokea ja hengittää taiteen ilmaa. Pablo Picasson sanoin: Taide huuhtoo ulos sielustamme jokapäiväisen elämän pölyn.

Vahasalon mielestä Marjatta Tapiolan taide on mitä parhainta sielun tuulettajaa.
– Minuun henkilökohtaisesti vetoaa taiteilija Tapiolan töissä viivan ja värin loistokas käyttö. Kun taitavaan viivaan yhdistyy tunnevoimainen väri, siitä saa sellaisen tuuletuksen, että pinttyneimmätkin pölyt irtoavat.

Taiteen ja sielun huuhtomisen merkitys on Vahasalon mukaan tunnustettu myös valtakunnan politiikassa.
– Eduskunta on parhaillaan käsittelemässä hallituksen selontekoa kulttuurin tulevaisuudesta. Selonteko oli nimetty ytimerkkäästi: Kulttuuri – tulevaisuuden voima. Siinä ennakoidaan, että taiteen ja kulttuurin merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Merkitystä synty sekä yhteiskunnallisella että taloudellisella puolella. [..]

Taide – tie ekologiseen kulutukseen

Vahasalo ennakoi, että ihmiset tulevat entistä enemmän vaatimaan aineetonta, ekologista ja eettistä kulutusta.
– Siinä taide ja kulttuuri ovat avainasemassa. Taulu, veistos, kirja ja sävellys kuluttavat hyvin vähän luonnonvaroja, mutta voivat antaa näkijälleen, lukijalleen ja kuulijalleen voimakkaan elämyksen ja kokemuksen. [..]

Reetta Ahola / Luoteis-Uusimaa 5.11.2010