Archive for Heinäkuu, 2009

Ruuhkamaksut nostavat työmatkan kustannuksia

Keskiviikko, Heinäkuu 8th, 2009

Liikenne- ja viestintäministeriön teettämä selvitys ruuhkamaksujen yhteiskunnallisista vaikutuksista (17.6.2009) arvioi maksuja kolmen erilaisen mallin avulla. Tavoitteena on liikennemäärien ja päästöjen vähentäminen pääkaupunkiseudulla. Painopisteenä tuntuu kuitenkin olevan kantakaupungin eristäminen sitä ympäröivästä alueesta. Lopputuloksena Helsingin ympäristöseudun asukkaiden työmatkakustannukset ja työmatka-ajat kasvavat.

Vaikka ruuhkamaksut ovat käytössä joissakin Euroopan kaupungeissa, ne eivät sovellu Helsingin seudulle. Syynä on seudun joukkoliikenneverkoston heikko kattavuus ja vuorojen riittämättömyys. Teesi matka-aikojen lyhenemisestä onkin kyseenalainen, sillä autolla keskustaan töihin tulevista valtaosa asuu alueilla, joilla on riittämätön joukkoliikenne. Mikäli nämä autoilijat siirtyvät joukkoliikenteen matkustajiksi, heidän matka-aikansa yleensä pitenevät.

Mahdollisesti vähenevä liikenne lyhentäisi matka-aikoja vain niilta kantakaupungin asukkailta, jotka asuvat ja käyvät töissä ruuhkamaksuttoman alueen sisäpuolella. Onkin tärkeää kannustaa kantakaupungin asukkaita luopumaan lyhyistä ajomatkoista ja liikkumaan pyörällä, jalkaisin tai joukkoliikenteellä.

Nyt esitetyt mallit päinvastoin rohkaisevat lyhyiden matkojen ajamiseen ja rankaisevat ympäryskunnissa asuvia autoilijoita, joille ei ole tarjolla vaihtoehtoja.

Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämälle ruuhkamaksut tekevät hallaa. Raportin mukaan 82 prosenttia yrityksistä arvoio ruuhkista olevan niille ainakin jonkin verran haittaa. Kuitenkaan yritykset eivät puolla ruuhkamaksuja, vaan haluavat ennemmin lisäinvestointeja tieverkon ylläpitoon ja joukoliikenteeseen. Tähän on selkeä syy: keskusta-alueen kaupat näivettyvät ihmisten suunnatessa ostoksille maksualueen ulkopuolella sijaitseviin suuriin automarketteihin. Samasta syystä odotukset ajettujen kilometrien ja hiilidioksidipäästöjen pienenemisestä saattavat olla ylioptimistisia.

Ministeriön selvityksessä todetaan ruuhkamaksumallin nostavan paitsi yksityisautoilun myös joukkoliikenteen kustannuksia. Kustannusten nousu valuu aina kuluttajan maksettavaksi. Jo nyt joukkoliikenteen lippujen hinnannousu on saanut ihmisiä siirtymään yksityisautoiluun. Mikä on ruuhkamaksuilla saavutettava todellinen hyöty ja miksi ei ole selvitetty muita malleja?

Ruuhkamaksujärjestelmän arvioidut vaikutuksen liikennemääriin ovat kyseenalaiset. Kalliin järjestelmän (40-180 miljoonan euron alkuinvestointi) rakentamisen sijaan tulee ensisijaisesti panostaa joukkoliikenteeseen, tieverkoston ja liityntäpysäköinnin kehittämiseen. Länsimetron kaltaiset hankkeet, joissa yhdistyvät käytön helppous ja matka-ajan lyheneminen houkuttelevat luopumaan autosta ruuhkamaksuja tehokkaammin. Yhdistämällä erilaisia vapaaehtoisuuteen ja hyvään kaupunkisuunnitteluun perustuvia keinoja päästään ruuhkamaksuja kestävämpään lopputulokseen.

Raija Vahasalo
Kansanedustaja (kok)
Sivistysvaliokunnan pj

Länsiväylä Lukijan areena 8.7.2009