Archive for Maaliskuu, 2009

Yliopistolakiuudistus monipuolistaa yliopistojen hallitusten osaamista

Tiistai, Maaliskuu 31st, 2009

Professori emeritus Pekka Pihlanto kirjoittaa (KL 19.3.) tieteellisen ja opetuksellisen autonomian vähenevän uuden yliopistolain myötä. Hän myös epäilee ulkopuolisten jäsenten tuomaa hyötyä.

Lakiuudistuksella yliopistot saavat kauan kaipaamansa taloudellisen ja hallinnollisen autonomian. Tämä ei muuta sitä, että niin nyt kuin vastaisuudessakin kaikkien yliopistojen perusrahoituksesta vastaa valtio, eivät ulkopuoliset tahot. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa yksityiseltä sektorilta tulevan rahoituksen määrä on tällä hetkellä vain noin 1 %, eikä toimenpiteitä määrän korottamiseksi ole näköpiirissä.

Lain tarkoitus ei ole tuoda yliopiston hallitukseen yritysmaailmaa edustavia rahoittajia kuten Pihlanto väittää. Yliopistokollegio valitsee itse tehtävään päteviksi katsomiansa osaajia, joilla on ymmärrystä yliopistoista ja niiden toiminnasta.

Termi “ulkopuolinen” on harhaanjohtava. Ihannetapauksessa nämä ovat yliopiston omia alumneja, jotka ovat ansainneet kannuksensa muualla, esimerkiksi maailman huippuyliopistoissa tai menestyksekkäissä yrityksissä. Heidän kokemustaan sekä strategista ja taloudellista osaamistaan tarvitaan yliopistojen kehitystarpeiden ja uuden aseman velvoitteiden vuoksi.

Ulkopuolisten ja yliopiston sisäisten edustajien välinen suhde lakiehdotuksessa on aiheuttanut kiivainta keskustelua ja on sivistysvaliokunnan tarkasteltavana. Lakiehdotuksen painotus on syntynyt pitkälti yliopistojen toiveesta. Mikäli yliopistojen vetovoima on niin heikko, että hallitukseen on vaikea löytää hyviä edustajia, ehdotettu suhde muuttuu rasitteeksi. Siksi asia onkin harkittava huolella.

Kun lakiuudistuksella samalla vahvistetaan sekä rehtorin asemaa että yliopiston omaa akateemista päätöksentekoa, on vaikea nähdä, miten uusi laki heikentäisi tieteellistä ja opetuksellista autonomiaa. Käytävä keskustelu on kuitenkin tärkeää valistuneen lopputuloksen takaamiseksi.

Maamme yliopistollisen sivistyksen monisatavuotisen historian vaaliminen ja kehittäminen ovat yliopistolakiuudistuksessa etusijalla. Lain lopullisen sisällön ratkaisee sivistysvaliokunta ja eduskunta.

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan pj

Kauppalehti Debatti 31.3.2009

“Det finns ingen patentlösning”

Tiistai, Maaliskuu 31st, 2009

Kommundirektörerna och riksdagsledamöterna från Hangö till Högfors träffas regelbundet för att diskutera aktuella frågor. I går var skådeplatsen Nylands brigad och temat, inte helt oväntat, kommunernas ekonomi.

[..] Kyrkslättspolitikersn och riksdagsledamoten Raija Vahasalo (Saml.) påpekar att det är inte enbart konjukturerna som orsakar svårigheterna.
– Vi måste göra strukturella förnyelser. Om man måste ta mera lån trots att skatteinkomsterna ökar, underskottet inte är stor och siffrorna överlag positiva, är det inte konjukturen som är orsaken utan strukturerna.

Vahasalo konstaterar att krisen är en stor utmaning för alla kommuner.
– Vi är alla i samma båt. Vi väntar hjälp från staten men är medvetna om att vi själva måste göra något – kommunernas självständighet är så start i Finland, säger hon [..]

Kristoffer Nöjd / Västra Nyland 31.3.2009

Sivistysvaliokunta Englannin keväässä, osa II

Sunnuntai, Maaliskuu 29th, 2009

Sivistysvaliokunnan matkalla Englantiin yksi tärkeimmistä vierailukohteista oli Oxfordin yliopisto. Olemme juuri aloittaneet Suomessa uuden yliopistolakiehdotuksen käsittelyn. Oli tärkeää saada vertailupintaa yhdestä maailman arvostetuimmasta yliopistosta. Samanlaisen menestyksen
mahdollisuuden haluamme antaa suomalaisille yliopistoille.

Oxfordin yliopisto antoi hyvän kuvan itsestään. Hämmästykseksemme opiskelijoita ei vierailumme aikana näkynyt juuri missään. Kysyinkin syytä siihen. Kaikki olivat kuulemma ankarasti opiskelemassa.

Systeemi Oxfordissa ja Cambridgessa on erilainen kuin muualla. Jokaisen on kuuluttava johonkin collageen ja tiedekuntaan. Collage huolehtii asumisesta, vapaa-ajan aktiviteeteista, ruuasta ja tutor-toiminnasta. Siellä annetaan undergraduate-koulutus ja yliopiston puolella ylemmän tason graduate-koulutus. Tosi monimutkainen ja historiaa henkivä systeemi! Periaate on, että opiskelijasta pidetään huolta ja ohjataan yksilöllisesti. Vastineeksi opiskelijat tekevät lujasti töitä.

Yliopiston rahoitus tulee osittain valtiolta, mutta omaan varainkeräykseen satsataan paljon. Yliopisto pitää tiivistä yhteyttä vanhoihin opiskelijoihin ja muihin tahoihin, järjestää tapahtumia jne. Sitten myöhemmin yhteydenpitoon liittyy pyynnöt lahjoituksista. Pienetkin summat kelpaavat. Kokemuksen perusteella vasta se 12. lahjoitus on suurin. Parhaaksi keräyskeinoksi on todettu henkilökohtainen käynti lahjoittajan luona, silloin on 95 % varmuus saada rahaa. Matkamme aikataulu oli ylitiukka.

Tutustumiskohteita oli paljon ja siirtymisiin oli varattu liian vähän aikaa. Lontoon ruuhkat olivat suuri haaste. Joskus jätimme bussin ruuhkaan seisomaan ja lähdimme kävellen määräpaikkaan.

Sivistysvaliokunnalle oli matkan aikana varattu yksi ns. “vapaailta” eli sivistävä vierailu Mamma mia -musikaalissa, Prince of Wales Theatressa. Kulttuuri kuuluu valiokuntamme asialistaan. Fantastinen kokemus, joka tosin alkoi teknisillä ongelmilla. Näyttelijät levittelivät käsiään ja pahoittelivat: “Can not continue”. Katsomossa lähtivät jäätelönmyyjät heti liikkeelle. Kun esitys pääsi jatkumaan, rennosti pukeutunut nuori yleisö eli täysillä mukana. Varsinkin näytelmän loppupuolella yleisö tanssi ja lauloi innolla yhdessä näyttelijöiden kanssa.

Jos musikaali edusti optimismia ja positiivista mielialaa, toista ääripäätä edusti tieto paikallisesta terrorismista. Kuulimme, että kuningaskunnassa on jatkuvasti meneillään 30–40 terrorihanketta, jotka poliisi yleensä ehtii – onneksi – torjumaan ennen toteutusta.

Maahanmuuttajien integrointi yhteiskuntaan ei selvästi ole onnistunut alueilla, joilla valtakunnan lain ja poliisin sijasta toimivat sharia-tuomioistuimet. Ehkä opittavaa meillekin.

RAIJA VAHASALO
kansanedustaja
eduskunnan sivistysvaliokunnan pj.

Kolumni, Kirkkonummen Sanomat 29.3.2009

Experter dömer ut unilagen

Maanantai, Maaliskuu 23rd, 2009

Förslaget till ny universitetslag strider mot grundlagen, anser experter. Här finns en klar konflikt, säger Kimmo Kiljunen, medlem av grunslagsutskottet. [..]
– Det behövs inga utomstående i universitetens styrelse, då är de inte oberoende av det omgivande samhället.

Raija Vahasalo, som är ordförande i kulturutskottet som också grunnar på samma paragrafer, är av annan åsikt.
– Nu blir universiteten själva arbetsgivare och förvaltar sina egna pengar. Då behövs strategiskt tänkande och utomstående styrelsemedlemmar är helt nödvändiga. Det är knappast ett grundlagsproblem. [..]

Jenny Bäck / Hufvudstadsbladet 23.3.2009

Koulutusmäärien lisäys ei poista lastentarhanopettajien pulaa

Perjantai, Maaliskuu 20th, 2009

Lastentarhanopettajien riittävyys voidaan vain osittain varmistaa koulutusmäärien avulla, sanoo opetusministeri Henna Virkkunen (kok) vastauksessaan Raija Vahasalon kirjalliseen kysymykseen. Vahasalo halusi tietää, miten hallitus aikoo taata riittävät lastentarhanopettajamäärät, jotta jatkossakin sekä varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluissa työskentelee riittävästi yliopistollisen lastentarhaopettajakoulutuksen saaneita henkilöitä. [..] (kok) kirjalliseen kysymykseen

Opettaja 12/2009 20.3.2009

Perusopetuksen laatu vaarassa

Perjantai, Maaliskuu 20th, 2009

[..] Suomessa on käynnissä useita perusopetuksen laatua parantavia hankkeita. Opetusministeriö on antanut kunnille niitä varten ylimääräistä tukea kymmeniä miljoonia euroja. Vastoin kaikkia ministeriön kehittämistoimia, kunnat suurentavat opetuksen ryhmäkokoja, leikkaavat koulujen tuntikehyksiä ja lakkauttavat kouluja.

[..] Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo muistuttaa valiokunnan hyväksymästä velvoittavasta lausumasta. Sen mukaan opetusministeriön on annettava syyskuun loppuun mennessä raportti miten kunnat ovat käyttäneet perusopetukseen annettuja lisärahoja.

Opettaja 12/2009 20.3.2009

Sivistysvaliokunta Englannin keväässä, osa I

Torstai, Maaliskuu 19th, 2009

Eduskunnan sivistysvaliokunta vieraili viime viikolla Lontoossa ja Oxfordin yliopistossa. Halusimme perehtyä, miten kuningaskunnassa on järjestetty koulutusasiat varhaiskasvatuksesta korkeimpaan koulutukseen. Koska matkajärjestelyistä oli sovittu jo viime syksynä, päädyimme tahtomattamme olemaan sivussa aivan kuumimmista Lex Nokia -äänestyksistä ja eläkekeskusteluista.

Lontoossa näytti olevan kevät, vaikka siltä ei tuntunut. Me suomalaiset hämmästelimme kynnet sinisinä sitä, miten paikalliset pärjäävät T-paidoissa. Olisipa edes sisätiloissa ollut lämmin! Krookukset kyllä kukkivat kauniisti ja kasvit vihersivät.
 
Kuningaskunnassa on aivan samat tarpeet kuin meilläkin. Kun tapasimme paikallisen opetusministerin, The Rt Hon Jim Knight MP, Minister of State for Schools and Learners, DCSF:n, hän kertoi suurimmaksi haasteekseen nostaa koulutuksen tasoa. Erityisenä tarpeena oli pienentää yksilöiden välisiä osaamisen eroja. Suurin huolenaihe olivat “white working class boys”, eli valkoiset työväenluokan pojat, joilla on heikoimmat oppimistulokset. Mahtipontisesta tittelistään huolimatta ministeri osoittautui leppoisaksi ja mukavaksi mieheksi.

Julkisissa kouluissa luokkakokoa ei meikäläiseen tapaan pidetä ongelmana, siitä ei edes keskustella. Lopputuloksena ovat isot luokat, joihin integroidaan erityisoppilaat. Sanomattakin on selvää, että homma ei toimi eikä tule toimimaan. Yksityiskouluissa on pienet luokat, yleensä noin 8–14 oppilasta. Lukukausimaksut ovat korkeat ja vaihtelevat kovasti koulusta toiseen. Tavallisilla ihmisillä on vaikeuksia saada lapsiaan hyvään koulutukseen, mutta eipä koulutusta välttämättä edes arvosteta niin paljon kuin meillä. Erot näkyvät selvästi lopputuloksissa. Vain 7 % oppilaista käy yksityiskouluja, kuitenkin yli puolet huippuyliopistojen opiskelijoista on yksityiskoulujen kasvatteja.

Maksuttomaan kouluruokaan suhtaudutaan eri tavalla kuin meillä. Maksuttoman ruuan saavat ne oppilaat, jotka muutenkin ovat luokassa “biggest worries”, eli köyhyyden, kulttuurin ja elintapojen moniongelmaiset. Syrjäytymistä ei siten voida estää panostamalla vain kouluun. Paikalliset ovatkin sitä mieltä, että erot ja syrjäytyminen näkyvät jo vauvan ollessa 22 kk ikäinen.

Suurin käytännön ero oli pakollinen koulupuvun käyttö. The Paddington Academyssa perustelu koulupuvun käyttöön oli niistä seuraavat paremmat käytöstavat: Siisti puku ja perinteet velvoittavat, kun taas pipot ja huput päässä rönöttävistä oppilaista tulisi ongelmia. Pohtimisen arvoinen seikka.

Seuraavassa osassa kerron kokemuksistamme Oxfordin yliopistossa. Ehdottoman kiinnostava paikka, koska sivistysvaliokunta on juuri aloittanut uuden yliopistolain käsittelyn.

RAIJA VAHASALO
Kansanedustaja
Eduskunnan sivistysvaliokunnan
puheenjohtaja

Kolumni, Kirkkonummen Sanomat 19.3.2009

Äänestyspoissaoloihin on myös hyviä syitä

Lauantai, Maaliskuu 7th, 2009

Tuohtunut Reijo Koskela vaati (HS 6.3.) kategorisesti kaikki Lex Nokia -äänestyksestä poissaolleita kansanedustajia häpeämään, etteivät äänestäneet ja hoitaneet velvollisuuttaan Arkadianmäellä.

Valitettavasti uutisointi, joka yksinkertaistaa todellisuutta, johtaa helposti ajattelemaan näin. Äänestyskartoissa näytetään yleensä vain vaihtoehdot Jaa, Ei, Tyhjää ja Poissa.

Poissaolo voi johtua myös kansanedustajan virkatehtävien hoitamisesta. Tässä onkin tiedotusvälineillä ja myös eduskunnalla paikka pohtia toimintansa kehittämistä.

Kun 4.3. äänestettiin sähköisen viestinnän tietosuojalaista, sivistysvaliokunnan yhdeksän jäsentä oli perehtymässä muun muasa Oxfordin yliopiston toimintaan. Matkat ovat osa työtämme. Ne sovitaan hyvissä ajoin ja ilman tietoa eduskunnan päiväkohtaisesta ohjelmasta. Niillä sekä edustetaan Suomea että hankitaan omaa työtä parantavaa tietoa.

Raija Vahasalo
Kansanedustaja (kok)
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Kirkkonummi

HS Mielipide 7.3.2009

Epäanalyyttistä urheilun elvytystä

Tiistai, Maaliskuu 3rd, 2009

Valmentaja Henrik Dettmann ja hänelle vastannut kouluneuvos Pertti Helin kirjoittivat nuorten liikkumattomuudesta (Veikkaaja 10.2. ja 17.2.). Valitettavasti he samalla oikaisevat analyysin mutkat suoriksi ja näkevät vain koulujen liikuntatuntimäärät.

Laaja asia lyhyesti: 1990-luvun laman säästöt kohdistuivat kunnissa välittömästi koulujen kerhotunteihin. Kun samaan aikaan puunlatvojen ja ojanpohjien kautta kulkeva koulumatka on muuttunut autokyydeiksi, vanhemmat väsyneet toimimaan urheiluseurojen ilmaisina valmentajina, lohtuvälipalojen kalorit ovat runsaita ja halpoja, tietoverkkojen ja pelikoneiden maailma houkutteleva ja urheiluharrastus ilman vanhempien kuskaamaa kymmenien kilojen ja satojen eurojen varustepakettia mahdoton, ei ole mikään ihme, että nykypäivän Ella ja Veeti pitää nostaa puuhun – jos sinne saisi kiivetä.

Kirjoittajat kuitenkin väheksyvät turhaan koulujen kerhotuntien merkitystä ja mahdollisuuksia. Perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelman puitteisssa kerhotoiminta on saatu käyntiin taas lähes jokaisessa kunnassa. Noin vuodessa on syntynyt yli 5000 uutta kerhoa, kasvua lähes 300 prosenttia. Kerhot toimivat pääasiassa kouluissa, ohjaajina pääsääntöisesti turvallisesti opettajat ja maksuttomina ne tavoittavat suuren osan oppilaista – yhteensä yli 155000.

Koulujen kerhoihin on todella matala kynnys osallistua, matalampi kuin seuroihin. Kunnista 85 prosentista tarjotaan sisältönä – yllätys yllätys – liikuntaa ja urheilua.

Välitunnit on monessa koulussa siirretty keskelle koulupäivää siestaksi, jolloin saadaan pidempi aika liikunnan harrastamiselle. 15 minuutin välitunti ei todellakaan riitä järkevän toiminnan aloittamiseen. Liikuntatunnit ovat tärkeitä ja niitä pitääkin lisätä ja opettaa lajitaitoja jo alakoulussa, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan monipuolisia tapoja liikuttaa, jotta tavoite 1-2 tuntia liikuntaa päivässä toteutuisi.

Raija Vahasalo, kansanedustaja
Sivistysvaliokunann ja Koululiikuntaliiton puheenjohtaja.

Veikkaaja 10/09 3.3.2009