Archive for Helmikuu, 2009

Voihan kansanedustajapojat!

Sunnuntai, Helmikuu 22nd, 2009

Julkisuudessa on esitetty kaikenlaisia väitteitä, joten on syytä muistuttaa muutamasta faktasta.

Ensinnäkin ensimmäinen valtiopäiväteko koskien kantatie 51 -hanketta moottoritieksi oli 1999 tekemäni aloitteet. Sen jälkeen ovat vähitellen muutkin edustajat heränneet hankkeelle.

Toiseksi vain kaksi veteraanikansanedustajaa alueeltamme ei ole koskaan äänestänyt kt51 vastaan. Kyseessä ovat allekirjoittanut ja Christina Gestrin. Me asumme lähinnä tietä ja minä itse käytän sitä joka päivä. Emmehän voisi äänestää niin lähellä sydäntämme olevaa asiaa vastaan! Sen sijaan edustaja Siuntion pohjoispuolelta on ollut äänestämässä kt51:stä nurin, muiden demarien mukana.
Kannattaa muistaa, että talousarvioaloitteiden varsinainen merkitys on nostaa tärkeät hankkeet muiden edustajien ja median tietoisuuteen ja mieliin. Varsinainen lobbaus tehdään muualla. Olen keskustellut kantatie 51:stä niin monta kertaa valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ja istuntosalissa lähelläni istuvan liikenneministeri Anu Vehviläisen kanssa, että he muistavat asian jo yhdestä katseesta. Jyrki Katainen nimittikin jo kt51:n “Raksun tieksi”. Toivottavasti hän pääsee pääministerinä vihkimään moottoritien käyttöön vuonna 2013.

Kolmanneksi Risto Nikua on turha moittia, koska Niku on oikeassa historian suhteen. Jos punamultahallitus ei olisi päättänyt nostaa Tampereen ohitustien ja Oulu-Korvenkylä -tien rakentamista ohi etukäteen sovitun listan, olisi kt51 ehkä jo lähes valmis.

Neljänneksi on aivan hullua, että edustajapojat kinaavat keskenään siitä, mitä he sanoivat toisilleen istuntosalissa puheeni aikana. Pidin lisätalousarviokeskustelun aikana normaalia kiitospuhetta kt51:stä. Kun kerroin täysin neutraalisti tuoreista onnettomuustilastoista, edustaja Saarinen huusi välihuutona, että “Menee teidän piikkiinne aika paljon!”. Sen jälkeisestä, edustajien Saarinen ja Lehti välisestä sanailusta ei minulla ole tietoa. Niin että voihan pojat! Miehet kinatkoot keskenään. Me naiset hoidamme hommat omalla energiallamme.

Kun nyt kantatie on hoidossa, on jo aika siirtyä eteenpäin. Ensi viikolla alkaa eduskunnassa uuden ja historiallisen yliopistolainsäädännön käsittely. Siinä riittää tunteita ja intohimoja koko kevääksi.

Raija Vahasalo
kansanedustaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi

Kolumni, Kirkkonummen Sanomat 22.2.2009

Vahasalo kysyy varhaiskasvatuslaista

Perjantai, Helmikuu 6th, 2009

Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) on tehnyt kirjallisen kysymyksen varhaiskasvatuslain laatimisesta ja päivähoitolain tiettyjen kohtien uudistamisen aikataulusta. Lain uudistusprosessi, asiantuntijakuulemiset, lausuntokierrokset ja valmisteluun liittyvä koti- ja kansainvälinen selvitystyö on ajallisesti pitkä prosessi, hän toteaa ja muistuttaa, että myös eduskunta tarvitsee riittävästi aikaa lain käsittelyyn. [..]

Opettaja-lehti 6/2009 6.2.2009

Kirjallinen kysymys 16/2009 vp: Yliopistokoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien koulutusmäärät

Torstai, Helmikuu 5th, 2009

Eduskunnan puhemiehelle

Päiväkodeissa annettavan varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005 ) ja asetuksessa (608/2005 ). Lakia ja asetusta sovelletaan niin valtion ja kuntien kuin yksityistenkin sosiaalipalvelujen ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksiin.

Sosiaalihuollon kelpoisuussäädökset eivät koske perusopetuslain mukaisesti järjestettyä esiopetusta. 6-vuotiaiden lasten esiopetusta antavan opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998 ). 6-vuotiaiden lasten esiopetusta koskevat säädökset on muutettu asetuksella 865/2005 . Asetus koskee niin päiväkodissa kuin peruskoulussakin annettavaa esiopetusta.

Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on yliopistossa suoritettu vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastaentarhanopettajan koulutus taikka sellainen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi amk), johon sisältyy vähintään 60 opintopistettä varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita opintoja. Sosionomikoulutuksen osalta pääasiassa työnantajan vastuulle jää tulkinta, mitkä opinnot ovat varhaiskasvatusta ja sosiaalipedagogiikkaa.

Yliopistollisen koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien ja sosionomi amk:n tutkinto eivät ole samanlaisia. Ne antavat erilaiset valmiudet varhaiskasvatuksen tehtäviin. Molempia koulutuksia tarvitaan päivähoidon tehtävissä. Kuitenkaan nykyinen asetus lasten päiväkodin henkilöstörakenteesta ei takaa, että päiväkodissa varhaiskasvatuksen tehtävissä olisi riittävästi yliopistollisen koulutuksen saaneita lastentarhanopettajia. Päiväkodilla on vahva varhaiskasvatuksellinen pedagoginen tehtävä, ja tämän tulisi näkyä myös päiväkotien henkilöstörakenteessa.

Kokonaisuutena vain joka kolmannelta päiväkodin hoito- ja kasvatushenkilöstöltä nykysäännösten mukaan vaaditaan joko lastentarhanopettajan tai sosionomi amk:n tutkinto. Käytännössä tämä on johtanut mm. siihen, että joissakin päiväkodeissa ei ole lainkaan yliopistollisen koulutuksen saaneita lastentarhanopettajia.

Alle kouluikäisten lasten päivähoito ja varhaiskasvatuspalvelut ovat hyvinvointipalveluja. Toimintaan osallistuvista lapsista vain pari prosenttia osallistuu palveluihin lastensuojelullisin perustein. Erityisopetuksen, muun muassa oppimisvaikeuksien korjaamisen, tarvetta on noin 7 prosentilla. Yli 90 prosenttia lapsista on päivähoidossa normaalien varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelujen takia.

Suomessa toteutettavien varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstörakenteeseen ja henkilöstön koulutukseen kiinnitti huomiota mm. Unicefin tutkimus vuoden 2008 lopulla (Unicef/Child care transition, report card 8). Tutkimuksessa palvelujen hyvän laadun kriteerinä pidettiin sitä, että 50 prosentilla hoito- ja kasvatushenkilöstöstä olisi kolmannen asteen tutkinto. Näin on mm. Ruotsissa, jota monet kansainväliset tutkijat pitävät varhaiskasvatuspalvelujen laadun ykkösmaana.

Yliopistollisen koulutuksen saaneiden työelämään tulevien lastentarhanopettajien vuosittainen määrä on vajaassa 10 vuodessa vähentynyt yli 500:sta 350:een. Todellinen päiväkotityöhön tulijoiden luku on alempi, koska ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät jää perustyöhön. Samoin osa kandidaateista siirtyy muihin tehtäviin tai jatkaa opintojaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön arvioiden mukaan 26 prosenttia lastentarhanopettajista jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilastojen mukaan tällä hetkellä kunnissa on erityinen pula erityislastentarhanopettajista (17,9 %) ja lastentarhanopettajista (5,6 %).

Yliopistot selittävät haluttomuuttaan lisätä kandidaattitasoisen lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoja rahoitussyillä. Tällä hetkellä useimmissa yliopistoissa lastentarhanopettajille järjestetään mahdollisuus suorittaa kandidaatin tutkinnon jälkeen varhaiskasvatuksen maisterin tutkinto. Varhaiskasvatuksen tehtävissä maisterin tutkinto ei ole kelpoisuusvaatimuksena. Kunnat eivät ehkä myöskään ole riittävästi käyttäneet varhaiskasvatuksen maistereita voimavarana varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Siksi varhaiskasvatuksen maisterit jatkavat edelleen opintoja eivätkä hakeudu varhaiskasvatuksen perustyöhön.

Suomessa oppivelvollisuuskoulu ja virallinen esiopetus alkavat kansainvälisesti vertaillen varsin myöhään. Samoin yli 3-vuotiaiden lasten osallistuminen päiväkodin pedagogiseen toimintaan tai muihin varhaiskasvatuspalveluihin on kansainvälisesti verrattuna alhainen. On kuitenkin oletettavaa, että varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä ja tarve kasvavat. Kasvatus- ja koulutuspoliittisesti on tärkeää, että varhaiskasvatuksen laatu on korkea ja toiminnassa on riittävästi tilaa opetukselliselle ja kasvatukselliselle tehtävälle. Laadukas varhaiskasvatus on tuloksellista ja luo hyvän pohjan mm. perusopetukselle ja elinikäiselle oppimiselle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo taata riittävät lastentarhanopettajakoulutusmäärät, että jatkossakin yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen saaneita henkilöitä toimii riittävästi esiopetuksessa sekä varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluissa?

Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009

Raija Vahasalo /kok

Pääministeri Katainen vihkii uuden moottoritien käyttöön?

Torstai, Helmikuu 5th, 2009

Taas yksi tärkeä tavoite eduskunnassa on saatu päätökseen, nimittäin kt51:n rakentaminen moottoritieksi Kirkkonummen ja Kivenlahden väliltä. Ilouutinen siitä, että hallitus sisällytti rakennustöiden aikaistamisen elvytysbudjettiin, tavoitti minut junasta. Olin parhaillaan palaamassa puhematkalta Tampereelta.

Uutinen toi kovasti uutta sähköä päivään. Varmistin pikaisesti uutisen
pitävyyden valtiovarainministeri Kataisen erityisavustajalta ja lähetin
Kataiselle lämpimät kiitokset koko alueen ihmisten puolesta. Jyrki Katainen onkin luvannut jo saapua vihkimään uuden moottoritieosuuden käyttöömme, kun se valmistuu vuonna 2013, toivottavasti silloin pääministerin asemassa.

* * * * *

Päätös rakentamisen aloittamisesta osuu sopivasti hankkeen eduskuntataustan kymmenvuotisjuhliin – vt1 saaminen moottoritienä Turkuun kesti muuten paljon kauemmin. Eduskunnan arkistosta löytyy 12. huhtikuuta 1999 päivätty toivomusaloitteeni, jossa vaadin, että “hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin nopeuttaakseen kantatien 51 muuttamista moottoritieksi välillä Kivenlahti-Kirkkonummi” ja vastaava talousarvioaloite jätettynä 15.9.1999 vuoden 2000 budjettia varten. Sen jälkeen ovat muutkin edustajat aktivoituneet. Myös RKP puolueena oli sitoutunut ajamaan hanketta.

* * * * *

Asian läpimenoon on tarvittu joka ikisen tukea. Pelkät jokavuotiset aloitteet eivät tietenkään ole riittäneet, vaan asiasta on pitänyt puhua jokaisella foorumilla ministereiden lobbaamisen lisäksi. Yksi tärkeimmistä on ollut Uudenmaan liiton hallitus, joka antaa vuosittain lausuntoja Uudenmaan tiehankkeista tiehallinnolle. Ylemmät tahot kuuntelevat tarkkaan, mitä maakunnat lausuvat. Sen lisäksi Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajien neuvottelukunta on seissyt asian takana, samoin Läntisen Uudenmaan kunnanjohtajat ja kansanedustajat. Lämmin kiitos myös kaikille alueen asukkaille, jotka ovat puhuneet asiasta eteenpäin ja tukeneet pyrkimyksiämme!

* * * * *

Hanke ei ole ollut helpoin ajettava. Muualta Suomesta tulevilla
kansanedustajilla on ollut vaikea hahmottaa tien tärkeyttä. “Kulje junalla!”
on ollut yleisin vasta-argumentti. “Espoon jälkeen alkaa vain Kirkkonummen metsät. Ei sinne metsään moottoritietä tarvita”. Monen on ollut vaikea nähdä hankeen valtakunnallista merkitystä ja miten se vaikuttaa koko läntisen Uudenmaan kehittämiseen. Myös Uudellamaalla itsellään on ollut monta kärkihanketta, jotka suuren teollisuuden ja asukasmassan tukemina pyrkivät kiilaamaan ohi.

* * * * *

Faktat ovat kuitenkin olleet vahvasti puolellamme. Yksinomaan
hyöty/kustannus-suhde uudella kustannusarviolla on 3,2 (saattaa olla jopa 4,1), joka on maan korkeimpia. Se tarkoittaa sitä, että jos hankkeeseen satsataan 1 euro, yhteiskunta saa siitä 3,2 euroa takaisin. Myös liikennemäärät ja onnettomuudet ovat puhuneet karua kieltään.

Pian päästään aloittamaan suunniteltujen uusien asuinalueiden rakentaminen. Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat.

* * * * *

Kantatien kunnostus oli Liikennepoliittisessa selonteossa päätetty aloittaa
2010. Onkin hienoa, että aloitus saatiin mukaan elvytyspakettiin, vaikka
suuremmat rakennustyöt aloitetaankin vasta ensi vuonna. Nyt on tärkeää tehdä huolellisesti kilpailutus, sillä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Rakentamisen lisäksi urakoitsija sitoutuu tien ylläpitoon 15 vuodeksi.

* * * * *

Työ ei lopu. Nyt on jo uusien haasteiden aika. Koska tiemäärärahojen saaminen kestää vuosikausia, täytyy tarttua ripeästi uusiin haasteisiin, esimerkiksi moottoritieparannus välille Kirkkonummi – Siuntio. Veikkolalaiset ovat odottaneet puolestaan meluaitaa, joka ei tule viemään melua kokonaan mutta helpottaa tilannetta.

Lähetämme kiitokset valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle,  liikenneministeri Anu Vehviläiselle ja koko maan hallitukselle hyvästä päätöksestä!

Raija Vahasalo
kansanedustaja

Kolumni, Kirkkonummen Sanomat 5.2.2009

Moottoritie vauhdittaa Kirkkonummen kasvua

Keskiviikko, Helmikuu 4th, 2009

Kantatie 51:n leventäminen moottoritieksi antaa vauhtia monille Kirkkonummen rakennushankkeille. [..]

Myös hanketta vuosia ajanut kansanedustaja, kunnanvaltuutettu Raija Vahasalo (kok) on tyytyväinen.
– Nyt asuntorakentaminen ja koko läntisen Uudenmaan kehitys pääsee vauhtiin, Vahasalo iloitsee.
Tiehankkeen urakoitsija on Vahasalon mukaan kilpailutettava huolella. Urakoitsijalle sälytetään paitsi urakan suunnittelu ja toteutus mysö tien ylläpito seuraavan 15 vuoden aikana. [..]

Länsiväylä 4.2.2009