Archive for Marraskuu, 2008

Kuntapäättäjät kohdentamaan koulurahoja

Perjantai, Marraskuu 21st, 2008

Muistan opettajaurani raskaimman vuoden edelleen lähes sumun läpi. Tuoreella opettajalla oli lähes kolmenkymmenen oppilaan luokka, mukana haastavia lapsia. Kaikki selvisivät siitäkin vuodesta. Olisin silti kaivannut toivon pilkahdusta luokan jakamisesta pienemmäksi.

Mikään asia ei ole tullut kentältä yhtä suurena ja selkeänä viestinä kuin toive saada opetusryhmäkokoja pienemmiksi. On selvää, että yhden opettajan resurssit eivät riitä, kun yli 30 aikuisennälkäistä innokasta oppijaa haluaa opettajan jakamattoman huomion. Oppimisen laatuun, kouluviihtyvyyteen ja oppimistuloksiin voidaan vaikuttaa juuri sillä, montako päätä luokassa istuu.

Ihan tutkimustuloksiin vedoten väitetään, ettei ryhmäkoolla ole merkitystä. Jokainen opettaja tietää kuitenkin totuuden nahoissaan. Lisäksi on sentään ilmestynyt päinvastaisiakin tutkimustuloksia. Suurin hyöty oppilaille pienemmistä ryhmistä saadaan erityisesti alaluokilla. Siellä ovat muutenkin ne suurimmat ryhmäkoot lukioiden lisäksi. On hyvä, että hyöty on tullut todistetuksi – ainakin muita ihmisiä kuin opettajia varten.

Opetusryhmäkokojen pienentämistä on vaadittu hallitusohjelmassa, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, meillä sivistysvaliokunnassa, OAJ:ssä ja muuallakin. Tahtotila on yhteinen.

Ensi vuonna opetusryhmäkokojen pienentämiseen annetaan 16 miljoonaa euroa. Summaa on moitittu liian pieneksi, mutta kun uusi ja ylimääräinen raha kohdennetaan oikeisiin kipupisteisiin, se riittää hyvin. Oleellinen paino onkin sanalla ”kohdentaminen”. Kohdentaminen on nyt uusien kuntapäättäjien vastuullisilla harteilla. Heidän tulee havaita, että valtionosuuksina annettava summa, noin 30 euroa perusoppilasta kohti, täytyy ohjata aktiivisesti opetusryhmien pienentämiseen. Raha ei mene itsestään koulupuolelle.

Kunnissa on monia keinoja noudattaa kohdennustahtoa: jakotunteja lisää, enemmän tuntiopettajia tai jopa vakinaisten opettajien rekrytointia. Raha riittää moneen. Lisäksi kunnissa on nyt tarkka tieto opetusryhmien koosta ja ongelmakohdista. Kannattaakin ottaa yhteyttä oman kuntansa päättäjiin ja vaatia, että he valvovat rahojen ohjaamista niille tarkoitettuun kohteeseen. Tämä on tärkeää sekä opettajien että oppilaiden kannalta.

Eikö sitten olisi helpompaa rajata lainsäädännöllä opetusryhmäkokoja? Tehdään laki, jossa vaaditaan, että alaluokilla saa olla korkeintaan 15 oppilasta ja yläluokilla 20. Helppo homma, mutta mennäänkö kuitenkin ojasta allikkoon? Jo tällä hetkellä erityisluokilla on lakisääteinen raja, joka käytännössä ylittyy mennen tullen. Auta armias, jos erityisluokalla on niin sanottu vapaa paikka. Se ei vapaana kauan pysy.

Myös päivähoidon puolella on tiukasti määritelty, montako lasta per aikuinen saa olla. Sekään ei pidä. Lapsia laitetaan jatkuvasti ylipaikoille ja luotetaan, että osa on kuitenkin poissa. Maksimista on tullut minimi. Opetukseen sellainen kaavamainen malli ei sovellu. Opetusryhmissä joskus 30 oppilasta on sopiva koko, joskus viisikin on liikaa. Täytyy olla tilaa terveen järjen käytölle.

Jos luokkakokorajoja ei laiteta lakiin, mikä muu käy ratkaisuksi? Lisäraha tietysti auttaa, mutta myös muuta on luvassa. Liisa Sourin johtamassa työryhmässä valmistellaan opetuksen laatukriteereitä, joiden pitäisi valmistua ensi vappuun mennessä. Tällaisia laatukriteereitä kunnille ja kouluille ei aikaisemmin ole ollut olemassa. Odotukset niiden suhteen ovat korkealla, koska ne ohjaavat resursseja opetukseen.

Kunnille on annettu jälleen uusia kipinöitä opetuksen laadun parantamiseksi. Nyt täytyy pitää huolta siitä, että ne muuttuvat sellaisiksi pilkahduksiksi sumussa, että koko koulumaailma kirkastuu.

Kirjoittaja on eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Opettaja 21.11.2008

Juhlapuhe Nummelanharjun koulun 30-vuotisjuhlassa

Perjantai, Marraskuu 21st, 2008

Raija Vahasalo
kansanedustaja, sivistysvaliokunnan pj
Juhlapuhe Nummelanharjun koulun 30-vuotisjuhlassa,
Vihdin Nummelassa 21.11.2008

Arvoisat juhlavieraat!

Nuoruudesta on kirjoitettu monia mietelauseita:

– Nuoruus ei ole elämänjakso, vaan mielentila. 
(Samuel Ullman)

– Kokemattomuus saa nuoren miehen tekemään sen mitä vanhempi mies väittää mahdottomaksi.
(Herbert V. Prochnow)

– Vanhat uskovat kaiken, keski-ikäiset epäilevät kaikkea, nuoret tietävät kaiken.
(Oscar Wilde)

– Olemme nuoria vain kerran. Enempää eivät vanhemmat kestä.
(Hille Sihvo)

-Siunattuja olkoon nuoret, sillä he perivät valtionvelan.
 (Herbert Hoover)

Minulla on ilo tuoda tänään eduskunnan ja erityisesti sivistysvaliokunnan tervehdys tänne Nummelanharjun koululle, jossa on tehty työtä vihtiläisen nuorison hyväksi jo 30 vuoden ajan. Noihin vuosiin mahtuu varmasti monia kokemuksia niin nuoruuden mahdottomuudesta kuin myös sen ylitsepursuavasta ilosta ja energiasta. Tuon ilon ja energian varaan rakentuu kansakuntamme tulevaisuus.

Arvoisa juhlaväki,

Tämä tervehdys on helppo esittää, sillä nyt on yleisestikin ymmärretty, että on välttämätöntä toimia kouluissa ja koulutuspolitiikassa nuortemme parhaaksi.

Opetusministeriön Perusopetus paremmaksi -ohjelma, tai lyhyemmin POP-ohjelma, paneutuu hyvin monipuolisesti koulujemme kehittämishaasteisiin. Perusopetus on sivistyksen perusta, johon pitää panostaa.

Tänä vuonna Perusopetus paremmaksi -ohjelmassa on kolme laadun kehittämisen painopistettä: oppilaanohjauksen kehittäminen; tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus; sekä koulujen kerhotoiminta ja kodin ja koulun yhteistyö.

Ensi vuoden painopisteitä ovat ohjelmassa mm. opetusryhmien pienentäminen ja valmistava opetus sekä opettajien täydennyskoulutus.

Opetusministeriö ja sen yhteistyötahot – Tilastokeskus, Kuntaliitto ja OAJ – ovat ensimmäistä kertaa historian aikana laatineet valtakunnallisen selvityksen siitä, millaisia ryhmäkoot kouluissa ovat. Eduskunnan sivistysvaliokunnassa pidämme tärkeänä, että ryhmäkokojen kehityksen seuranta otetaan osaksi säännöllistä tiedonkeruuta. Lisäksi mielestämme  tulee myös seurata opetustuntimäärän kehitystä oppilasta kohden. Ymmärrämme, että opetustilanteet ovat erilaisia ja ryhmäkokoon ei vaikuta pelkästään oppilaiden lukumäärä vaan myös muun muassa integroitujen oppilaiden määrä luokassa.

Hyvät naiset ja herrat,

Eduskunnan sivistysvaliokunta pitää erittäin hyvänä asiana, että ensi vuonna perusopetuksen oppilasmäärän alentumisesta koituva säästö käytetään perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Uskon, että opettajakunta on kanssamme samoilla linjoilla, sillä opettajat itse mainitsevat ylisuuret ryhmäkoot koulujen suurimmaksi ongelmaksi.

Ensi vuoden budjetissa ryhmäkokojen pienentämiseen käytetään 16 miljoonaa euroa. Tämä summa kanavoidaan kaikille kunnille valtionosuuden korotetun yksikköhinnan kautta. Tämä on aitoa lisärahaa, jota ei oteta huomioon kunnan rahoitusosuutta laskettaessa. Kunnat voivat siis todellakin ryhtyä nyt tarkistamaan perusopetuksen opetusryhmiensä kokoa. Toivon, että Vihti osoittaa saamansa rahat ryhmäkokojen pienentämiseen.  Se on 26,17 euroa per perusoppilas.

Näin kuntavaalien jälkeen on paikallaan todeta, että kunnanvaltuustoilla on paljon valtaa. Kunnissa tehdään hyvin merkittäviä koulutuspoliittisia päätöksiä. Kun aitoa lisärahaa nyt ollaan osoittamassa nimenomaan opetusryhmien pienentämiseen, sivistysvaliokunnan mielestä on välttämätöntä, että näiden rahojen kohdentumista seurataan. Sen vuoksi olemme vaatineet opetusministeriötä antamaan valiokunnallemme selvityksen kyseisten valtionosuuksien kohdentamisesta ja vaikuttavuudesta syyskuun 2009 loppuun mennessä.

Ensi vuonna myös maahanmuuttajien valmistavaa opetusta laajennetaan puolesta vuodesta vuoteen. Tämä siksi, ettei puolen vuoden opinnot ole olleet riittäviä siihen, että maahanmuuttaja pärjäisi yleisopetuksessa. Myös maahanmuuttajaopetuksen opettajien riittävästä ammattiosaamisesta on pidettävä huoli.

Arvoisat koulutuksen asiantuntijat, hyvät naiset ja herrat,

Opetusryhmien koosta puhuminen on tärkeää, koska ryhmäkoot ovat yksi koulutuksen laatutekijä. Pienessä opetusryhmässä on helpompi taata hyvät oppimistulokset.

En nyt viittaa vain siihen, että PISA-menestyksellemme on saatava jatkoa. Toivon toki, että menestymme jatkossakin. PISA ei kuitenkaan sanele suomalaisten koulujen tavoitteiden asettelua, vaan kyllä meidän tavoitteemme ovat paljon PISAA monimuotoisemmat.

Yksi koulutuksen tavoitteista on edistää luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta varhaiskasvatuksesta alkaen. Tässä huomioni kiinnittyy sanoihin ” erilainen lahjakkuus”. Opettajalle tulee olla riittävästi aikaa siihen, että hän voi ottaa huomioon oppilaiden erilaiset lahjakkuudet.

Tasa-arvo ei ole tasapäistämistä, vaan tasa-arvo on sitä, että otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet. Opetuksen eriyttäminen voi kuitenkin onnistua vain tarpeeksi pienessä opetusryhmässä.

Uskon, että Nummelanharjun koulussa oppilailla on hyvät lähtökohdat oppia aitoa erilaisuuden arvostamista. Koulussanne toimivat liikunta- ja matematiikkaluokat antavat oppilaille mahdollisuuksia syventyä itselleen tärkeään aihepiiriin. Kouluyhteisössä opitaan arvostamaan sitä, että joillakin oppilailla on näitä kiinnostuksen kohteita, ja toisilla oppilailla muita mieltymyksiä. Sellainen yhteisö ja yhteiskunta, jossa kaikki olisivat samalla tavoin lahjakkaita, ei toimisi päivääkään. Sellainen yhteiskunta olisi myös äärettömän tylsä. Olkaamme siksi reilusti erilaisia ja iloitkaamme erilaisuudestamme!

Hyvät kuulijat,

Pienet opetusryhmät ovat ensiarvoisen tärkeitä myös ajatellessamme varhaista puuttumista erilaisten ongelmatilanteiden kohdatessa. Sivistysvaliokunta painottaa, että oppilas löytää oppilashuollon palvelut opettajansa kautta. Siksi opettajan on tärkeää tuntea oppilaat ja kyetä huomaamaan mahdolliset käyttäytymisen muutokset. Tätä kautta opetusryhmien koolla on merkitystä myös syrjäytymisen ehkäisyn kannalta.

Pienessä ryhmässä on myös helpompi puuttua koulukiusaamiseen ja ehkäistä sitä ennakolta. Työkalupakki ennaltaehkäisevää työtä varten on jo olemassa. Suomessa on nimittäin saatu kansainvälisestikin merkittäviä tuloksia KiVa Koulu -hankkeella, jolla on pystytty estämään jopa 40 % koulukiusaamisista. Kahden seuraavan vuoden aikana hanke levitetään kaikkiin kouluihin.

Toinen hyvä menetelmä on vertaissovittelu, ja ilahduinkin kuulleessani, että tämä menetelmä on käytössä myös täällä Nummelanharjun koulussa. Vertaissovittelu on erinomainen varhaisen puuttumisen keino. Sen avulla pienimuotoisia riitoja voidaan sopia, ennen kuin ne alkavat muuttua syviksi kaunoiksi ja karkaavat käsistä. Samalla prosessiin osallistuvat nuoret oppivat tärkeitä tiimityötaitoja. Näiden taitojen merkitystä tulisi korostaa kouluissa laajemminkin, koska niin työntekijöinä kuin kuntalaisina meiltä vaaditaan yhä parempia valmiuksia tehdä yhteistyötä eri taustoista tulevien ihmisten kanssa.

Hyvät naiset ja herrat,

Meidän aikuisten tehtävänä on varmistaa, että jokainen koululainen saa laadukasta opetusta, johon hänellä on oikeus. Opetusministeriö onkin ryhtynyt työstämään perusopetuksen laatukriteereitä. Tämän työn tavoitteena on laadukkaan ja monipuolisen opetuksen takaaminen kaikille lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta.

Laatukriteerityötä valmistelevat mm. opetusministeriö ja opetushallitus, OAJ, Kuntaliitto sekä Suomen Vanhempainliitto. Ohjausryhmän vetäjänä toimii oikeustieteen kandidaatti Liisa Souri.

Ohjausryhmän tehtävänä on mm.  selvittää erilaisten laatujärjestelmien sopivuutta perusopetuksen laadun kehittämiseksi, laatia ehdotukset laadun kriteereiksi opetuksen järjestäjä- ja koulutasolle ja selvittää miten perusopetusta koskevat säädökset toteutuvat. Suomeksi tämä tarkoittaa: Tutkitaan, onko mahdollista vertailukelpoisesti mitata opetuksen laatua. Tehtävänkuvaan kuuluu myös esittää arvio ehdotusten kustannusvaikutuksista. 
 
Laatukriteerit valmistuvat vappuun mennessä.

*    *   

Laatukriteerit eivät kuitenkaan täyty ilman osaavia opettajia. Opettajankoulutuksemme on huipputasoa, mutta nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan myös täydennyskoulutusta. Tältä osin meillä on paljon tehtävää mm. erilaisten oppimisympäristöjen ja verkko-opetuksen hyödyntämisessä. Myös oppilaitosjohdon koulutusta ja opetushenkilöstön työolosuhteita on parannettava.
Opetusministeriö on asettanut Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan toimikaudelle 1.2.2008 – 31.1.2011. Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa ennakoida henkilöstön osaamistarpeissa tapahtuvia muutoksia ja seurata täydennyskoulutuksen kansainvälisiä tuulia. Neuvottelukunta voi myös tehdä ehdotuksia mm. täydennyskoulutuksen suuntaamisesta ja toteuttamisesta ja laatia selvityksiä opetushenkilökunnan työoloja parantavista toimenpiteistä.

Hyvät kuulijat,

Koulujen kerhotoiminta on yksi POP-ohjelman tämänvuotisista painopisteistä. Lähes 5000 uutta kerhoa on perustettu ohjelmarahan turvin ympäri Suomea.

Olen kuullut, että ohjelman ansiosta koulujen kerhotoiminta on vilkastunut myös Vihdissä. Täällä Nummelanharjun koulussa on POP-ohjelman avulla pystytty käynnistämään liikunta-, käsityö- ja koulun lehtikerhot. Tätä kerhorahaa on myönnetty Vihdin kunnalle yhteensä 40 000 euroa. Ensi vuodeksi on kerhotoiminnan kehittämiseksi luvassa lisärahoitusta, joka tulee jälleen haettavaksi Opetushallituksen kautta.

Koulujen kerhotoiminta oli meillä vireää aina vuoteen 1991 asti. Sen jälkeen tehdyt lama-ajan säästöt karsivat kerhotoimintaa rankasti. Nyt tähän haetaan muutosta. On tärkeää, että jokaisella nuorella on ainakin yksi hyvä harrastus.

Tavoitteena on, että monipuolinen kerhotoiminta vakiintuisi osaksi lasten ja nuorten ohjattua iltapäivää. Kerhoista tärkeimpiä ovat nähdäkseni lasten terveysliikuntaa edistävät liikunnalliset kerhot, sillä vain kolmasosa suomalaislapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Nummelanharjun koulussa puitteet tälle toiminnalle ovat varmasti hyvät, sillä alan tietotaitoa löytyy koulustanne runsaasti liikuntaluokkienne ansiosta.

Arvoisat kuulijat!

Puheeni lähetessä loppuaan olen pääsemässä aiheeseen, josta lienen tänä vuonna puhunut jokaisessa perusopetusta koskevassa puheessani. Tämä aihe on opintojen ohjaus, ja se on minulle niin läheinen siksi, että se on pitkään pysynyt perusopetuksen heikkona lenkkinä, vaikka me eduskunnan sivistysvaliokunnassa olemme kiinnittäneet siihen huomiota kerta toisensa jälkeen. 

Valiokuntamme katsoi jo vuonna 2002, että yhtä päätoimista opinto-ohjaajaa kohti voi olla enintään 250 oppilasta. Monin paikoin tuohon tavoitteeseen ei kuitenkaan ole päästy.

Tämäkin aihe on nyt onneksi sellainen, johon POP-ohjelmassa pureudutaan. Tiedän, että myös täällä Vihdissä toteutetaan ensi vuoden loppuun saakka kestävää oppilaan ohjauksen kehittämishanketta. Voin vakuuttaa teille, että jokainen oppilaan ohjaukseen panostettu euro tulee maksamaan itsensä takaisin korkojen kanssa. Samalla hyvä ohjaus tulee säästämään koulustanne pääseviä nuoria niiltä vaikeuksilta, joita väärän opintopolun valintaan ja koulutuksen ulkopuolelle tippumiseen liittyy. On erittäin tervetullutta, että pyritte täällä Nummelanharjun koululla lisäämään erityisesti 9. luokan oppilaiden henkilökohtaista ohjausta. Myös suunnitelmanne siitä, että seuraatte peruskoulun päättäneiden sijoittumista toiselle asteelle, tulee varmasti koitumaan nuorten kuntalaisten parhaaksi.

Arvoisa juhlayleisö!

Olen puhut teille paljon siitä kehittämistyöstä, joka on parhaillaan menossa peruskoulujemme osalta. Kuten olette huomanneet, tämä työ edistyy monella saralla.

Tämä kaikki kehittämistyö voi vaikuttaa niin täällä koulumaailmassa kuin meillä eduskunnassakin varsin vimmaiselta. Mutta niin se vain on, että se on työtä, joka on tehtävä.

Kouluhyvinvointi tai menestys PISA-tutkimuksessa eivät koskaan saa muodostua meille itsestäänselvyyksiksi. Ne ovat asioita, jotka meidän pitää luoda ja ansaita kouluissa joka päivä uudelleen.

Tätä työtä, jolla suomalainen sivistys rakennetaan, on tehty Nummelanharjun koulussa jo kolmen vuosikymmenen ajan.

Onnittelen teitä merkkipäivänne johdosta ja toivotan Teille kaikille voimia tärkeässä työssänne tulevina vuosikymmeninä!

Eduskunnan nuija katosi Grönlantiin

Keskiviikko, Marraskuu 19th, 2008

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajalla, kansanedustaja Raija Vahasalolla (kok) on nuijaongelma. Nuija on ilmeisesti Grönlannissa.

Puheenjohtajan nuija katosi kolme viikkoa sitten, kun Pohjoismaiden Neuvosto oli pitänyt istuntoaan Eduskuntatalossa, ja sivistysvaliokunnan huone oli ollut Fär-saarten ja Grönlannin sihteeristöjen käytössä.
Myös huoneen sivupöytä oli viety korjattavaksi rikkoutuneen jalan takia, kun joku oli istahtanut pöydälle. [..]

Eija Kallioniemi / Iltasanomat 19.11.2008

Puhe Keravan Musiikkiopiston 30-vuotisjuhlassa

Lauantai, Marraskuu 15th, 2008

Raija Vahasalo
kansanedustaja, sivistysvaliokunnan pj
Puhe Keravan Musiikkiopiston 30-vuotisjuhlassa
Kerava, 15.11.2008

Arvoisat juhlavieraat!

2500 vuotta sitten kiinalainen ajattelija Kungfutse opetti, että “Musiikki tuottaa nautintoa, jota ilman ihmisluonto ei voi olla.”

Me, jotka teemme työtä taiteen parissa tai taiteen edistämiseksi, tiedämme, että taide on elämän perusasia. Se näkyy siitäkin, että taidetta löytyy kaikista kulttuureista – kaikkein köyhimmistäkin. Taide ei ole luksusta vaan osa hyvää elämää. Musiikki on osa yleissivistystä, joka kuuluu Suomessa perusoikeuksiimme. Meillä on oikeus musiikkiin.

Musiikin ystävänä ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana minulla on suuri ilo saapua juhlistamaan Keravan Musiikkiopiston 30-vuotistaivalta tänne pienten ja suurempien muusikkojen keskelle.

Keravan Musiikkiopiston toiminnan monipuolisuus vastaa hienolla tavalla musiikin harrastajien erilaisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin. Musiikkiopistonne myös kantaa kauniisti vastuuta ympäröivästä yhteiskunnasta. Jokainen yksilö ja yhteisö voi omalta osaltaan olla lujittamassa kotiseutunsa yhteisöllisyyttä. Keravan Musiikkiopisto on omalla toiminnallaan näyttänyt esimerkkiä siitä, miten musiikilla voidaan rakentaa siltoja eri sukupolvien välille.

Arvoisa juhlayleisö,

Suomalaisessa kulttuurissa musiikki on hyvin voimakkaasti mukana niin arjessa kuin juhlassakin.
Yksilöllisen taidekokemuksen rinnalla on tärkeää korostaa musiikin yhteisöllistä, eri aikakaudet ja sukupolvet yhdistävää roolia.

Taide on kiinteä osa elämää. Siksi taidekasvatuksen tehtävä ei ole antaa nousevalle polvelle sivistyksen loppusilausta. Taidekasvatuksen tehtävä on paljon perustavampaa laatua. Sen tehtävä on tukea lapsen ja nuoren kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen.

Kasvu ihmisyyteen ei ole aina helppoa. Taide on muutosvoima niin yksilön kuin yhteisönkin elämässä. Viime aikoina esimerkkinä tästä on käytetty Venezuelan musiikki-ihmettä, jossa klassisen musiikin harrastaminen on tukenut slummilapsien kehitystä.

Meillä Suomessa ei slummeja ole. Ongelmatonta ei elämä silti ole meilläkään.

Olen saanut omakohtaisesti nähdä, miten paljon musiikki voi merkitä lapselle, sillä ennen politiikkaan siirtymistäni olen ollut mm. 10 vuotta musiikkiluokan opettajana. Tiedän, että taidetta tarvitaan meilläkin muutosvoimana. Tuo tarve on tällä hetkellä kipeämpi kuin vuosikausiin.

Hyvät kuulijat,
Taidekasvatuksella on Suomessa kunniakkaat perinteet. Musiikki ja muut taideaineet kuuluivat alkuajoista asti kansakoululaitoksemme opetusohjelmaan. Myöhemmin loimme musiikkioppilaitosverkon, joka on meille suuri ylpeyden aihe niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tänä päivänä taiteen perusopetuksen kehittäminen on opetus- ja kulttuurihallinnossa entistä tärkeämpi kysymys.

Suomessa kuluttajatkin panostavat voimakkaasti kulttuuriin. Opetusministeriön selvityksen mukaan kulttuurin osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli vuonna 2005 peräti 6,8 %. Yhteensä yksityiseen kulttuurikulutukseen käytettiin tuona vuonna 5,5 miljardia euroa, kun vastaava elintarvikkeisiin käytetty summa oli 9,2 miljardia euroa. Tämä jos mikä kertoo paljon siitä, mitä asioita maassamme arvostetaan.

Mielestäni hallitusohjelmassa ymmärretään hyvin sivistyksen arvo yksilölle ja yhteiskunnalle. Hallitus on sitoutunut edistämään luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta varhaiskasvatuksesta alkaen.

Hallitusohjelmassa korostuu suomalainen koulutuksellisen tasa-arvon ihanne. Ohjelmassa kuvataan,  että “Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen”. Taidekasvatuksen osalta tasa-arvon tärkeys näkyy myös kirjauksessa, jonka mukaan kulttuuripolitiikkaa kehitetään koko maassa tavoitteena alueellinen ja sukupuolten välinen tasa-arvoisuus ja hyvä saavutettavuus.

Hallitusohjelmassa todetaan myös, että taiteen perusopetuksen saatavuudesta tullaan huolehtimaan. On tärkeää varmistaa, että laadukasta taiteen perusopetusta on saatavilla kautta maan.

Yhtä tärkeää on pitää huolta siitä, että lahjakkaat lapset ja nuoret pääsevät taiteen perusopetuksen piiriin perheensä taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Tähän liittyen me sivistysvaliokunnassa kiinnitimme hiljattain huomiota taiteen perusopetuksen lukukausimaksujen kehitykseen.  Kun tarkastellaan opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä olevien oppilaitosten tilannetta lukuvuonna 2004 – 2005, nähdään että oppilaitosten perimien lukukausimaksujen haarukka on erittäin laaja. Opetushallituksen selvityksen aineistossa edullisin lukukausimaksu oli 35 euroa ja kallein 500 euroa.

Täytyy todeta, että 500 euron lukukausimaksu on korkea. Monilapsisessa perheessä se on liikaa.
Sivistysvaliokunta pitääkin tärkeänä sitä, että perheiden taloudellinen tilanne ei saa muodostua esteeksi lapsen tai nuoren osallistumiselle taiteen perusopetukseen. Mahdollisuuksien tasa-arvo on suomalaisen koulutusjärjestelmän pääperiaate, josta ei pidä tinkiä taiteen perusopetuksen kohdalla. Jos me Suomessa todella katsomme, että musiikki on osa hyvää elämää, täytyy musiikkikasvatuksen olla musikaalisesti lahjakkaiden lasten saatavilla.

*     *     *

Tiedämme, että musiikkioppilaitoksiin pääsee vain pieni osa pyrkijöistä. Moni lahjakas ja motivoitunut lapsi ja nuori jää osattomaksi taiteen perusopetuksesta.

Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä korostetaan taiteen perusopetuksen monipuolisuutta. Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus on ensi vuonna noin 64 miljoonaa euroa. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksen osalta enintään 1 509 000 tuntia. Se on suuri määrä verrattaessa sitä muiden taiteiden tuntimäärään, joka on 140 800 tuntia.

Nuo yllä mainitut musiikin perusopetuksen 1 509 000 tuntia eivät kuitenkaan riitä musikaaliselle kansallemme. Musiikin perusopetusta saavien nuorten määrää voidaan lisätä merkittävästi vain valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävää tuntimäärää kasvattamalla.

Siksi sivistysvaliokunta esittääkin tuoreessa budjettilausunnossa, että musiikin taiteen perusopetuksen tuntimäärän nostamiseen lisättäisiin 100 000 euroa. Tämä vastaisi 2 600 tunnin lisäystä valtakunnallisesti.

On myös tärkeää seurata uusittujen opetussuunnitelman perusteiden toimivuutta. Opetusministeriön Koulutuksen arviointisuunnitelmassa 2009–2011 luvataan, että ulkopuolinen arviointi tullaan toteuttamaan vuosina 2010–2011. Arvioinnin kohteina tulevat tuolloin olemaan sekä opetussuunnitelman perusteiden toimivuus että käytetty pedagogiikka.

Hyvät kuulijat,

Samalla, kun korostamme väestömme koulutuksellista tasa-arvoa, on päättäjien sisäistettävä se, että tasa-arvo ei ole tasapäistämistä. Tässä on monella suomalaisella kuntapäättäjällä vielä paljon opittavaa.

Liian usein kuvitellaan, että tasa-arvo toteutuu, jos vain tarjoamme kaikille lapsille ja nuorille saman koulutuksen. Ammattikasvattaja sen sijaan ymmärtää, että lapsen kunnioittaminen tarkoittaa hänen erityislaatuisuutensa arvostamista. Siksi tasa-arvo toteutuu vasta silloin, kun tarjoamme kaikille lapsille sellaista laadukasta koulutusta, joka vastaa heidän yksilöllistä kehitystasoaan ja taipumuksiaan. 

Kuulin juuri Matti Viljasen puheenvuoron koulutuspolitiikan haasteista. Kansanedustajille suunnatussa tilaisuudessa Viljanen hämmästeli insinöörikoulutuksessa olevien nuorten korkeaa määrää. Viljanen tokaisi, että hänkin insinöörinä kauhistelee sellaista yhteiskuntaa, jossa joka neljäs kansalainen on insinööri.

Aina sanomme, että erilaisuus on rikkautta. Sanomme sen niin usein, että siitä on tullut klisee. Kuitenkin siinä piilee syvä totuus, joka tulee huomioida niin valtakunnallisessa kuin kunnallisessakin päätöksenteossa. Meidän on osattava tukea lapsia ja nuoria heidän taipumustensa mukaisesti.

*     *     *

Hallitusohjelmassa sitoudutaan myös tukemaan kansalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Tätä tuntuu löytyvän Keravalta yllin kyllin. Jos tiukka kokousaikataulu vain antaa myöten, tulisin itsekin mielelläni kokeilemaan, millaista on stomp-rummutus ja yhteisörummutus Keravan Musiikkiopiston rumpuryhmässä.

Samaan aikaan, kun meillä on aktivoiduttu keskustelemaan nuorten hyvinvoinnista, on keskustelun keskiöön noussut myös vanhustenhuolto. Hyvän vanhuuden takaaminen ikäihmisille on asia, jossa meillä on vielä paljon opittavaa tanskalaisilta. Hyvää vanhuutta tukee virikkeellinen ympäristö.

Täällä Keravalla on ymmärretty, että hyvään vanhuuteen kuuluu musiikki. Keravan Musiikkiopiston vanhusväestölle järjestämät oppilaskonsertit ovat hieno esimerkki sukupolvien välisestä kohtaamisesta. Nuoret saavat esiintymiskokemusta ja näkevät, miten positiivisesti musiikki vaikuttaa vanhusten elämään. Ikäihmiset iloitsevat nähdessään lasten ja nuorten ilon ja energian ja kuullessaan tuttuja ja uudempiakin sävelmiä.

Lisäksi musiikkiopistonne on kunnostautunut järjestämällä musapajaopetusta erityisoppilaille ja organisoimalla keravalaisia yhdistävän laulumaratonin. Tämä on ilahduttavaa, sillä suomalaisia yhteismusisoinnin perinteitä kannattaa vaalia.

Arvoisat juhlavieraat,

Joillekin pienistä musikanteista musiikista tulee rakas elinikäinen harrastus. Toisille siitä tulee ammatti. Melko varmasti teidänkin joukossanne on niitä, jotka tulevat työskentelemään musiikkiviennin tai musiikkiteollisuuden parissa.

Luovilla toimialoilla on mahdollisuus monipuolistaa maamme elinkeinorakennetta ja vahvistaa työllisyyttä. Kulttuurin alueellisia ja paikallisia vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen on selvitetty jonkin verran. Hyvänä esimerkkinä tästä on selvitys Rukajärven tie -elokuvan kuvausten vaikutuksista Kainuun talouselämään. Tuottajan laskelmien mukaan tuo paikallinen talousvaikutus oli peräti 1.029.000 euroa. 

Eräs tärkeä hanke on kansallinen kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007–2011. Tavoitteena on tukea kulttuurin toimialan kehittymistä tasa-arvoiseksi vientialaksi muiden vientialojen joukkoon ja siten edistää toimialan työpaikkojen lisääntymistä ja liiketoiminnan ja -vaihdon vahvistumista.

Kehittämisohjelman visio kulttuuriviennistä vuonna 2011 sisältää mm. seuraavaa:
“Kulttuurivienti on kasvanut tunnustetuksi osaksi suomalaista vientitoimintaa. Kulttuuriviennin arvo on vähintään kolminkertaistunut…. Kulttuuri on nykyistä selkeästi vahvempi osa Suomi-kuvaa ja -brändiä. Kulttuurin kentässä toimivien yksilöiden ja ryhmien taloudellinen hyvinvointi on parantunut vientitoiminnan kautta. ”

Nyt onkin erittäin tärkeää saattaa luova talous muiden elinkeinoalojen kanssa yhdenvertaiseen asemaan. Siksi hallitusohjelman mukaan luovaa taloutta vahvistetaan ja kulttuu¬rin kansantaloudellista merkitystä lisätään edistämällä kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä.
Luovien alojen yrittäjyyttä on vauhdi¬tettu perustamalla asiaa varten erityinen hanke.

Nämä toimenpiteet ovat tärkeitä kaikille musiikin ystäville, sillä musiikkiviennillä on ollut todella hyvä imu viime vuosina. Ala ansaitsee siten valtiovallan tuen laajentumispyrkimyksilleen.
Kannattaa muistaa, että esimerkiksi Ruotsissa Abba on ollut yksi merkittävimmistä vientiyhtiöistä, siinä missä perinteinen Saabin tapainen vientiteollisuus.

Täytyy myös toivoa, että suomalainen musiikki muistetaan mainita ulkoministeri Stubbin brändityöryhmässä. Nokia on hieno yritys, mutta kyllä Suomi pitää tuntea muustakin kuin kännyköistä! Omaleimainen musiikkimme eri muodoissaan ansaitsee tulla kuulluksi ja esitetyksi maailmanlaajuisesti.

Arvoisa juhlayleisö,

Eikö olekin hienoa, että Suomi tuottaa paljon huippumuusikkoja, joiden konserteissa voimme käydä ja joiden levyjä voimme ostaa pukinkonttiin? Eikö jo olekin korkea aika panostaa toden teolla kulttuuriviennin kehittämiseen?

Kuitenkin on mielestäni niin, että yhtä hienoa kuin huippusuoritukset on kyky antaa musiikin lahja niille lapsille, joille musiikki on puhtaasti harrastus. Haluan, että voimme vastaisuudessakin elää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa musiikki on osa elämää. Mikä on hienompaa kuin perhe, joka kokoontuu laulamaan joululauluja pianon tai kitaran säestyksellä? Hyvinvointivaltiolla tulee olla varaa antaa kansalaisilleen tällainen hyvä elämä.

Juuri tällaisen hyvä elämän Keravan Musiikkiopisto on toimintansa aikana tarjonnut lukemattomille lapsille ja perheille. Toivon, että musiikkiopistonne tulee myös seuraavina vuosikymmeninä panostamaan sekä laadukkaaseen musisointiin että sellaiseen konserttitoimintaan, joka rakentaa ja lujittaa ympäröivän yhteiskunnan sosiaalisia suhteita.

Näiden sanojen myötä toivotan 30-vuotiaalle Keravan Musiikkiopistolle paljon onnea ja menestystä!     

Vanhustenhuolto vaatii vahvempia säännöksiä kuin suositukset

Tiistai, Marraskuu 11th, 2008

[..] Ikäihmisten asioista keskusteltiin Porvoossa tiistaina valtakunnallisten eläkejärjestöjen Uudenmaan piirin neuvottelukunnan paneelikeskustelussa. Mukana olivat kansanedustajat viidestä puolueesta, joiden eläkeläisten piirijärjestöt kuuluvat neuvottelukuntaan. [..]

Raija Vahasalo (kok.) toi esille kunnille annetut vanhustenhuollon uudet laatusuositukset, jotka painottavat toimintakyvyn ylläpitämistä ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Kuntoutus on hänen mielestään pitkälti kunnista kiinni.

Lue lisää: [Uusimaa 5.11.2008]

“Kouluturvallisuus tarvitsee toimia työryhmän sijaan”

Maanantai, Marraskuu 10th, 2008

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) torjuu Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen ehdotuksen koulujen turvallisuutta parantavan työryhmän perustamisesta. Korhosen huolen jakava Vahasalo hoputtaa sen sijaan jo laadittujen ohjeiden toimeenpanoon.

Korhonen vaati kannanotossaan viikonloppuna koulujen turvallisuuden parantamiseen uuden työryhmän perustamista. Vahasalon mielestä nyt ei ole enää aika uusille työryhmille, vaan kouluissa pitää toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

– Sekä opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.), hallitus että eduskunta ovat ryhtyneet koulukiusaamisen ja syrjäytymisen vastaisiin toimiin heti vaalikauden alusta. Sarkomaan tavoitteena on koulukiusaamisen nollatoleranssi. Tätä tarkoitusta varten on käynnistetty uusi KiVa Koulu -ohjelma, jonka avulla ehkäistään koulukiusaamista luomalla konkreettisia välineitä opettajien, oppilaiden ja vanhempien käyttöön, Vahasalo toteaa. [..]

Verkkouutiset 10.11.2008

Tavattavissa myös vaalien jälkeen – Lämpimät kiitokseni kaikille äänestäjille!

Sunnuntai, Marraskuu 2nd, 2008

Tervetuloa kahville ja juttelemaan kanssani Kirkkonummen Prisman kahviossa pe 7.11.2008 klo 17-18!

Tavattavissa myös vaalien jälkeen