Archive for Huhtikuu, 2008

Osaamispääoma – kilpailukyvyn elinehto

Tiistai, Huhtikuu 29th, 2008

Raija Vahasalo
kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan pj
Puheenvuoro: Osaamispääoma – kilpailukyvyn elinehto
Aluekehitysseminaari
Laurea, Kerava 29.4.2008

Arvoisat seminaarivieraat!

Seminaarimme aihe, osaamispääoma, on hallitusohjelmassa keskeisessä roolissa. Hallitusohjelman mukaan “osaaminen ja korkea sivistystaso sekä luovuus ja innovatiivisuus ovat edellytys Suomen ja suomalaisten menestymiselle”. Näihin hallitusohjelman kirjauksiin pohjaa Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma eli kesu. Uusimmassa, vuosien 2007 – 2012 kehittämissuunnitelmassa linjataan, millä keinoin maamme koulutus ja tutkimus tulevat vastaamaan globaaliin haasteeseen ja väestö- ja ammattirakenteen muutokseen. Kuluvalla kehittämissuunnitelmakaudella on painopiste perusopetuksen ja korkea-asteen kehittämisessä.

Euroopan Unionin tasolla vastaamme globalisaation haasteisiin Lissabonin strategian avulla. Eurooppa-neuvoston keväällä 2000 asettaman tavoitteen mukaisesti unionimme pyrkii kehittymään maailman kilpailukykyisimmäksi ja elinvoimaisimmaksi tietoon perustavaksi taloudeksi. Osana Lissabonin strategiaa EU:n opetusministerit hyväksyivät yhteisen Koulutus 2010 -työohjelman, joka jatkuu vuoteen 2010 saakka.

Kannattaa muistaa, että EU:n koulutuspolitiikka on aina myös Suomen politiikkaa. Komissio on juuri käynnistänyt koulutuspoliittisen suunnitteluprosessin, jossa paneudutaan niihin haasteisiin, joiden edessä olemme Koulutus 2010 -työohjelman päättyessä. On hyvä, että Komissio itsekin toivoo jäsenmaiden nyt aktiivisesti kertovan heille näkemyksistään. Suomen kaltaisen pienen maan on tärkeää vaikuttaa yhteisiin asioihin ei vain päätöksenteon parrasvaloissa, vaan myös kulisseissa ahkeroiden.

Edelleenkin pätee se, että osaamiseen ja innovaatioihin perustuva toimintalinja, jonka eduskunnan sivistysvaliokunta otti kannakseen, on Suomelle ainoa mahdollinen globaalissa kilpailussa pärjäämiseksi. Usea unionimaa on seuraamassa Suomen esimerkkiä, mutta samoin tekevät myös muut maat esimerkiksi Aasiassa.

Edelleen korostamme valiokunnassamme sitä, että koko koulutusketju on osa laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa. Siksi EU:ssa tulee kiinnittää huomiota koko koulutusketjun laatuun. Korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rinnalla tulee EU:ssa jatkossa panostaa voimakkaammin mm. lasten ja nuorten perusopetukseen sekä laadukkaaseen opettajan- koulutukseen.

Hyvät kuulijat,

Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on nyt siis painopisteinä perusopetuksen ja korkea-asteen kehittäminen. Opetusministeri Sarkomaan johdolla on lanseerattu Perusopetus paremmaksi -ohjelma, tai lyhyemmin POP-ohjelma. Tämän ohjelman puitteissa asetettiin opetuksen järjestäjien haettavaksi tänä vuonna 18 miljoonan euron verran hankerahoitusta.

Perusopetukseen kannattaa panostaa, sillä se luo pohjan myöhemmälle oppimiselle. Jos pohja pettää, pettää koko koulutusjärjestelmä. Ja toisinpäin: hyvälle pohjalle on helppo rakentaa vaikka kuinka komea rakennus. Uusi POP-ohjelma on hyvin myönteinen kehitysaskel myös siksi, että asenteet uuden oppimista kohtaan luodaan jo varhain perusopetuksen aikana.

Peruskoululaistemme erinomaiset PISA-tulokset osoittavat, että meillä on nyt tällainen hyvä pohja, jolle voimme rakentaa. Koulutusalalla ei kuitenkaan ole saavutettuja etuja, vaan myös perusopetuksen kilpailukyky on luotava joka päivä uudestaan.

*    *

Haasteita löytyy myös perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheesta. Tänä keväänä valiokuntamme on kantanut erityistä huolta syrjäytyneistä nuorista, joiden osaamispääoma valuu hukkaan. Näitä nuoria on Suomessa aivan liikaa.

Siksi päätimme valiokunnassa oma-aloitteisesti, että kuulisimme asiantuntijoita
nuorten syrjäytymiseen johtavista tekijöistä. Tällä hetkellä tuo asiantuntijoiden kuuleminen on vielä kesken . Uskon kuitenkin, että tulemme yhä tarjoamaan lääkkeeksi syrjäytymiseen mm. sektorirajat ylittävää yhteistyötä opetus-, terveys- ja sosiaalihuollon viranomaisten välillä. Lisäksi erilaisten tukimuotojen kuten työpajojen valtakunnallinen saatavuus tulisi turvata.

Syrjäytymisen ehkäisyyn on panostanut hallituskin, sillä eri toimiin on suunnattu tämän vuoden budjetissa peräti 30 miljoonaa euroa. Mielestäni kannattaisi pohtia myös sitä, pitäisikö syrjäytymisen ehkäisemiseksi luoda uudenlaista lainsäädäntöä. Kun nuori siirtyy pois oppivelvollisuuden piiristä, ei kellään taholla nyt ole häntä koskevaa seurantavastuuta. Pitäisikö normistoamme kiristää niin, että nuorten toimintaa seurattaisiin systemaattisesti? Tällä voisi olla myönteistä vaikutusta niin yksilön kuin
kansallisenkin osaamispääoman kannalta.

*     *

Erittäin keskeinen haaste on turvata se, että ammattiosaajia koulutetaan meillä riittävästi. Tässä on terästäydytty, sillä II asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisättiin jo hallituksen ensimmäisessä budjetissa 2200 paikalla. Jatkoa on tiedossa, sillä kehysriihessä päätettiin lisätä aloituspaikkoja ensi vuonna 2000 paikan verran.

Hyvät kuulijat,

Korkeakoulutuksen osalta on kaiken kehittämistyön lähtökohtana, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta. Duaalimalli perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin, tutkintonimikkeisiin ja tehtäviin.

Historiallisen yliopistoreformimme myötä ankkuroidumme yhä tiiviimmin eurooppalaiseen Lissabonin strategian viitekehykseen. Lainuudistuksen ytimessä on nimenomaan yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen autonomian lisääminen. Tämä toteutuu, kun yliopistot tulevat valitsemaan toimintamuodokseen joko julkisoikeudellisen oikeushenkilön tai yksityisoikeudellisen säätiön aseman.  Samanaikaisesti uudistetaan yliopistojen hallintoa ja päätöksentekojärjestelmää. Osana yliopistouudistusta toteutetaan myös monenlaisia intohimoja herättävä innovaatioyliopisto.

Uuden yliopistolain luonnos valmistuu Opetusministeriössä vielä tänä keväänä. Lausuntokierrokselle tuo luonnos lähtee viimeistään tämän vuoden elokuussa, ja eduskuntaan sen on määrä saapua helmikuussa 2009. Lakiuudistuksen odotetaan astuvan voimaan elokuussa 2009, ja lain mukainen toiminta on käynnissä täydessä laajuudessa vuoden 2010 alusta.

Samanaikaisesti on asialistalla korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Siinä pyritään osaamispääomaamme lujittamaan luomalla entistä suurempia ja vahvempia korkeakouluyksiköitä sekä niiden välisiä alliansseja. Koko korkea-asteen keskeisiä kehittämistavoitteita ovat opiskelija – opettaja-suhdeluvun parantaminen ja tulosohjausjärjestelmän uudistaminen koulutuksen laatua painottamaan. Tärkeää on myös pystyä luomaan uusia strategisen huippuosaamisen keskittymiä ja panostaa kansainvälistymiseen.

*    *

Kun työelämä ja väestön ikärakenne muuttuvat nyt voimakkaasti, asettaa se suuria haasteita erityisesti ammatillisesti suuntautuneelle aikuiskoulutukselle. Aikuiskoulutusta onkin laajennettu voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Nykyinen aikuiskoulutuksen ohjausjärjestelmä on kuitenkin pirstaleinen ja koulutustarjonta on hajanaista. Lisäksi aikuiskoulutuksen kustannusten ja investointien jakautumista tulisi tarkastella uudelleen yhteiskunnan, yritysten ja yksilön vastuiden tasapainottamisen näkökulmasta.  Ongelmat on onneksi tiedostettu, ja kehittämistyötä tehdään hallitusohjelman mukaisesti ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen uudistamisen johtoryhmässä.

Erityistä huomiota kiinnitetään toimiin, joilla voidaan parantaa koulutusmahdollisuuksia pk-yritysten henkilöstön, puutteellisen tai vanhentuneen koulutuspohjan omaavien, maahanmuuttajien sekä vaihtuvissa tai lyhytkestoisissa työsuhteissa toimivien kohdalla. Koulutustarjontaa on lisättävä ennen kaikkea lyhyiden, työn ohessa suoritettavien koulutusten osalta.

Hallituksen iltakoulu linjasi 23.4. uudistuksen jatkotyön. Kiireellisimpiä tehtäviä on yliopistojen aikuiskoulutusta koskevien ehdotusten tekeminen yliopistolain valmisteluun. Alkusyksyyn mennessä johtoryhmä tekee sosiaaliturvan uudistamiskomitealle (SATA) ehdotukset aikuiskoulutusetuuksien parantamisesta. Tämän vuoden loppu ja ensi vuoden kevät tulevat olemaan kiihkeän valmistelun aikaa.

Hyvät kuulijat,

Suomen osaamispääomaa on välttämätöntä kartuttaa ulkomaisia osaajia rekrytoimalla. EK:n mukaan rekrytointivaikeuksista kärsitään jo monella alalla. Samanaikaisesti asenneilmasto maahanmuuttajia kohtaan on onneksi muuttumassa myönteiseen suuntaan. Kauppakamarin pääkaupunkiseudulla tekemässä tutkimuksessa todettiinkin, että lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset olivat halukkaita palkkaamaan maahanmuuttajia vakinaisiin työtehtäviin.

Muualla EU:ssa tutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia työskennellä Suomessa on juuri parannettu lakiuudistuksella, joka koskee mm. lastentarhanopettajia, sosiaaliohjaajia ja palomiehiä. Heidän kohdallaan ei enää tulla määräämään, että työkokemus olisi lisävaatimus, jos ulkomailla hankittu koulutus on suomalaista koulutusta lyhyempi. Sen sijaan kehitetään mahdollisuuksia suorittaa ammattipätevyyden osoittava kelpoisuuskoe ja edistetään sopeutumisaikajärjestelyjä.

Vastaavia tutkintojen tunnustamismenettelyjä on kehitettävä edelleen. Samanaikaisesti tulee jatkaa ammattiosaajien näyttötutkintojärjestelmän laajentamista.

*     *

Suomen on tärkeää pyrkiä globaalin kilpailun kärkipaikoille luomalla uusia osaamiskeskittymiä, joihin saamme riittävästi myös ulkomaisia huippuosaajia. Yritysten mielestä ulkomaisten huippuosaajien tärkein rekrytointikanava ovat suomalaiset korkeakoulut. Tämä johtuu siitä, että opiskeluvaiheessa ihmiset liikkuvat herkästi maasta toiseen ja sopeutuvat luontevasti uusiin olosuhteisiin.

Kun nuoria opiskelijalupauksia rekrytoidaan Suomeen, kannattaa korkeakoulujen kiinnittää huomiota ulkomaisille opiskelijoille tehtyjen kyselytutkimusten tuloksiin. Tuoretta tutkimustietoa tarjoavat sekä Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry että Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL. Heidän tulostensa mukaan merkittävä osa ulkomaisista opiskelijoista toivoi parempaa suomen tai ruotsin kielen opetusta sekä laajempaa englanninkielistä kurssitarjontaa. SAMOKin tutkimuksessa
painotettiin myös tarvetta rekrytoida ammattikorkea- kouluihin paremmin englantia taitavaa opetushenkilöstöä.

Myös elinkeinoelämän kannattaa arvioida uudelleen omia toimintatapojaan, sillä SAMOKin tutkimuksen mukaan moni ulkomainen opiskelija ei onnistu löytämään harjoittelupaikkaa. Meidän onkin nyt yhdessä tehtävä töitä sen eteen, että yhä useampi ulkomainen opiskelija haluaa ja pystyy jäämään Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen.

*     *

Osaavan ulkomaisen työvoiman rekrytoimiseen kannattaisi mielestäni panostaa nykyistä enemmän. Kannatankin ajatusta siitä, että esimerkiksi Suomen ulkomaan edustustojen yhteyteen perustettaisiin työvoiman ja korkeakouluopiskelijoiden rekrytointipisteitä. Kansainvälisten rekrytointipisteiden yhteydessä tulisi koulutustarjontaamme mielestäni tehdä tunnetuksi erityisesti Aasian kasvavilla koulutusmarkkinoilla.

Hyvät kuulijat,

Täällä Uudellamaalla voimme olla tyytyväisiä siihen, että Uusimaa on tunnettu panostuksestaan T&K-toimintaan. Euroopan unionin ohjelmakaudella 2007 – 2013 uusmaalaiset ovat mukana kaikkiaan yhdeksässä osaamiskeskusklusterissa. Koordinointivastuu meillä on asumisen sekä digitaalisten sisältöjen osaamisklustereiden kohdalla. Uusimaa on myös monin tavoin aktiivisesti mukana Itämeren alueen yhteistyössä. Erityisen ilahtunut olen siitä, että viimeaikaisissa Itämeren aluetta
koskevissa strategioissa on koulutus nostettu alueemme tärkeimmäksi kilpailutekijäksi. Meidän on tärkeää vahvistaa Itämeren alueen korkeakouluverkostoja ja edistää opiskelija- ja tutkijavaihtoa.

Samoin on tärkeää kehittää osaamispohjaisia “Itämeri-klustereita”. Keskeisiä aloja Uudenmaan liiton strategiassa on ilmastomuutoksen aikana ajankohtainen bioenergia-ala. Paljon potentiaalia löytyy myös ympäristöteknologiasta, luovilta aloilta sekä ns. KIBS-palveluista, joilla tarkoitetaan tietointensiivisiä liike-elämän palveluita. Itämeren alueen yhteistyölle on siis paljon tilausta.

Arvoisat seminaarivieraat,

Olen puhunut niistä monista keinoista, joilla osaamispääomaamme voidaan vahvistaa. Tässä työssä onnistuminen on elintärkeää meille kansakuntana. Samalla osaamispääoman vahvistaminen on tärkeää myös yksilön näkökulmasta. Osaamispääoma on tietenkin väline hyvinvoinnin saavuttamiseksi, mutta se on myös arvo itsessään. Osaamiseen panostava yhteiskunta on sellainen, jossa erilaisilla yksilöillä on mahdollisuus koetella omia rajojaan – ja myös rikkoa niitä. Ja sellaisessa yhteiskunnassa on innostavaa elää ja oppia uutta niin nuorena kuin vanhempanakin.