Archive for Tammikuu, 2008

Alistetaanko täällä naista?

Tiistai, Tammikuu 29th, 2008

[..] Istun valkoisella liinalla katettuun pöytään. Valitsin tyhjän pöydän, koska viime päivinä velloneen seksismikeskustelun pelottamana en tohtinut mennä ainakaan sellaiseen pöytään, jossa on naisia. Nykyisessä kuumentuneessa ilmapiirissä se olisi voitu tulkita vaikkapa seksuaaliseksi häirinnäksi.

Saan kuitenkin pian seuraa, kun kokoomuksen kirkkonummelaisedustaja Raija Vahasalo istuu pöytään. Hänkin on valinnut kalamurekepihvejä.

Keskustelemme tietysti taloa ravistavasta seksiskandaalista. [..]

PolKom, Pekka Ervasti, SK 29.1.2008

Ylös, ulos ja liikkumaan

Perjantai, Tammikuu 25th, 2008

Liikuntatunnin pitää sisältää hikoilua, oppimista ja hikoilun oppimista. Koululiikuntaa tulee monipuolistaa, yhdistää liikuntaa muihin oppiaineisiin sekä palauttaa liikunnalliset koulujen kerhot.

Nuorten ihmisten työkyky on heikentynyt verrattuna vanhempaan ikäpolveen. Erilaiset tuki- ja liikuntaelinten ongelmat vaivaavat, ja nykyisin 18–29-vuotiaista enää vain 20 prosenttia on lääkärintutkimuksen mukaan täysin terveitä. Ei ole ihme, että liikunnan lisäämistä vaaditaan.

Suuri osa peruskoululaisista liikkuu riittämättömästi. Joidenkin arvioiden mukaan liian vähän liikkuvia on jopa kaksi kolmasosaa oppilaista! Tavoite, että lapsi tai nuori liikkuisi tunnin päivässä, toteutuu nyt vain joka kymmenennen oppilaan kohdalla.

Mistä apu? Katseet kääntyvät taas kouluihin. Kouluihin tulee saada lisää liikuntaa monipuolisin mallein. Liikkumattoman oppilaan paras motivoija on yleensä hänen opettajansa, jolla on hyvä tuntuma siihen, ketkä liikkuvat ja ketkä eivät. Opettaja voi kannustaa oppilasta osallistumaan välituntiliikuntaan, mille parhaat puitteet tarjoaa ainakin alakouluissa se, jos välitunteja on koottu yhteen siestaksi. Myös lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa ollaan kehittämässä.

Perinteiset koulujen kerhotunnit on saatava takaisin. Kerhoihin on matalampi kynnys osallistua kuin muihin toimintoihin. Lisäksi kerhotoiminta tukee oppimista ja opettaja–oppilas-suhde syvenee. Kerhotoiminta myös auttaa lasta saamaan kavereita, jolloin hän integroituu paremmin opetusryhmiinsä.

Olemme Opetushallituksen Koululiikunnan neuvottelukunnassa peräänkuuluttaneet lisää työskentelytapoja, joissa liikuntaa lisätään muiden oppiaineiden tuntityöskentelyyn. Tämä onnistuu aineiden välisenä yhteistyönä. Tarvitaan myös uusia liikuntaa suosivia pedagogisia malleja. Esimerkiksi Inno School -hankkeessa Lapin yliopisto ja Lappset Group ovat kehittäneet tietotekniikkaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä, joissa alakoululaiset oppivat vaikkapa matematiikkaa tai maantietoa ulkoilmassa temmeltäen.

Lapset omaksuvat helposti ja nopeasti uusia urheilulajeja. Siksi on tärkeää ajoittaa lajiopetus lasten herkkyyskausien mukaan. Koulutoimen on varattava lajiopetukseen riittävästi rahaa ja aikaa. Jos ei lapsena opi urheilulajeja, on niitä vaikea harrastaa aikuisena.

Koululiikunnan keskeisin tavoite on ohjata lapsia omaksumaan liikunnallinen elämäntapa, jota he voivat aikuisinakin noudattaa. Hikeäkään ei pidä pelätä. Kuten professori Lauri Laakso on todennut: liikuntatunnin pitää sisältää hikoilua, oppimista ja hikoilun oppimista.

Liikunnan lisääminen vaatii sekä asenteiden tarkistamista että resursseja, vaikka ei kaikki liikunnan lisääminen ole rahasta kiinni. Kyse on usein asioiden tekemisestä eri tavalla. Valtio on antanut opetukseen mm. täysimääräiset indeksikorotukset, oppilaskohtaiset yksikköhinnat ovat nousseet, ja lisäksi ikäluokkien pienenemisestä koituvat säästöt ohjataan täysimittaisina opetukselle.

Katseet kohdistuvat nyt myös kuntiin. Koulumme tarvitsevat kipeästi viisaita kunnallisia päättäjiä ja rehtoreita, jotka ymmärtävät antaa koululiikunnalle riittävästi resursseja. Liikunta on koko kouluyhteisön ja kunnan yhteinen asia.

RAIJA VAHASALO

Koululiikuntaliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

raija.vahasalo@eduskunta.fi

Keskustelua / Opettaja 4/2008 25.1.2008

Tervehdys Suomen Oopperaliitto ry:n juhlaseminaarissa

Lauantai, Tammikuu 19th, 2008

Raija Vahasalo
kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Tervehdys Suomen Oopperaliitto ry:n juhlaseminaarissa
Sibelius-Akatemia, 19.1.2008

Arvoisat juhlavieraat!

Kuten viime syksykin osoitti, kulttuuripolitiikka vaatii välillä aikamoista kädenvääntöä. Kulttuuripolitiikan lähtökohta on mielestäni kuitenkin yksinkertainen. Tuo lähtökohta on se, että taide kuuluu hyvään elämään. Kulttuuripoliittisen päätöksenteon tulee rakentua tämän lähtökohdan varaan niin valtiotasolla kuin kunnissakin.

Musiikkiluokan opettajana työskennellessäni näin, miten paljon iloa musiikki tuo lapsen elämään. Meillä on Suomessa vahva säveltaiteen perinne Sibeliuksesta lähtien. Musiikin opetus on meillä korkeatasoista. Olemme pystyneet luomaan kattavan musiikin opetuksen järjestelmän, jossa riittää innokkaita toimijoita musiikkileikkikouluista aina Sibelius-Akatemiaan saakka.

Suomalaisen mytologian suurin sankari, Väinämöinen, ei ole niinkään soturi vaan tietäjä, soittaja ja laulaja. Tämä kuvaa yhä kansaamme, sillä meillä on vahva yhteislaulun perinne. Tuon perinteen vaalimiseen tulee kouluissa kiinnittää erityistä huomiota.

*    *    *

Kaikki tiedämme, että laulutaide ja ooppera ovat meillä voimissaan. Meillä on paljon osaavia ammattitaitelijoita. Meillä on myös pilvin pimein taitavia, eri laulun koulutusohjelmiin pyrkiviä nuoria aikuisia.

Tämä valtaisa lauluinnostus on meille suuri ylpeydenaihe. Samalla se kuitenkin asettaa musiikin alan toimijoille ja päättäjille suuria haasteita. Rahoituskysymykset ovat erityisen kiperiä juuri alueoopperan kohdalla. Onhan ooppera vaativa taidemuoto, jossa jokainen täysmittainen produktio perustuu monialaiselle yhteistyölle ja kysyy suuria henkilöstö- ja rahallisia resursseja. Kun pääkaupunkiseudulle on tullut lisää oopperayhdistyksiä, herää kysymys, miten tämä vaikuttaa alueoopperaa koskeviin rahoituspäätöksiin.

Eduskunta on viime vuosina nostanut säveltaiteen harkinnanvaraisia avustuksia. Samanaikaisesti myös taiteen valtionosuuksia on kasvatettu. Pidän tärkeänä sitä, että päättäjät muistavat tarkastella taidekenttää kokonaisuutena ja tehdä rahoituspäätökset sen mukaisesti. Kulttuuripolitiikassa on kiinnitettävä huomiota sekä valtionosuuksiin että harkinnanvaraisiin avustuksiin.

Säveltaiteen harkinnanvaraisten avustusten tarkastelu osoittaa, että alueoopperoiden saama avustusmäärä on kokonaisuutena kehittynyt myönteisesti. Lisäksi taiteen keskustoimikunta on myöntänyt viime vuosina erillisiä avustuksia oopperakuorojen näyttämöliikunta- ja muuhun koulutukseen sekä kuoroleiritoimintaan. Yksittäisen alueoopperan tilanne voi kuitenkin huolestuttaa asianosaisia. Kun lauluinnostus on maassamme yhä voimistunut, on myös alueoopperoiden määrä kasvanut selvästi. Päättäjän osa tässä tilanteessa ei ole niitä helpoimpia.

*    *    *

Yksi keskeinen tavoite on se, että alueoopperoiden tulee voida tarjota hyvä kasvualusta lahjakkaille nuorille laulajille. Tässä yhteydessä on painotettava, että Suomen Oopperaliitto on solistipankkinsa kautta tehnyt erittäin merkittävää työtä nuorten laulajien työmahdollisuuksien edistämiseksi.

Ilman riittäviä ja tarpeeksi haasteellisia esiintymismahdollisuuksia ei laulaja voi kehittyä täyteen mittaansa. Alueoopperatoiminnan pitäisi siis olla niin kattavaa, että nuoret lahjakkuudet pääsevät esiin ja heidän potentiaalinsa ehtii realisoitua. Usein nuoren laulajan kehityksessä pullonkaulana on juuri löytää sopiva rooli, jonka myötä pystyy kasvamaan taitelijana. Taidekorkeakoulut arvostavat suuresti niitä mahdollisuuksia, joita alueoopperat tarjoavat laulun opiskelijoille. Alueoopperoissa tehdyt roolit on pääsääntöisesti hyväksi luettu osaksi lauluopintoja, ja yhteistyön tiivistämisestäkin on ollut puhetta.

*    *    *

Toinen tärkeä tavoite on edistää aluepoliittista tasa-arvoa ja maamme asukkaiden mahdollisuuksien tasa-arvoa. Alueoopperat luovat työmahdollisuuksia eri puolilla Suomea asuville ammattitaiteilijoille ja edistävät laadukasta alueellista harrastustoimintaa. Aloitin puheenvuoroni toteamalla, että musiikki kuuluu hyvään elämään. Alueoopperoiden tehtävänä onkin taata se, että oopperalle voi kasvaa yleisöä ympäri maatamme. Ja hyvin alueoopperamme ovatkin tässä tehtävässä onnistuneet. Taidemuodon vaativuudesta huolimatta alueoopperat ovat yltäneet taiteellisesti korkeatasoisiin produktioihin, jotka luovat ja lujittavat yhteisöllistä identiteettiä.

Alueitten tasa-arvo on kulttuuripolitiikassa tärkeää myös muuttoliikettä ajatellen. Meillä on tutkittua tietoa siitä, että kulttuurilla on merkitystä alueitten kehitykselle. Kulttuuripalvelut lisäävät asukasviihtyvyyttä ja houkuttelevat alueelle uusia asukkaita. Kulttuuripalvelut ovat myös yksi niistä vetovoimatekijöistä, jotka tuovat alueelle uutta yritystoimintaa ja turisteja. Kulttuuritarjonta parantaa alueitten taloutta ja työllisyyttä sekä suoraan että välillisesti.

Alueoopperoiden avustuksien suhteen työnjako on sellainen, että me sivistysvaliokunnassa pidämme – välillä kynsin hampain – kiinni kulttuurikentälle jaettavasta kokonaispotista ja pyrimme tuota pottia kasvattamaankin. Valtion avustukset alueoopperoille kanavoituvat sitten jakopäätöksistä vastaavan säveltaidetoimikunnan kautta.

*    *    *

Suomen Oopperaliitonkin kannalta tärkeää on, mitä eduskunnassa tapahtui viime syksynä valtion budjetin käsittelyssä. Hallitushan esitti tuolloin, että muun muassa eräiden valtion omistuksessa olevien toimitilojen avustuksiin tarkoitetut määrärahat siirrettäisiin rahoitettaviksi veikkausvoittovaroista. Tuo summa olisi sitten ollut pois niin kulttuurin harkinnanvaraisista avustuksista kuin myös nuorisotyön ja liikunnan avustuksista. Yhteensä kysymys viime syksynä oli noin 21 miljoonasta eurosta.

Me sivistysvaliokunnassa vastustimme yksituumaisesti tuota budjettiesitystä. Lausunnossamme totesimme, että esitys oli eduskunnan aiempien päätösten vastainen ja se olisi murentanut veikkausvoittovarojen käytön perusperiaatteet. Veikkausvoittovaroja ei ole tarkoitettu valtion omien kiinteistökustannusten kattamiseen, vaan valtion tulee edelleenkin vastata yleisillä budjettivaroilla omistamansa rakennusvarallisuuden kiinteistönpidosta. Pidimme kovin kummallisena ajatusta sitä, että kiinteistöjen hoito riippuisi veikkausvoittovarojen tuotosta.

Sivistysvaliokunta ehdottikin valtiovarainvaliokunnalle, että se muuttaisi hallituksen esitystä niin, että valtio edelleenkin vastaisi kiinteistönpidosta yleisillä budjettivaroilla. Näin veikkausvoittovarat voitaisiin käyttää alkuperäisten edunsaajien varsinaisen toiminnan tukemiseen.

Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto keskusteli virallisesti hallituksen edustajien kanssa ja hallituspuolueiden jäsenet neuvottelivat niin valtiovarainministerin kuin kulttuuriministerinkin kanssa. Näin hallitukselle selvisi kuinka tosissaan ja yhtenäisesti eduskunta oli puolustamassa veikkausvoittovarojen säilyttämistä edunsaajille.

Neuvottelujen lopputuloksena saatiin aikaan pysyvä päätös, että veikkausvoittovaroja tullaan käyttämään vain alkuperäisten edunsaajien hyväksi. Valiokuntamme pitää myös välttämättömänä, että taiteen julkinen rahoitus turvataan rahapelien yksinoikeusjärjestelmä säilyttämällä.

Tällaiset korjaukset ovat harvinaisia, kun kulttuurin määrärahoista on kysymys. Alkuperäisessä budjettiesityksessä nollalinja uhkasi kulttuurin harkinnanvaraisia määrärahoja. Korjattu esitys sen sijaan turvaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa tuloksellista kulttuuripolitiikkaa koko vaalikauden ajan.

*    *    *

Toinen asia, minkä tässä yhteydessä haluan ottaa esille on lakisääteisten valtionosuuksien käyttäminen, ja etenkin teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuksien kohdentuminen kunnissa. Valtiovarainvaliokunta kirjasi eduskunnan huolen tästä joulukuisessa budjettimietinnössään.

Valiokunnan saaman tiedon mukaan monet kunnat nimittäin vähentävät omaa rahoitusosuuttaan kulttuurilaitoksille, kun valtionosuudet kasvavat. Tämä on erittäin valitettavaa, sillä valtionosuuksien korotuksilla eduskunta pyrkii vahvistamaan teattereiden, museoiden ja orkestereiden toimintaa. Valiokunta pitikin välttämättömänä, että kunnat omalta osaltaan sitoutuvat kulttuuripalveluiden vahvistamiseen. Se on kaukonäköistä toimintaa, jolla kuntapäättäjät voivat kasvattaa kunnan vetovoimaa ja edistää kuntalaistensa hyvinvointia.

Arvoisat juhlavieraat,

Musiikin ystävinä voimme tänä vuonna iloita siitä, että harkinnanvaraisiin avustuksiin säveltaiteen edistämiseen saatiin lisäystä peräti 100,000 euroa! Tämän uskoisi näkyvän myös alueoopperoiden avustuksissa niin, että viime vuosien nouseva yleislinja saa nyt jatkoa.

Toivotan Suomen Oopperaliitolle onnea ja menestystä työssänne oopperan hienon ja vaativan taidemuodon edistämiseksi maassamme!

Ruuhkamaksu kurittaisi etenkin lapsiperheitä

Lauantai, Tammikuu 19th, 2008

Liikenneministeri Anu Vehviläinen ilmaisi (HS 12.1.) haluttomuutensa periä venäläiseltä raskaalta liikenteeltä tienkäyttömaksuja, koska ei tiedä miten maksut hyvitettäisiin suomalaiselle kuljetusalalle. Sen sijaan hän on innokas perimään ruuhkamaksuja pääkaupunkiseudun autoilijoilta.

Tuoreen Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen raportin mukaan asumis- ja pendelöintikustannukset Helsingin seudulla ovat niin korkeat, että muutto alueelle töiden perässä ilman isoa palkankorotusta ei kannata.

Koska nimenomaan lapsiperheet haluavat asua keskustan ulkopuolella, esitetyt ruuhkamaksut nostavat entisestään matkakustannuksia, kuormittavat näiden perheiden taloutta ja heikentävät mahdollisuutta työllistyä. Siksi niiden ehdottaminen nykyisessä tilanteessa ei ole kohtuullista.

Vaalikauden alussa Vaalimaan rekkaparkin rakentamista pidettiin kiireisempänä kuin jo päätettyjä – ja kiireisiksi tiedettyjä – Uudenmaan liikennehankkeita. Jo nykyisellään Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun väestön kantama rahoitusosuus liikenteen kustannuksista on kohtuuton.

Suomen tieliikenteestä 22% tapahtuu Uudenmaan alueella, joka vastaa vähintään samalla osuudella liikenteen maksuista. Kokonaisuudessaan riittämättömistä tierahoista liikenee Uudellemaalle laskelmien mukaan vain noin 12%.

Hallitus antaa eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon helmikuussa. Tavoitteena on parantaa liikennepoliiikan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Tunnustaako ja korjaako selonteko sen epäoikeudenmukaisuuden, jolla pääkaupunkiseudun liikennettä on kohdeltu?

Raija Vahasalo
Kansanedustaja (kok)
sivistyvaliokunnan puheenjohtaja
Kirkkonummi

Mielipide, Helsingin Sanomat 19.1.2008

Valtava yleisöryntäys kertoi, että tieasiat kiinnostavat Kirkkonummella!

Torstai, Tammikuu 17th, 2008

Siitä puhe, mistä puute!

Jos laskee mukaan oven suussa seisovat, niin lukumäärä lähenteli 80, jotka halusivat tulla kuulemaan kahden naisen; Sari Jouhkin ja Raija Vahasalon sekä Handelsbankenin järjestämän Tie- ja liikenneillan asiantuntijoita sekä esittämään heille kysymyksiä Kirkkonummen liikenneoloista.

Ainut ongelma olikin, että korkean tason alustajia ja kiinnostavia aiheita oli niin monta. Aikaa kaikille kysymyksille ja johonkin erityisalueeseen syventymiseen ei juuri jäänyt.
– Tämä oli nyt ensimmäinen kerta emmekä osanneet odottaa ollenkaan tällaista yleisösuosiota, hymyili idean äiti, Sari Jouhki, joka lupaili Raijan kanssa ensi syksyksi infoiskua joukkoliikenteestä, mikä ohitettiin tässä tietoiskussa.

[..] yksi ikuisuusaihe on saammeko sen kantatie 51 moottoritieksi Kirkkonummi–Kivenlahti -pätkälle uusienkaan lupausten mukaan.
– Se on selvää, että sitä aletaan rakentaa vuonna 2010! viestitti siihen Raija Vahasalo, jonka mukaan se ei nyt vain mahtunut budjetin raameihin kohonneiden kustannusten takia. Kustannukset eivät jatkossa tule enää nousemaan, uskoi myös Viljo Miranto, päinvastoin.

[..]

Liisa Kosonen / Kirkkonummen Sanomat 17.1.2008

Engagerande trafikkväll drog fullt hus i Kyrkslätt

Keskiviikko, Tammikuu 16th, 2008

Femtioettan och lättrafikleder väckte diskussion.

Det var fullsatt i Porkalasalen i biblioteket i Kyrkslätt på måndagen där en väg- och trafikkväll ordnades för allmänheten. [..]

För att beskriva varför vägprojekt av olika slag låter vänta sig berättade Viljo Miranto, planeringschef på Nylands vägdistrikt, att en motorväg tar 25 år att bygga.
– Det är våra kvartal på vägdistriktet, sade han med ett skratt. [..]

På plats i biblioteket fanns också riksdagsledamot Raija Vahasalo. Hon var inte på plats vid omröstningen om 51:an i granitborgen eftersom hon hade bankärenden att sköta i Kyrkslätt.
– Jag var den första som tog femtioettan till tals i riksdagen och tvärtom vad endel säger röstade jag inte emot den, påpekade hon. [..]

Kristoffer Nöjd / Västra Nyland 16.1.2008

Tie- ja liikenneilta 14.1. pääkirjastossa Kirkkonummella

Lauantai, Tammikuu 12th, 2008

Liikenneturvan mukaan vuonna 2007 tieliikenteessä kuoli 380 ihmistä, noin 50 enemmän kuin edellisenä vuonna. Liikennemäärät Kirkkonummen seudulla kasvavat keskimääräistä enemmän muuttoliikkeen, pendelöinnin ja Venäjän rekkaliikenteen takia. Meillä liikenneasiat ovat erityisen akuutteja ja parannuksia kaivataan. Milloin kantatie 51:n parannus valmistuu? Miten turvataan yksityisteiden kunto?

[..]

KANSANEDUSTAJA Raija Vahasalo ja suunnittelija Sari Jouhki TKK-Dipolista ovat organisoineet liikenneillan yhdessä Handelsbankenin kanssa.

Kirkkonummen Sanomat 12.1.2008

 

”Olen suruissani Turun teatterivierailujen epäonnistumisesta”

Tiistai, Tammikuu 8th, 2008

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) pitää lähiaikojen tärkeimpinä kulttuuripoliittisina hankkeina yliopistolain uudistusta sekä Suomen kulttuuriviennin kolminkertaistamista.
Koska kulttuurivientiä on hallitusohjelmassa painotettu, hän sanoo kiinnittäneensä pahoillaan huomiota Turun teatterin Thorin vasaran vierailukutsujen mitätöimiseen.
– Olen suruissani, ettei Thorin vasaran vierailuista Tallinnaan ja Dalhallaan tullut mitään, koska juuri tällaisia konkreettisia hankkeita kolminkertaistamistavoitteen toteuttamiseksi haetaan, ja tukea tällaiseen toimintaan olisi nyt varmasti löytynyt, harmittelee Vahasalo.[..]

Lue lisää: uusisuomi.fi/kulttuuri 8.1.2008

Uusi vuosi – uudet haasteet!

Sunnuntai, Tammikuu 6th, 2008

Vanha vuosi on mennyt, uusi vuosi alkamassa. Vanha vuosi oli täynnä yllätyksiä. Kukapa olisi arvannut Nokian vesikatastrofin tai Jokelan murhenäytelmän? Pisa-tutkimustulokset, Räikkösen maailmanmestaruus ja Balin ilmastosopu olivat esimerkkejä helpommin ennakoitavista positiivisista uutisista.

Vuonna 2008 maailman ihmiset ovat terveempiä, vauraampia, paremmin koulutettuja ja elävät turvallisemmissa oloissa kuin koskaan – näin kertoo YK:n Tulevaisuuden Tila 2007 –raportti. Sama näkyy myös lähempänä Kirkkonummella. Ihmisten ponnistelu paremman tulevaisuuden luomiseksi omille lapsilleen tuottaa tulosta. Entistä voimakkaammin parempi tulevaisuus luodaan kouluissa.

Vanha on tuttua, mutta varmasti uutena vuotena tulee yllätyksiä. Jotakin voimme ennakoida.

Kotimaassa keskustelun aiheeksi nousee varmasti Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys. Sen vaikutuksista saimme sekä UPIn että ulkoministeriön selvityksen. Molemmista on ainakin rivien välistä luettavissa se, että liittymisestä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Sekä Nato-jäsenyys että vaihtoehtoisesti välttämätön itsenäisen puolustuksen vahvistaminen maksavat.Varsinainen jäsenyys ei välttämättä olisi meille enää iso askel, sillä jo nyt toimimme yhteistyössä Naton kanssa ja olemme ottaneet siihen liittyviä velvoitteita. Tärkein peruste
liittymiselle on todellisten turvatakuiden piiriin pääseminen – EU:n turvatakuita ei ole olemassa ilman Natoa.

Presidentti Halosen kannanotto: ”Minulle ei ole esitetty sellaista perustelua, mikä edellyttäisi, että Suomen pitäisi liittyä Naton jäseneksi” (SK 23.11.2007) rajaa valitettavan tiukasti presidentin linjan ja keskustelun. Toisaalta presidentti on juhlallisesti vakuuttanut eduskunnalle edistävänsä kaikin voimin Suomen kansan menestystä. Siten hänen pitää ajaa Suomen etua myös Nato-asiassa, tarvittaessa vaikka kansalaisten mielipiteiden vastaisesti. Keskustelun pitääkin päästä kunnolla käyntiin, jotta mahdollisimman moni voi muodostaa tosiasioihin perustuvan mielipiteen.

Uusi vuosi toi huomattavia parannuksia opiskelijoille ja eläkeläisille. Vuoden alusta opiskelijat saavat tienata 30% enemmän ilman, että opintotuki pienenee. Elokuun alusta opintotukeen tulee myös kauan kaivattu 15% korotus. Kun otetaan huomioon kalleusluokkien poisto, puolella miljoonalla eläkeläisellä kansaneläke nousi vuoden alussa noin 55 eurolla kuussa, lopuillakin noin 30 eurolla. Samoin veroero palkansaajien ja eläkeläisten välillä poistui, jolloin n. 13000-37000 euroa vuodessa eläkettä saavan verotus aleni palkansaajien tasolle.

Autojen kohdalla tuli historiallinen muutos verotukseen. Idea on, että mitä vähemmän auto kuluttaa polttoainetta ja tuottaa päästöjä, sitä edullisempi auto on hankkia ja käyttää. Varsinkin dieselautojen suosio näyttää sen seurauksena nousevan Suomessa muun Euroopan tasolle. Itse olen ehdottanut, että myös dieselautojen käyttövoimaverosta pitää luopua, vähintään hiukkasloukulla varustettujen autojen kohdalla.

Perintövero uudistui vuoden alusta. Pienimpiä perintöjä ei enää veroteta. Tähän asti verottamisen alaraja on ollut 3400 euroa, nyt raja nousi 20 000 euroon. Tämä helpottaa varsinkin leskien ja alaikäisten lasten asemaa. Puolisovähennys nousi 6800 eurosta 60 000 euroon. Itse olen edelleen sitä mieltä, että perintöverosta voitaisiin luopua kokonaan. Seuraavaksi perintöverosta vapautetaan ne, jotka jatkavat yritysten ja maatilojen toimintaa sukupolvenvaihdoksissa. Tavoitteena on turvata yritystoiminnan jatkuminen ja työpaikkojen pysyvyys.

Viinojen hinnat nousivat vuodenvaihteessa verotuksen kiristymisen ansiosta. Väkevät nousivat 15% ja miedot 10%. Korotus olisi saanut olla selvästi isompikin. Näin pieni hinnan nousu ei paljon kulutustottumuksia muuta eikä valtion kassaa paisuta.

Sosiaaliturvaan rakennetaan kokonaisuudistusta. Sosiaaliturvamme on melkoinen tilkkutäkki
ja sekametelisoppa. Löytyy sekä ilman apua jääviä väliinputoajia että muiden kustannuksella eläviä vapaamatkustajia. Kuvaavasti ”Kelan etuudet pähkinänkuoressa” – huom! – on yli sata sivua paksu teos. Yksinkertaistamista, läpinäkyvyyttä, kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta tarvitaan lisää. Sitä ollaan tekemässä.

Katseet kääntyvät myös maailmalle. USA ja Venäjä valitsevat uuden presidentin. Kiina keskittyy näyttämään mahtinsa järjestämällä ennätyskalliit olympialaiset. Me tietenkin toivomme suurta mitalisadetta Pekingistä – ja samalla Kiinalta askelta kohti länsimaista käsitystä demokratiasta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

Meillä kotikunnissamme on edessä suuria, mutta positiivisia haasteita. Siuntio kasvaa Uudenmaan ennätysvauhtia, Kirkkonummi tiiviisti perässä. Meidän kunnanvaltuutettujen tehtävänä on luoda ja pitää yllä laadukas päivähoito, perusopetus ja ikäihmisten palvelut. Samalla tavalla kaikki odottavat viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä ja toimivaa ja joustavaa lupajärjestelmää rakentamisessa. Molemmat ovat tällaisille kehyskunnille avainasioita.

Uutta Upeaa Vuotta 2008!

Raija Vahasalo
kansanedustaja, sivistysvaliokunnan pj
raija.vahasalo@eduskunta.fi

 

Top 100 urheiluvaikuttajaa

Perjantai, Tammikuu 4th, 2008

On aika julkaista Urheilulehden perinteinen urheiluvallan Top100-lista. Lista henkii tuttua trendiä. Politiikan, talouselämän ja urheilun ulkopuolisten vaikuttajien rooli kaventuu urheiluvallan arjessa. Vastaavasti ne, jotka osaavat tuoda urheilun sisäpiirien agendalle uusia ideoita ja perustella niiden tarpeellisuutta, vahvistavat valtaansa. [..]

1. Risto Nieminen, Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja
[..]
19. Raija Vahasalo, Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Urheilulehti 4.1.2008