Archive for Marraskuu, 2007

Coffee House Iso Omena 30.11.2007

Keskiviikko, Marraskuu 28th, 2007

Tavattavissa myös vaalien välillä – tervetuloa juttelemaan ja kahville!
Coffee House Iso Omena, Espoo 30.11.2007 klo 17-18.

Coffee House 30.11.2007 klo 17-18

Vuosituhannen uutisia

Sunnuntai, Marraskuu 25th, 2007

Volsin rantamailla Huutolan talon emäntä puistelee päätään uutisille, joita on puoliksi salaa kuunnellut metsä-Månsin kertovan isännälle. Vai on Tolsan mahtikauppiaan hautajaisissa tullut sellainen tappelu, että kalliit vaatteet ovat repeilleet, pronssisoljet lennelleet tantereelle ja miekkojakin on jo kaivettu esiin. Sääli, että näiden jymyuutisten ehtimiseen tänne on mennyt monta kuunkiertoa.

* * * * *

Ukrainalainen matruusi Igor Pestikin hytisee syksyisellä vartiopaikallaan Meikon kalliolla. Vilua helpottaa mahorkkasätkän kääräiseminen Pravdan sivusta repäistyyn paperiin. Kitkeränä palaa sätkä, kun Igor keskitty Pravdan uutiseen. Da, taas on puhunut generalssimus Stalin, viime keväänä. 

* * * * *

Meille nykypäivänä on itsestään selvää, että uutiset saapuvat ilman viiveitä. Kun maailmalla tapahtuu mullistuksia, se kuullaan melkein samanaikaisesti niin Kansasissa kuin Kantvikissa. Uutisfriikin kännykkä piippaa vaikka keskiyöllä uutisten merkiksi. Joskus itseäkin ihmetyttää, että eikö “kuorma-auto suistui ojaan Kälviällä” ehtisi odottaa seuraavaan aamuun.

* * * * *

Kaiken globalisaation ja hälyn keskellä oma kotiseutu, sen ihmiset ja omat juuret muuttuvat entistä tärkeämmiksi. Haluamme kuulla, nähdä ja lukea, kun meidän oma laulajapoikamme lumoaa kuulijat samettisella äänellään, orkesterimme ja kuoromme menestyy, kirjailijaltamme ilmestyy uusi kirja, taiteilijamme näyttely on jymymenestys, meidän joukkueemme voittaa tai lapsemme koulu täyttää sata vuotta. Osa meidän identiteettiämme ovat omat tutut ihmiset ja omat uutiset.

* * * * *

Olemme ihanteellisessa asemassa. Elämme täällä maaseudun rauhassa, kulttuurimaiseman keskellä. Meillä on erinomaiset kodit, päiväkodit ja koulut, joista kasvaa juurevasti uusia tekijöitä, lukijoita ja kokijoita. Hyvin kasvatustyö on onnistunut, sillä ihmisten koulutustaso ja kulttuurikentän laajuus, taito ja aktiivisuus hakee vertaistaan mistä tahansa. Sen varassa on hyvä ponnistaa ratkaisemaan haasteita ja tekemään uuden vuosituhannen uutisia.

* * * * *

Kirkkonummen Sanomat on täyttänyt tärkeää tiedon- ja kulttuurinvälityksen tehtävää seudullamme jo kunniakkat 40 vuotta. Toivotan lehdelle sekä sen uutisten tekijöille ja lukijoille parasta menestystä myös tulevina vuosina!

Raija Vahasalo
Kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
p. 050 511 3090

Raija Vahasalo valittiin SLU:n hallitukseen

Perjantai, Marraskuu 23rd, 2007

Kirkkonummelainen kolmannen kauden kansanedustaja Raija Vahasalo valittiin Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n hallituksen jäseneksi Jyväskylässä viime viikonloppuna pidetyssä SLU:N syyskokouksessa.

Vahasalo on toiminut Koululiikuntaliiton puheenjohtajana vuodesta 2000 lähtien ja edustaa nyt SLU:n hallituksessa koululais- ja opiskelijaliikuntajärjestöjä. Suomen Kaukalopalloliiton puheenjohtajana hän oli 1999-2000.

– Motivoiva liikunta auttaa tulevia sukupolvia pitämään yllä toiminta- ja työkykynsä. Kauniit periaattee liikunnan puolesta on muutettava käytännöiksi, toteaa Vahasalo.

SLU on suomalaisten liikuntajärjestöjen katto- ja palvelujärjestö. Sen tärkein tehtävä on parantaa liikuntajärjestöjen ja -seurojen sekä niissä toimivien ihmisten toimintaedellytyksiä. SLU:hun kuuluu 125 jäsenjärjestöä ja 1,1 miljoonaa suomalaista.

MH / Länsiväylä 23.11.2007

Vahasalo vaatii dieselveron poistoa

Sunnuntai, Marraskuu 18th, 2007

Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) vaatii jatkoa hallituksen autoverouudistukselle. Hänen mukaansa nykyään ei ole enää mitään perusteita dieselautojen käyttövoimaverolle. Nykyisin bensiinin ja dieselöljyn litrahinnatkin ovat lähestyneet toisiaan.

Vahasalon mukaan käyttövoimavero pitääkin poistaa vähintään niiltä autoilta, jotka on varustettu hiukkasloukuilla. Tämä olisi tärkeä kannuste hiukkasloukkujen yleistymiselle ja pienhiukkaspäästöjen saamiselle kuriin.

Kansanedustaja Vahasalo puhui sunnuntaina Järvenpään Kokoomuksen 60-vuotisjuhlassa Järvenpään lukiossa.

Puhe Järvenpään Kokoomuksen 60-vuotisjuhlassa

Sunnuntai, Marraskuu 18th, 2007

Raija Vahasalo
kansanedustaja, sivistysvaliokunnan pj
Puhe Järvenpään Kokoomuksen 60-vuotisjuhlassa
Järvenpään lukio 18.11.2007
Arvoisat juhlavieraat!

Kaikki me muistamme Suomen Toivo -kampanjan. Siinä oli kampanja, jota ei voi unohtaa.

Suomen Toivo -kampanjan mainoksissa puolueemme näyttäytyi meille aivan uudessa valossa. Mainoksista löytyi lintuja ja perhosia, nostokurkia ja kuumailmapalloja. Hammasrattaat pyörivät, kukat kukkivat ja Jyrki Katainen hymyili kaiken tämän ihmeellisyyden keskellä. Kokoomuksen nettisivuilla hänen takaansa kurkki innokas orava.

Jotkut meistä pitivät kampanjan ulkoasusta. Toisten mielestä se oli silkkaa hullutusta. Mutta hyvin se meitä palveli, ja pääsimme tekemään sitä, missä olemme parhaita. Pääsimme kantamaan vastuuta Suomen tulevaisuudesta.

Hyvät kokoomuslaiset! 

Kun tänään juhlistamme Järvenpään Kokoomuksen 60-vuotistaivalta, haluan kiittää teitä kampanjatyössä antamastanne panoksesta. Kaikki tiedämme, että kampanjointi talvisessa Suomessa vaatii sitkeää luonnetta. Työ oli rankkaa koko puolueväelle. Missään ei näkynyt mainosten perhosia ja kuumailmapalloja, kun seisoimme pakkasessa kahvi- ja mehukanisterien kanssa. Puhuimme ihmisille kokoomuksen tavoitteista. Halusimme kertoa heille, että kokoomuslaista politiikkaa tehdään kaikkien suomalaisten hyväksi.

Eduskunnassa olemme todenneet, että koskaan aiemmin ei ole tehty yhtä rankkaa kampanjaa. Kaikki me edustajat olimme aivan puhki huhtikuussa. Niin oli varmaan moni teistäkin. Monilla meistä on nykyisin niin paljon velvoitteita, että aikaa yhdistystoiminnalle on vaikea löytää. Kiitos, että kuitenkin löysitte aikaa jostakin. Kiitos, että olitte mukana tekemässä puolueemme historiallista vaalitulosta.

Kun nyt olemme päässeet kantamaan vastuuta ja saaneet vahvat ministerinpestit, millaista Suomea haluamme rakentaa?

Katsoessani hallitusohjelmaa voin vastata, että haluamme rakentaa eri sukupolvien Suomea. Haluamme rakentaa sivistys- ja hyvinvointivaltiota, jossa eri-ikäisten ihmisten on hyvä elää.
Miten rakennamme Suomea, joka on lapselle hyvä paikka elää? Yksi tärkeä tapa, jolla voimme rakentaa lasten Suomea, on kehittää suomalaista peruskoulua.

Suomen ja suomalaisten menestys pohjaa sivistykseen ja osaamiseen. Globaalissa taloudessa koulutuksen jatkuva kehittäminen on suorastaan elinehtomme. Perusopetuksesta on aina pidettävä huolta, sillä pääsemme huipulle vain silloin, kun meillä on vahva perusta, jolle huippuosaaminen voidaan rakentaa.

Sivistys on kuitenkin paljon muutakin kuin talouskasvun edellytys. Sivistys on Suomessa ollut aina myös arvo itsessään. Perusopetuksella on itseisarvollinen sivistyksellinen ja kasvatuksellinen tehtävä, jossa keskeisintä on lapsi itse. Koulu tukee lapsen kokonaispersoonallisuuden kehitystä.

Suomalaiseen sivistykseen uskoo myös nykyinen hallitus, joka linjaa, että “Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta.”
Hyvät kuulijat,

Avain suomalaisen peruskoulun kehittämiseen on siinä, että ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Tämä on hallitusohjelman keskeinen ja kaivattu koulutuspoliittinen linjaus.

Jos lapsia arvostetaan aidosti, se kysyy yhteiskunnaltamme varoja. Ilokseni voin kertoa teille, että tältä hallitukselta löytyy varoja lapsille. Ensi vuonna hallitus aloittaa peruskoulu paremmaksi -talkoot. Rahoitusta on varattu kuntien haettavaksi ensi vuodelle 18 miljoonaa ja koko vaalikaudelle yhteensä 80 miljoonaa euroa. Selvästi kasvavat valtionosuudet ja kuntatalouden koheneminen antavat suunnitelmille lisäpuhtia.

Parantuvan rahoitustilanteen avulla pääsemme pureutumaan peruskouluja nyt vaivaaviin ongelmiin. Merkittävin näistä ongelmista on ylisuuret ryhmäkoot. Toimiessani opettajana ja rehtorina näin nimittäin selvästi, että suuressa ryhmässä opettajan on mahdotonta ottaa oppilaiden yksilölliset tarpeet riittävästi huomioon.

Henkilökohtainen huomio olisi oppilaalle kuitenkin ensisijaisen tärkeää sekä oppimiseen että kouluhyvinvoinnin kannalta. Opetusta on voitava eriyttää niin, että se tarjoaa erilaisille oppijoille sekä haasteita että onnistumisen elämyksiä. Pienessä opetusryhmässä opettaja pystyy tukemaan niitä lapsia, jotka muuten eivät pysy kärryillä jossain tietyssä oppiaineessa. Toisaalta pienessä ryhmässä voidaan ottaa paremmin huomioon ne lahjakkaiden lasten tarpeet, jotka nykyisin helposti unohdetaan.

Kun opettajalla on enemmän aikaa yksittäiselle oppilaalle, on kouluissa myös helpompi puuttua koulukiusaamiseen ja lasten pahoinvointiin riittävän varhaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen säästää resursseja. Ennen kaikkea varhainen puuttuminen säästää meitä sellaisen väkivallan aiheuttamalta kärsimykseltä, joka tuntui aivan viime päiviin saakka meille kovin vieraalta asialta. Nyt on kaikki toisin. Muuttuneessa tilanteessa voimme kunnioittaa Jokelan uhrien muistoa parantamalla varhaisen puuttumisen edellytyksiä. Tähän tarvitaan sekä pienempiä ryhmäkokoja että entistä toimivampaa oppilashuoltoa, kuten kuraattori- ja psykologipalveluita.

Koulutuspoliittisten päätösten avulla rakennamme sellaista Suomea, jonka peruskouluissa lapset viihtyvät ja oppivat entistä paremmin.

 

Entä sitten opiskelijat? Miten hallitus haluaa kehittää opiskelijoiden Suomea?

Vuosien odotuksen jälkeen opiskelijat saivat viimein hallituksen, joka korotti opintososiaalisia etuuksia. Kaikkien opintotukeen oikeutettujen opiskelijoiden opintoraha nousee ensi vuonna 15 %. Opiskelijan vapaasti tienattavan tulon raja nousee peräti 30 % eli enemmän kuin Kokoomus lupasi vaaleissa.

Myös koulutusta kehitetään voimakkaasti. Uusi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnos linjaa vuosien 2007 – 2012 koulutuspolitiikkaa. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, sillä globalisaation haasteisiin vastaaminen edellyttää väestön koulutus- ja osaamistason nostamista. Vertailtaessa OECD-maita sen mukaan, mikä osuus väestöstä on suorittanut perusasteen tutkinnon, sijoittuu Suomi sijalle 12. Kärkipaikoille päästäksemme haluamme nyt panostaa sekä nuorisoikäluokkaan että aikuiskoulutukseen. Kehittämistavoitteena on, että vuonna 2020 nuorista ikäluokista 46 % on ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja 42 % korkeakoulututkinnon suorittaneita. 

Väestön vanhetessa voimme turvata hyvinvointimme vain silloin, kun nuoret ikäluokat osallistuvat täysipainoisesti työelämään. Laadukas ja oikein valittu koulutus on työelämässä pärjäämisen edellytys. Aivan liian moni opiskelija keskeyttää nykyisin opintonsa. Työllisyysasteen nostamiseksi pitäisi nuorten valmistua nykyistä nopeammin. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa opintojen ohjauksen avulla.

Eduskunnan sivistysvaliokunta on moneen otteeseen painottanut opintojen ohjauksen merkitystä.  Katsoimme sivistysvaliokunnan lausunnossa jo vuonna 2002, että yhtä päätoimista opinto-ohjaajaa kohti voi olla enintään 250 oppilasta. Monin paikoin ei kuitenkaan ole päästy lähellekään tätä tasoa.

On hienoa, että hallitus haluaa nyt panostaa koulutuksen laatuun kaikilla koulutusasteilla. Uudessa kehittämissuunnitelmassa nähdään myös, että opintojen ohjaus on yksi koulutuksen laatutekijä, jota halutaan vahvistaa.  Riittävän ohjauksen avulla vältytään monelta tilanteelta, jossa nuori tuskastuu väärään koulutusvalintaan ja yhteiskunta hukkaa resurssejaan.

Hallitus kehittää myös eri koulutusalojen aloittajamäärien ennakointia. Suunnitelmissa on lopettaa nuorten kouluttaminen työttömyyskortistoon ja vastaavasti kouluttaa ihmisiä enemmän aloille, joilla nyt ja tulevaisuudessa on pulaa työvoimasta.  Tämä tarkoittaa aloituspaikkojen vähentämistä mm. kulttuurin opintoalalta ja tarjonnan lisäämistä mm. kuljetusalalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksessa.

 

Viimeistään silloin, kun valmistuminen häämöttää opiskelijan näköpiirissä, on aika ruveta etsimään oman alan työpaikkaa. Millaista työikäisten Suomea hallitus halua rakentaa?

Korkea työllisyysaste on edellytys pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymiselle. Työllisyys onkin onneksi parantunut 2000-luvun aikana. Silti meillä on yhä liikaa työttömiä. On myös piilotyöttömyyttä. Toisaalta on aloja, jotka potevat jo nyt työvoimapulaa. Tässä on se paljon puhuttu kohtaanto-ongelma.

Media antaa usein ymmärtää, että työelämässä eletään nykyään aivan poikkeuksellisia aikoja. Osa median metelöinnistä on kyllä asioiden paisuttelua. Sen me kaikki kokoomuslaiset olemme varmasti jo ehtineet huomata. Paisuttelu on toimittajan elinehto, sillä silloin, kun uutisia ei ole, niitä pitää tehdä vaikka itse.

Paisuttelusta hyvä esimerkki on se kuuluisa 500 euroa. Hoitajien ja muiden koulutettujen ja naisvaltaisten alojen palkkoja on tärkeätä nostaa.  He ovat palkkansa ansainneet.  Valitettavasti mediassa ja eduskunnassa on ollut paljon faktaa ja fiktiota sekaisin menossa olevasta palkkariidasta. Jotta kaikki menisi mahdollisimman hankalaksi, soppaan liittyvät tietysti myös ammattiliittojen keskinäinen nokittelu ja sopimusoikeuden rajoja koskevat kysymykset.

Uhkaamassa olevaan työtaisteluun sisältyy myös muita poikkeuksellisia piirteitä. Tällä kerralla ihmisten henki ja terveys ovat aidosti uhattuina, kun työntekijä– ja työnantajajärjestöt eivät ole pystyneet tai halunneet sopia suojelutyöstä. Siksi hallitukselle ei ole jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin säätää potilasturvalaki.

Olemme kaikki toivoneet, että tätä lakia ei tarvittaisi. Valitettavasti tällä hetkellä näyttää siltä, että työtaistelu alkaa ja riskit alkavat kasaantua.

Vaikka tilanne on nyt hankala, kaikkien kannattaa muistaa, että nämä työtaistelut päättyvät aina. Pienessä maassa ihmisten pitää senkin jälkeen pystyä yhteistyöhön ja tulla toimeen toistensa kanssa. Mitään siltoja ei pidä nyt poltella eikä kiistan mitään osapuolta pidä nolata ja nöyryyttää. Samoin kaikkien on hyvä muistaa, että Kokoomus on edelleen vahvasti naisvaltaisten koulutettujen alojen kuoppakorjausten takana.

 

Mennään kuitenkin eteenpäin mukavampiin asioihin. Miten moni teistä tietää, mitä tänään oli Hesarin etusivulla? Nostakaa käsi ylös!
Kaikille muillekin tiedoksi: siellä oli automainos. Autokaupat ovat pitäneet kiitettävästi huolta siitä, että ensi vuoden alusta voimaan tuleva historiallinen autoveromuutos on kaikkien ihmisten tiedossa.

Uuden autoveron periaate on hyvin yksinkertainen. Vähän kuluttavan ja vähäpäästöisen auton vero on pieni, paljon kuluttavan ja saastuttavan auton vero on iso. Tavoitteena on saada vanhat ja saastuttavat autot pois liikenteestä ja niiden tilalle uusia, turvallisempia ja vähäpäästöisiä autoja.

Henkilökohtaisena mielipiteenäni voi kertoa, että minusta veromuutos jäi vielä kesken. Dieselin käyttövoimaverolle ei ole enää mitään perusteita, kun bensan ja dieselin litrahinnatkin lähestyvät toisiaan. Se on turha jäänne, joka pitää poistaa vähintään niiltä dieselautoilta, joissa on hiukkasloukku. Tämä on myös tärkeä kannuste pienhiukkaspäästöjen pienentämiseksi.

Työelämä on nyt ja tulee olemaan muutostilassa. Esimerkiksi pankkiala työllisti 1990-luvun alun Suomessa 53 000 henkilöä. Nyt työntekijöitä on jäljellä vain 23 000. Samalla pankkien henkilöstön toimenkuvat ovat muuttuneet vaativammiksi.

Kyllä Suomi ja suomalaiset selviävät työelämän muutostilanteissa. Sen varmistamiseksi on kuitenkin kehitettävä sekä sosiaaliturvaa että elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Nyt sosiaaliturvajärjestelmämme on kuin tilkkutäkki. Tarveharkinnan perusteet ovat niin monimutkaisia, että tukien jakajillakin on vaikeuksia pystyä oikeisiin ja oikeudenmukaisiin päätöksiin. Työtulon ja tukien sovittaminen yhteen ei aina tapahdu oikein ja oikeudenmukaisesti. Joskus töihin meno voi laskea henkilön tulotasoa, vaikka kannustavuus on yksi puolueemme tärkeimmistä arvoista.

Tämänkaltaisten epäkohtien korjaamiseksi hallitus on käynnistänyt laajan sosiaaliturvauudistuksen. Sen myötä monimutkaista tukijärjestelmäämme tullaan yksinkertaistamaan.

 

Entä millainen on se ikäihmisten Suomi, jota hallitus haluaa rakentaa? Se on Suomi, jossa jokaiselle turvataan oikeus arvokkaaseen vanhuuteen.

Hyvät kuulijat,

Valitettava totuus on, että olemme jääneet vanhustenhuollossa jälkijunaan. Meillä on nyt paljon välimatkaa umpeen kurottavana. Siksi hallitus on lähtenyt määrätietoisesti kehittämään ikäihmisten Suomea.

Kesällä professori Juha Kinnusen terveydenhuoltotutkimus aiheutti aikamoista kohua. Tutkimuksen hälyttävin sanoma oli, että Suomessa on OECD-maiden laitosvaltaisin vanhustenhuollon järjestelmä. Olen vakuuttunut siitä, että järjestelmämme on kaikille osapuolille tappiollinen.

Järjestelmäämme ei saada toimimaan pikku pönkityksellä ja paikkailulla. Tarvitaan uusiin asenteisiin pohjaavia toimintamalleja. Niitä meidän kannattaa hakea Tanskanmaalta.

Suomesta onkin viime aikoina käyty ahkerasti tutustumassa Tanskan vanhustyöhön. Voin vakuuttaa, että käynti Tanskassa todella avaa silmät vanhustenhuollon kehittämismahdollisuuksille.

Tanskassa avainsanoja ovat itsemääräämisoikeus, ikäihmisen kunnioittaminen, toimintakyvyn yläpitäminen ja kuntouttava työote.
Tanskan hyvillä käytännöillä on samanaikaisesti parannettu ikäihmisten elämänlaatua ja säästetty kustannuksissa. Uusien käytäntöjen avulla on onnistuttu vähentämään vanhusten lääkärikäyntejä ja sairaalajaksoja. Myös hoitokotiin siirtyminen on myöhentynyt.

Meillä on siis paljon opittavaa Tanskalta.

Hallitus onkin ryhtynyt tuumasta toimeen. Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus uudistuu. Hoidon ja palvelujen tulee muodostaa toimivampia palveluketjuja. 

Hallitusohjelmassa lähestytään Tanskan mallia. Kotihoitoa vahvistetaan, ikääntyneiden toimintakykyä, omatoimisuutta ja itsenäistä suoriutumista vahvistetaan. Koko maahan luodaan ikääntyneiden neuvonta-  ja palveluverkosto ja kunnissa lisätään ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä vanhusten luokse.

Kokoomuslaisen ajattelun mukaisesti yksilöllä tulee olla valinnanmahdollisuuksia palveluita ostaessaan. Siksi on hienoa, että palveluseteli ulotetaan kotisairaanhoitoon ensi vuonna.

Myös ikäihmisten toimeentulo paranee nykyhallituksen myötä. Ensi vuoden alusta kansaneläkettä korotetaan 20 eurolla. Kaikkien eläkeläisten verotus alennetaan korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi parannetaan myös veteraanien asemaa.

Lisäksi hallitus selvittää ostovoimaa turvaavien indeksitarkistusten pohjana olevan kulutuskorin oikeudenmukaisuutta.  Näin kulutuskori ja indeksi saadaan vastaamaan paremmin eläkkeensaajien todellista kulutusta.  Kaikkien pienimpien eläketulojen varassa elävien eläkeläisten toimeentuloa parantava malli luodaan vuoden 2009 loppuun mennessä.

Hallituksen tarmokkaan politiikan avulla meidän on siis mahdollista luoda edellytykset sille, että jokainen voi vanheta Suomessa arvokkaasti.
Arvoisat juhlavieraat!

Halusin kertoa teille tänään niistä keinoista, joilla nykyhallitus rakentaa eri sukupolvien Suomea. Nämä keinot ovat hyvin moninaiset.

Lopuksi haluan puhua siitä, mitä löydämme hyvän hallitusohjelman takaa. Tunnemme sanonnan, jonka mukaan jokaisen menestyvän miehen takaa löytyy nainen. Siitä, mitä sitten löytyy menestyvän naisen takaa, ei meillä taida vielä olla sanontaa. Ehkäpä tuohon kysymykseen ei löydy helppoa vastausta.

Uskon, että me kaikki tiedämme kuitenkin vastauksen siihen, mitä löytyy hyvän hallitusohjelman takaa. Sieltä löytyy puolue piireineen ja yhdistyksineen.

Ilman kokoomusyhdistyksiä puolue ei pystyisi vakuuttamaan suomalaisia tavoitteistaan.  Tarvitaan kasvokkain käytäviä keskusteluja, aitoa välittämistä ja kuuntelutaitoa. Tarvitaan tosiasioiden tuntemusta ja tarpeen vaatiessa myös väittelytaitoa.

Ilman kokoomusyhdistyksiä ei olisi vaalivoittoja eikä hyviä hallitusohjelmia. Ilman kokoomusyhdistyksiä ei maahamme saada myöskään parempia ja kokoomuslaisempia kuntia. 

Järvenpään Kokoomus on jo 60 vuoden ajan kantanut vastuuta suomalaisen yhteiskunnan rakentamisesta. Se on kunnioitettava saavutus.

Tahdon esittää Järvenpään Kokoomukselle lämpimät onnittelut tämän merkkipäivänne johdosta!

 

Kiintiöiden poisto avasi SLU:n kokousväen äänihuulet

Sunnuntai, Marraskuu 18th, 2007

Liikunnan kattojärjestön SLU:n vuosikokous osoitti saaneensa puhekykynsä takaisin vuosien hiljaiselon jälkeen. Vireillä oleva sääntöuudistus aiheutti jopa pienoisen puheripulin Jyväskylän Paviljongissa. [..]

Hallituspaikkojen jaossa valta tuntui siirtyneen vahvasti maakuntaan. Ehdollepanotoimikunnan esittämistä kymmenestä valitusta kaksi on Helsingistä (Laitinen ja Ladun Pekka Alanen). Espoosta, Vantaalta, Tampereelta, Turusta tai Oulusta ei ollut löytynyt yhtään valinnan väärtiä henkilöä. [..]

Muille paikoille tulivat Sirpa Paatero (TUL), Raija Vahasalo (koulu- ja opiskelijaliikunta), Michael Oksanen (ruotsinkieliset) ja Pekka Alanen (kuntojärjestöt). [..]

Pekka Aaltonen / Helsingin Sanomat 18.11.2007

Vahasalo SLU:n hallitukseen

Lauantai, Marraskuu 17th, 2007

Kansanedustaja Raija Vahasalo valittiin yksimielisesti SLU:n hallituksen jäseneksi Jyväskylässä SLU:n syyskokouksessa viikonloppuna. Vahasalo on toiminut Koululiikuntaliiton puheenjohtajana vuodesta 2000 lähtien ja edustaa nyt SLU:n hallituksessa koululais- ja opiskelijaliikuntajärjestöjä.

Vahasalo pitää tärkeänä, että seurojen ja muiden toimijoiden edellytykset voidaan turvata liikunnan järjestämisessä. Hän painottaa varsinkin koululais- ja opiskelijaliikunnan kehittämistä, sillä sitä kautta voidaan tavoittaa valtaosa Suomen nuorista. Motivoiva liikunta auttaa tulevia sukupolvia pitämään yllä toiminta- ja työkykynsä.

– Kauniit periaatteet liikunnan puolesta on muutettava käytännöiksi, toteaa Vahasalo. Koululais- ja opiskelijaliikunnan toimialalla on paljon annettavaa SLU:n hallitustyöhön, sillä sillä on suorat kontaktit kouluihin ja muihin oppilaitoksiin ja siten se voi tavoittaa lähes miljoona nuorta liikkujaa. Tämä antaa myös hyvät mahdollisuudet verkostoitumiseen ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU) on suomalaisten liikuntajärjestöjen katto- ja palvelujärjestö. SLU:n tärkein tehtävä on parantaa liikuntajärjestöjen ja -seurojen sekä niissä toimivien ihmisten toimintaedellytyksiä. SLU:hun kuuluu 125 jäsenjärjestöä ja yli 1,1 miljoonaa suomalaista.

Koulutusta puolustetaan sivistyneesti ja siivosti

Perjantai, Marraskuu 16th, 2007

Eduskunnan sivistysvaliokunta pitää parlamentissa sivistyksen puolta ja valmistelee koulutusta koskevia päätöksiä. Valiokuntaa johtaa koulutusasioiden konkari Raija Vahasalo, jonka mielestä opettajan työ on rankempaa kuin kansanedustajan työ.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo

“Kerron vieraille myös sen, että ennen vanhaan Suomessa ei päässyt naimisiin, jos ei osannut lukea.”

Kun haastateltavana istuu eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, sopii aloittaa peruskysymyksistä. Mitä siis on sivistys, Raija Vahasalo?

– Sivistys liittyy henkiseen kasvuun, viisauteen, ihmisyyteen…Tärkeää on myös yhteisöllisyyteen ja yhteisvastuuseen kasvaminen, puheenjohtaja haarukoi. Opettajana hän joutui hallinnoimaan suurta oppilaslaumaa, mutta valiokunnassa hänellä on vain 17 siivosti käyttäytyvää jäsentä.

– Olen porukastamme ylpeä erityisesti siksi, että siellä halutaan puoluekannasta riippumatta tehdä yhdessä hyviä päätöksiä koulutuksen eteen. Meillä on hyvä henki ja kaikki jäsenet ovat motivoituneita ja paneutuvat työskentelyyn, Vahasalo kehuu.

Eduskunnan päätökset valmistellaan valiokunnissa. Eduskunnassa on 15 pysyvää erikoisvaliokuntaa ja erityisesti EU-asioita koordinoiva suuri valiokunta. Sivistysvaliokunnan rooteliin kuuluvat kasvatuksen ja koulutuksen lisäksi tiede, taide, yleinen kulttuuritoiminta, urheilu, nuorisotyö ja opintotuki. Viikon 45 asialistalla ovat laki Helsingin eurooppalaisesta koulusta, opintotukilaki, kuntien valtionosuuslaki sekä laki yliopistolain ja ammattikorkeakoulun lain muuttamisesta.

Hallituksen esitys tulee ensin lähetekeskusteluun eduskunnan täysistuntoon ja sieltä valiokuntaan.

– Esitykset ovat yleensä hyvin yleisellä tasolla. Monella meistä on opettajatausta, joka auttaa ymmärtämään, mitä ne käytännössä merkitsevät, Vahasalo sanoo.

[.. lue lisää: Opettaja 46/2007 16.11.2007]

Tiina Tikkanen, kuvat Veikko Somerpuro

Koululiikunnalla saatava hiki pintaan

Perjantai, Marraskuu 9th, 2007

Eduskunnan sivustysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) haluaa varmistaa, että koululiikunta auttaa lapsia omaksumaan liikunnallisen elämäntavan. Hän katsoo, että peruskoulu on se paikka, jossa voidaan parhaiten vaikuttaa liikuntatottumuksiin. Erityisesti hän haluaa vahvistaa lasten lajiosaamista.
– Lapset voivat omaksua nopeasti uusia lajeja. Siksi lajiosaaminen ja -opetus lasten herkkyyskauden aikana on keskeistä.

Arvioiden mukaan enemmistö peruskoululaisista liikkuu liian vähän.
– Korostan, että koulun liikuntatunnilla pitää hengästyä ja tulla hiki, Vahasalo kertoo.
Hän korostaa, että myös unionitasolla tulee ottaa huomioon liikunnan terveydellinen ja kansantaloudellinen vaikutus. Kestävyysliikunta vahvistaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä.

Nykypäivä 9.11.2007

Eduskunta keskeytti istuntonsa surmien takia

Torstai, Marraskuu 8th, 2007

Jokelan koulusurmat järkyttivät kansanedustajia niin, että puhemies Sauli Niinistö (kok) keskeytti täysistunnon keskiviikkona illansuussa. [..]

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon (kok) mielestä “kouluterveydenhuolto on huonossa jamassa”. Kouluissa on Vahasalon mielestä liian vähän henkistä huoltoa.
– Ongelmat pitäisi tunnistaa aikaisemmin. Opettajat yrittävät liian kauan pärjätä ongelmaoppilaiden kanssa. Pitäisi puuttua silloin, kun ongelmat ovat vielä pieniä, Vahasalo sanoi. [..]

Keskisuomalainen 8.11.2007