Archive for Elokuu, 2007

Kansanedustaja Raija Vahasalo: Starttirahaan lisää varoja 2008 budjetissa

Torstai, Elokuu 30th, 2007

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.) peräänkuuluttaa lisää varoja starttirahaan. Vahasalo ehdottaa myös, että starttiraha irrotetaan vuoden 2008 budjetissa omaksi momentikseen. Näin varmistettaisiin, ettei starttirahaan tarkoitettuja varoja pääse valumaan muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.
– Starttiraha kuuluu hallitusohjelman painopistealueisiin, mutta määrärahat ovat loppuneet tänäkin vuonna pahasti kesken etenkin Uudellamaalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvällä yritysidealla ja kannattavuuslaskelmalla sai alkuvuodesta starttirahan, mutta loppuvuodesta sitä ei myönnetä. Se on vahinko, sillä starttirahasta on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Starttirahalla perustetuista yrityksistä 80 % toimii vielä viiden vuoden kuluttua perustamisesta, ja moni niistä työllistää yrittäjän itsensä lisäksi myöhemmin myös muuta henkilökuntaa, Vahasalo muistuttaa.

Kantatie 51 liikkeellä

Torstai, Elokuu 30th, 2007

Ensi vuoden valtion talousarvio on työn alla. Tämän viikon hallituksen budjettiriihessä väännetään kättä monesta tärkeästä asiasta, mm. yliopistojen rahoituksesta. Poikkeuksellisen kuuma taloustilanne vaikuttaa siihen, että valtiovarainministeriö varoo liiallisia menojen kasvuja. Hyvinä aikoina – niinä seitsemänä lihavana vuotena – pitää laittaa sukanvarteen, jotta huonoina aikoina ei puute yllätä.

*****

Tiehankkeisiin on takavuosina laitettu aina liian vähän määrärahoja. Paineet uusien väylien rakentamiselle ja entisten korjaamiselle ovatkin kasvaneet liian suuriksi. Nämä paineet purkautuivat suurena määränä tiehankepäätöksiä viime hallituskauden lopussa.

Hankepäätökset olivat hyviä ja välttämättömiä. Mutta nyt urakoitsijat käyttävät myös tilaisuutta hyväkseen ja vedättävät valtiota sekä aiheesta että aiheetta korkeilla tarjouksillaan – tosin todelliset kustannuksetkin ovat nousseet jatkuvasti. Ylityksiä kilpailuttamisista on tullut jo yli 100 miljoonaa euroa. Voi olla, että syytä on myös sepissä. Valtio on arvioinut kustannukset aina alakanttiin. Tämän takia välttämättömät tiehankkeemme ovat olleet vaarassa.

*****

Kaikki ovat kyselleet huolestuneina, miten käy meidän kantatie 51 -hankkeemme. Sen vuoksi sondeerasin tilannetta juuri päättyneessä Kokoomuksen kesäkokouksessa. Vastauksena tuli rauhoittavasti, että budjettiriihessä mennään sovittujen päätösten mukaisesti.

Kuopion ja Iisalmen matkalla näki taas kerran, miten nurinkurisesti liikennerahat jaetaan. Kritiikkini on ollut aiheesta. Siellä asfaltit olivat hyvässä kunnossa ja katulamput valaisivat lähes koko matkan. Suurin osa liikenteestä ja tarpeesta on kuitenkin täällä. Valoa näyttää onneksi löytyvän myös omalle kantatie 51:lle.

*****

Kantatie 51 on maamme vilkkain kaksikaistainen sekaliikennetie. Kuten kaikki paikalliset tietävät, tien välityskyky on jo käytetty loppuun eli se ei kerta kaikkiaan enää vedä. Kuitenkin samaan aikaan vaaditaan, että kehyskunnat kaavoittaisivat mahdollisimman paljon, jotta kaikki asutus ei pakkaantuisi vain pääkaupunkiseudun kuntiin.

Parannushankkeen toteutumisesta riippuu paljon myös uusien alueittemme rakentaminen. Toimiva logistiikka edistää myös elinkeinoelämän kehittymistä. Siksi liikkeelle on päästävä suunnitelmien mukaisesti.

Raija Vahasalo
kansanedustaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi

Kolumni / Kirkkonummen Sanomat 30.8.2007

Ilo oppia, opettaa ja menestyä

Lauantai, Elokuu 25th, 2007

Koulut ovat juuri alkaneet ja koulukeskustelut sen myötä.  Suomi on koulutuksen suhteen maailman mallimaa.  Sen olen saanut kokea konkreettisesti, kun suuri osa ajastani Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana menee ulkomaisten delegaatioiden vastaanottamiseen.

*****

Otan mielelläni vieraita vastaan ja levitän koulutuksemme ilosanomaa. Ulkomaalaiset haluavat tulla ihmettelemään, mitä erinomaista meillä on verrattuna heidän maahansa.  Mitä me teemme eri tavalla ja mikä on syy siihen, että me loistamme OECD-maiden ykkösinä PISA-tutkimuksissa?  Näitä vieraita on tullut tai tulossa mm. Italiasta, Englannista, USA:sta, Kiinasta, Saksasta, Baskimaasta ja Australiasta.  Venäläiset peruuttivat juuri tulonsa. Mielenkiintoista on se, että Ruotsista ei ole kuulunut inahdustakaan, vaikka juuri heidän systeeminsä pettää pahasti.

******

Mitä olen kertonut delegaatioille? Olen kuvannut sitä periaatetta, että asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta kaikilla on mahdollisuudet käydä koulua. Olen kehunut maksutonta opetustamme ja maksutonta lämmintä kouluruokaamme.  Erityislapsista pidämme erityistä huolta, vaikka toistaiseksi lahjakkaat jäävät liian vähälle huomiolle.   Heilläkin olisi oikeus saada tarvitsemaansa opetusta.

Olen myös kehunut loistavaa opettajankoulutustamme.  Kaikki opettajat suorittavat ylemmän korkeakoulututkinnon.  Se on tärkeä vaatimus. Opettajan täytyy ymmärtää, mitä oppimisprosessissa tapahtuu ja kehittää omia opetusmenetelmiään uusimpien tutkimustulosten mukaisesti.  Opettamiseen pitää olla ammattimainen ja tieteellinen ote.  Opettajien koulutustaso onkin erityisopetuksen ohella se suurin ero, mikä yleensä on meidän ja muiden maiden välillä.

*****

Koulutus on niin tiiviissä yhteydessä maan kulttuuriin, että monessa maassa on lähes mahdotonta muuttaa järjestelmää. Erityisesti opettajankoulutuksen kohdalla muut maat vaikeroivat, että muutos ei menisi poliittisesti läpi tai se maksaisi liikaa.  Harva ymmärtää, miksi taitavat opettajat ovat niin tärkeitä.. Esimerkiksi Japanissa harkitaan sen sijaan lauantaipäivän palauttamista takaisin koulupäiväksi. Se kuulemma menisi myös poliittisesti läpi, sillä vanhemmat haluaisivat yhden lisävapaapäivän lapsistaan – kuulostaa pahalta! Eräs englantilainen vieras heitti puolestaan ajatuksen, että he voisivat nostaa oppivelvollisuusikärajaa 7 vuoteen ja kehittää esiopetusta 5-6 -vuotiaiden osalta.

Muualla maailmassa on kova halu lisätä rahoitusta koulutukseen ja parantaa opetustasoaan. Uutisten mukaan Yhdysvallat suuntaa kolmen seuraavan vuoden aikana 33 miljardia dollaria lisärahoitusta opetukseen. Meidän täällä Suomessa pitää kaikilla tasoilla ymmärtää ja arvostaa koulutustamme niin, että turvaamme sen resurssit ja kehityksen. Liian helposti tuudittaudutaan katsomaan peruutuspeiliin – loistaviin PISA-tuloksiin – ja sitten jo jäämmekin jälkeen.  Seuraavat PISA-tulokset tulevat lähiaikoina.  Odotamme jännittyneinä niitä.

Hyviä hetkiä oppimisen pariin!

Raija Vahasalo
kansanedustaja
eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
raija.vahasalo(at)eduskunta.fi

Kolumni/Kirkkonummen Sanomat 26.8.2007

Ammattikouluissa pääsee aloittamaan entistä useampi

Perjantai, Elokuu 24th, 2007

[..] kukaan ei tiedä, mihin ihmisiä tulisi kouluttaa.

”Koulutustarpeen arviointi on ollut lähinnä ennustamista, vaikka sen pitäisi olla ennakointia”, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi media-alan, jolla arvioitiin tarvittavan jatkossa paljon uusia työntekijöitä.

”Tarve oli ennustettu väärin. Koulutuspaikkoja lisättiin valtavasti, mutta suurin osa valmistuikin työttömäksi.” [..]

Neljän vuoden päähän ei nähdä

Vahasalo myöntää, että kukaan ei tiedä, minkälaisia ammattilaisia neljän vuoden kuluttua tarvitaan. Yrityksetkään eivät tiedä, mitä vuoden tai parin kuluttua tarvitsevat.

”Tämä on oikeasti ongelma. Koska tulevaisuuden työvoimatarpeiden ennustaminen on mennyt pieleen, yhteistyötä koulutuksen suunnittelijoiden ja yritysten välillä pitäisi edelleen lisätä”, Vahasalo sanoo. [..] “Esimerkiksi Uudellamaalla on oikeasti pula aloituspaikoista”, Vahasalo kertoo.

Hän iloitsee, että toisen asteen aloituspaikkoja ollaan lisäämässä. Vielä ei tosin ole päätetty, mille aloille ja mihin päin maata koulutuspaikat jaetaan.

Lue lisää: Kirjatyö 08/2008

KANSANEDUSTAJA VAHASALO: STARTTIRAHAAN SUUNNATTAVA LISÄÄ VAROJA

Perjantai, Elokuu 24th, 2007

Tiedote 24.8.2007

Vapaa julkaistavaksi

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.) peräänkuuluttaa lisää varoja starttirahaan. Vahasalo ehdottaa myös, että starttiraha irrotetaan vuoden 2008 budjetissa omaksi momentikseen. Näin varmistettaisiin, ettei starttirahaan tarkoitettuja varoja pääse valumaan muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.

–    Starttiraha kuuluu hallitusohjelman painopistealueisiin, mutta määrärahat ovat loppuneet tänäkin vuonna pahasti kesken etenkin Uudellamaalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvällä yritysidealla ja    kannattavuuslaskelmalla sai alkuvuodesta starttirahan, mutta loppuvuodesta sitä ei myönnetä. Se on vahinko, sillä starttirahasta on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Starttirahalla perustetuista yrityksistä 80 % toimii vielä viiden vuoden kuluttua perustamisesta, ja moni niistä työllistää yrittäjän itsensä lisäksi myöhemmin myös muuta henkilökuntaa, Vahasalo muistuttaa.

Lisätietoja:
Raija Vahasalo, puh. 050 511 3090

Sommarens stora roddhändelse i Kantvik

Torstai, Elokuu 23rd, 2007

Kyrkslätt roddarförenings ordförande, riksdagsledamot Raija Vahasalo öppnade tävlingen, önskade alla välkomna. Hon tackade sponsorerna Finska Socker och Kirkkonummen Sanomat och alla som hjälpt till.

Vackert väder men hård vind var vad roddarna fick känna av vid Kirkkonummen Soutajat ry/ Kyrkslätts roddare rf tävlingen den 18.8 Blåsten var hård för de tio tävlande lagen som deltog i den en och en halv kilometer långa banan. [..]
Kirkkonummen soututapahtuma

ORD. Raija Vahasalo är också ordf. i riksdagens kulturutskott önskade alla välkomna. Hon framföll i talet om hur hälsosam roddsporten är.

Gunvor Westre-Doll/Kirkkonummen Sanomat 23.8.2007

Kansanedustaja Raija Vahasalo paikalla

Torstai, Elokuu 23rd, 2007

KS-ilmoitus

Kirkkonummen Sanomat 23.8.2007

Oppimistulokset tärkeitä erityislapsillekin

Keskiviikko, Elokuu 22nd, 2007

Timo Saloviita (HS 29.6.) aloitti erityisopetusta koskevan keskustelun, jota ovat jatkaneet “erityislapsen äiti” (HS 2.8.) ja Susanna Lehti (HS 9.8.). Tähänastinen keskustelu on korostanut sosiaalisia näkökohtia ja vähätellyt oppimistuloksia. Erityislapsia ei myöskään ole mielekästä niputtaa yhteen.

On muistettava, että koulun ensisijainen tehtävä on edistää oppimista niin hitaimpien oppilaiden kuin lahjakkuuksienkin kohdalla. Vertailtaessa koulutusjärjestelmiä tästä näkökulmasta kirkastuu Suomi-kuva kertaheitolla.

PISA-tutkimus osoittaa, että oppimistuloksemme ovat maailman huippua. Sen sijaan Saloviidan mainostamassa Italiassa, missä vannotaan erityislasten integraation nimeen, tulokset ovat alle OECD-keskiarvon. Merkille pantavaa on, että suomalaisten ja italialaisten tulosten erot ovat suurimmat juuri hitaimmin edistyneiden kohdalla. Erityisopetuksestamme täytyy löytyä jotain hyvääkin, eikä vain moitteen sijaa!

Koska erityislapset ovat kovin erilaisia, meidän tulee etsiä kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopiva ratkaisu. Opetusmuodoissa pitää olla enemmän valinnanvaraa. Niiden tulee myös sopia sekä erityislapselle että muulle luokalle.

Erityisopettajista on puutetta. Monissa kunnissa niukoilla resursseilla ei saada luotua kunnollisia olosuhteita nykyisillekään erityisopettajille uusien palkkaamisesta puhumattakaan. Tämän tosiasian kieltäminen ei koidu lapsen parhaaksi.

“Erityislapsen äiti” kirjoitti, että “lapsille tulisi taata yhtäläinen oikeus sosiaaliseen kanssakäymiseen ja laadukkaaseen opetukseen”. Ei pidä kuitenkaan kuvitella, että sosiaalinen kanssakäyminen automaattisesti parantuu ja opetuksen laatu kohenee, kunhan lapsi vain integroidaan yleisopetukseen.

Jos lapsi tarvitsee erityispedagogiikkaa, hänelle paras paikka ei välttämättä ole yleisopetuksen hälisevä, heterogeeninen luokka. Yleisopetuksessakin voi eristyä ikätovereista. Lapsi voi alkaa oirehtia psyykkisesti, jolloin ongelmat kasaantuvat!

Joskus käy niin, että koko muu luokka polkee tuntikausia paikoillaan, kun yksi käytöshäiriöinen lapsi pistää siellä ranttaliksi. Silloin kukaan ei saa laadukasta ja yksilöllistä opetusta, eivätkä lasten sosiaaliset suhteet pääse kehittymään.

On tärkeää, että erityisoppilas saa erityisopetusta mahdollisimman varhain. Sen jälkeen hänen on helpompi siirtyä yleisopetukseen. Integrointi ei saa olla itsetarkoitus.

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan pj
kasvatustieteen maisteri
Kirkkonummi

HS Mielipide 22.8.2007

Puhe TanssiDans ry:n aluekilpailuissa

Lauantai, Elokuu 18th, 2007

Raija Vahasalo
kansanedustaja
sivistysvaliokunnan pj.

Puhe TanssiDans ry:n aluekilpailuissa
Veikkolan koululla Kirkkonummella 18.8.2007

Hyvät tanssin ystävät, arvoisat kilpailijat!
Bästa dansens vänner, ärade tävlingsdeltagare!

Minulla on kunnia saada avata nämä TanssiDans ry:n järjestämät tanssiurheilun aluekilpailut Kirkkonummen Veikkolassa. Tunnelma on täällä korkealla, sillä kuluva 10. toimintavuosi on ollut TanssiDansille menestyksekäs. Hyviä sijoituksia on tullut useissa kilpailuissa, ja seura on siirtynyt SM-finaaliseurojen joukkoon. Mainetta on niitetty myös Englannissa Blackpoolin joukkuekisassa, jossa hopeaa voittaneeseen Juvenile Teamiin kuului TanssiDans-seuran pari.

Voittoisat suoritukset kiehtovat ihmisiä, kertovathan ne poikkeuksellisesta lahjakkuudesta ja seuran pitkäjänteisestä valmennustyöstä. Itsekin ihailen voittajien näennäisen vaivattomia, loppuun saakka hiottuja suorituksia.

Niin nautittavia kuin huippusuoritukset ovatkin, eivät ne kuitenkaan ole tärkeintä tanssiurheilussa tai missään muussa urheilulajissa. Kaikkein tärkeintä on harrastajan oma kehitys yksilönä, seuran jäsenenä ja urheilijana. Kannustavassa urheiluseurassa jokaisella on mahdollisuus kehittyä ja iloita omista saavutuksistaan. Tässä jokaisen kyvyssä kehittyä ja sen tuomassa ilossa on mielestäni kaiken urheilun ydin.

Siksi jokainen kilpailusarja on tärkeä. Jokainen, joka astuu lavalle, tekee sen ahkeran uurastuksen jälkeen. Joku tanssija on oppinut aiemmin ylivoimaiset askelkuviot; toisen tanssiasento on parantunut; ja kolmas on ehkä pystynyt voittamaan luontaisen ujoutensa tanssiurheilun myötä. Kaikki tämä kehitys on vaatinut työtä niin kilpailijoilta kuin heidän edustamiltaan seuroiltakin.

Seuratoiminta on näytellyt aina keskeistä roolia maamme urheiluelämässä. Täällä Kirkkonummella kisojen isäntäseura TanssiDansin jäsenmäärä on kohonnut jo yli 200:aan harrastajaan. Kilpailevia pareja seuralla on alle 10-vuotiaista 45 vuotta täyttäneisiin senioreihin.

Arvokasta ja perustavanlaatuista työtä tekevät seurat tarvitsevat toimiakseen hyviä tanssinopettajia ja valmentajia, mutta yhtälailla myös seuratoimintaan sitoutuneita tanssin ystäviä. Näitä tanssin ystäviä olette juuri te siellä yleisössä, jotka jaksatte istua seuran hallituksen kokouksessa uuvuttavan työpäivän jälkeen.
Dansens vänner är även ni som kör tävlingsdeltagarna land och rike runt och ännu därtill tvättar deras svettiga tävlingsdresser. Det finns ett ofantligt stort antal människor som i föreningarna utför sådant arbete i det tysta, och det är deras förtjänst att vi kan följa med dessa tävlingar här i Kyrkslätt. När ni dansens vänner tillsammans med dansarna kan glädja er över deras utveckling vet ni att ert arbete har burit frukt.

Kaikki me katsomme tanssiesityksiä niistä nautiskellen. Poliitikkona katson niitä tyytyväisenä myös siksi, että työni puolesta minun on helppo muistaa tanssin merkittävä taloudellinen arvo. En nyt puhu kilpailujen ja esitysten lipputuloista, vaan tanssin positiivisesta vaikutuksesta kansanterveyteen.

Kun syksy on alkamassa, painiskellaan eduskunnassa taas pian budjetin parissa. Tiedämme hyvin, että yksi merkittävimmistä menoeristä on aina terveydenhoito. Sairaat pitää tietenkin hoitaa, se on selvä. Suomessa pitäisi kuitenkin panostaa nykyistä enemmän terveyden edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn ja kuntoutukseen sekä yhteiskunnallisella että yksilötasolla. Ja terveyden edistämisessä on liikunnalla aivan keskeinen rooli.

Ikävä kyllä valtaosa suomalaisista aikuisista ei nykyään liiku tarpeeksi. Väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet, ja moni kärsii nykyään ylipainosta ja huonosta fyysisestä kunnosta jo lapsena. Tämä negatiivinen kehitys vähentää työvoiman tarmoa juuri nyt, kun maamme väestö vanhenee nopeasti, jolloin työikäiset pitäisi saada täysipainoisesti mukaan työelämään! Onneksi valtakunnan politiikassa on havahduttu purkamaan tätä ongelmavyyhtiä Terveyden edistämisen politiikkaohjelman avulla.

Tanssiurheilun suosio kasvaa ja tanssin vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan voimistuu. Minulle kerrottiin, että paikalla on tänään kolmisenkymmentä tanssiurheiluseuraa. Kaikki te teette upeaa työtä monella rintamalla, onhan tanssi niin terveyttä edistävää liikuntaa ja huippu-urheilua kuin taidettakin. Tanssin tärkeyttä on kuvattu sanomalla, että “Sen jälkeen kun ihminen oli oppinut kävelemään kahdella jalalla, alkoi tanssin opettelu.”

Opetusministeriö esittää, että vuoden 2008 budjetissa tulisi taiteen veikkausvoittovaroista käyttää 720 000 euroa tanssitaiteen edistämiseen. Myönnetyt varat suunnataan tanssialan järjestöille ja ammatillisille tanssiteattereille pääosin valtion tanssitoimikunnan kautta. Lisäksi tanssin aluekeskuksille esitetään 600 000 euron määrärahaa. Tanssiurheiluliiton saamat varat eivät kuitenkaan vastaa tanssiharrastuksen suosiota. Tähän epäkohtaan onkin syytä puuttua ensi tilassa.

Hyvät kuulijat,

Sanotaan, että työ tekijänsä palkitsee. Olen hyvin iloinen siitä, että tänään iltapäivällä isäntäseura TanssiDans ry:lle myönnetään myös Nuori Suomi -sinetti tunnustuksena juniorityöstä. Tämä tunnustus kertoo, että lajiliiton edustaja on auditointikäynnillä todennut seuran työn täyttävän tarkasti seurattavat laatukriteerit.

Jag vill därför avsluta mitt tal med lyckönskningar till föreningen TanssiDans.
Samtidigt vill jag önska dagens tävlingsdeltagare lycka till i tävlingen.

Päätänkin puheeni TanssiDans-seuralle osoitettuihin onnentoivotuksiin.
Samalla toivotan päivän kilpailijoille mitä parhainta kisamenestystä!

Kiitos. Tack.

Opettajillekin koskemattomuuden suoja

Perjantai, Elokuu 10th, 2007

Oikeusministeri Tuija Braxin mukaan hoito- ja hoiva-alojen ammattilaisille kaavaillaan samanlaista ruumiillisen koskemattomuuden suojaa kuin poliisilla jo on. [..] Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo puolestaan katsoo, että samanlaista koskemattomuuden suojaa tarvitsevat myös opettajat.

Opettajat joutuvat nykyään yhä useammin fyysisen väkivallan kohteeksi. Pelkästään Helsingissä rarportoidaan vuosittain noin 300 uhka- ja vaaratilannetta. Ilmi tulleet tapaukset ovata kuitenkin vain jäävuoren huippu, koska opettajilla on korkea kynnys ilmoittaa väkivaltatilanteista. Vahasalo vaatimus suojan laajentamisesta opettajiin on siksi perusteltu.

Myös opettajien on voitava tehdä työnsä turvallisesti, ilman väkivallan kohteeksi joutumista.

Pääkirjoitus, Hannu Laaksola, Opettaja 32/2007