Archive for Heinäkuu, 2007

Linjavetoja luottamuksella

Sunnuntai, Heinäkuu 22nd, 2007

Sivistysvaliokunnan johdossa. KuvaPekka Salonen/Länsiväylä

Sivistyvaliokunnan johdossa. Raija Vahasalon työnkuvaan kuuluu myös ulkomaisista vieraista huolehtiminen, kun Suomen koulujärjestelmää tullaan ihailemaan ympäri maailmaa. Kuva Pekka Salonen.

Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) luotsaa sivistysvaliokunnan puheenjohtajana joukkoaan kohti suuria linjavetoja heti kesätauon jälkeen. Puheenjohtaja arvioi, että valiokunnan suurin haaste tällä kaudella on innovaatioyliopiston perustaminen ja yliopistolain muutos.
– Muutoksesta huolimatta täytyy muistaa lupaus, että jokaisen yliopiston perusrahoitusta vahvistetaan 20 miljoonalla eurolla vuosittain.
– Toisessa vaakakupissa on sen vahtiminen, ettei innovaatioyliopisto sorra yliopistojen perusrahoitusta,
toisessa vaakakupissa taas yliopistojen tuottavuusohjelma tuo uhan. Pitää säästää ja lisätä tehokkuutta.

Kansanedustajan työ on Vahasalolle myös tyyppikysymys.
– Kun on aikaansaannoksia, se kannustaa eteenpäin. [..]

Päivi Hahko / Länsiväylä 22.7.2007

Vahasalo: Myös opettajille fyysisen koskemattomuuden suoja

Keskiviikko, Heinäkuu 18th, 2007

Hoito- ja hoiva-alan ammattilaisille kaavaillaan samanlaista ruumiillisen koskemattomuuden suojaa kuin on poliiseilla. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) muistuttaa, että missään julkisessa tehtävässä ei pidä olla väkivallan kohteena ja vaatii samanlaista suojaa myös opettajille.

Opettajat toimivat usein fyysisen väkivallan uhan alla. Esimerkiksi Helsingissä on vuosittain noin 300 raportoitua uhka- ja vaaratilannetta. Koska opettajilla on korkea kynnys ilmoittaa tapauksia, tilastointi väkivallasta ei edes anna todellista kuvaa tilanteesta, muistuttaa Vahasalo.

Opetus jää yliopistoissa tutkimushankkeiden varjoon

Maanantai, Heinäkuu 16th, 2007

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mielestä yliopistojen opetus on heikolla tasolla. SYL:n kannanoton mukaan aloittavia opiskelijoita odottaa synkkä massaluentojen putki [..]

Ongelma on todettu myös opetusministeriössä ja eduskunnan sivistysvaliokunnassa.
– Maailmalla huippuyliopistoissa on yksi opettaja kymmentä oppilasta kohti. Meidän pitäisi päästä lähemmäs sitä, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) sanoo. [..]

Jarmo Karonen / Aamulehti 16.7.2007

PARAS-hankkeen kulttuuripoliittisesta merkityksestä

Sunnuntai, Heinäkuu 15th, 2007

Raija Vahasalo
kansanedustaja
sivistysvaliokunnan pj.

Puhe PARAS-hankkeen kulttuuripoliittisesta merkityksestä

Porin kaupungin kulttuuritoimen Jazz-vastaanotto
Porin taidemuseossa 15.7.2007

Hyvät kulttuurin ystävät!

Olen syntynyt Kokemäenjoen latvavesillä ja uinut lapsuuden kesinä monen monta kertaa Loimijoen maitokahvin värisessä vedessä. Tunnen itseni edelleen vahvasti satakuntalaiseksi. Täällä on sitä vakautta, voimaa ja luotettavuutta, mihin on hyvä kasvattaa juuret. Silloin latvus kestää heilua politiikan ja kulttuurin tuulissa.

Taidetta on Satakunnassa ollut jo kauan. Perinteikäs Porin teatterihan toimi innoituksen lähteenä ensin nuorelle Selim Palmgrenille ja myöhemmin Jorma Uotiselle, joka kuulemma halusi viisivuotiaana ostaa tuon kulttuurilaitoksen itselleen.

Tämä maineikas museo, jossa tänään kokoonnumme, samoin kuin Porin kehitys Suomen jazz-pääkaupungiksi ovat kuitenkin paljon nuorempaa perua. Kovin kauan ei ole vielä siitäkään, kun Pori nousi maineeseen rockmusiikin saralla. Kun itse aloittelin työuraani opettajana, Dingo-yhtye huudatti teinityttöjä sifonkihuiveineen. Yö-yhtye keikkailee edelleen menestyksellä. Vähän nuorempien sankarina samoihin aikoihin seikkaili kirjoissa ja TV:ssä Simo Ojasen luoma Pelle Hermanni.

Toivon, että muutkin kuin kulttuuritoimen päättäjät osaisivat arvostaa Satakunnan kulttuurielämän kehitystä. Erityisesti pitäisi muistaa se, ettei taiteelle kasva suurta yleisöä itsestään. Me tarvitsemme kulttuuripolitiikkaa, joka tukee lasten täysipainoista kehitystä ja kasvua kulttuurin ystäviksi. Ylevien päämäärien lisäksi tarvitaan aina taloudellisia resursseja. Sen tietää myös sinivihreä hallitus, joka on sitoutunut parantamaan lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan ja taidekasvatuksen edellytyksiä.

Kuntien tehtävänä on lain mukaan edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoiminta kuuluu kunnan peruspalveluihin aivan kuten opetustoimi tai terveydenhuolto. Siksi kulttuuripalveluja pitää kohdella samoin kuin kunnan muutakin palvelutoimintaa.

Tätä myös sivistysvaliokunta on korostanut omassa lausunnossaan PARAS-hankkeesta.

PARAS-hankkeen tavoitteena tulee olla kulttuuripalveluiden laadun, kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen. Hankkeessa ajatellaan, että suurempi kuntakoko tai yhteistyö yli kuntarajojen antaa paremmat edellytykset kulttuuripalveluiden järjestämiseksi. Yhteistoiminta tekee mahdolliseksi palveluiden laajemman käytön yli kuntarajojen ja parantaa siten niiden saatavuutta, monipuolisuutta ja erikoistumista.

PARAS-hankkeen myötä monet kunnat luovuttavat kulttuurikiinteistöjä esimerkiksi kuntayhtymän osakeyhtiöille, jotka tulevat jatkamaan kiinteistöissä kulttuuritoimintaa. Tämän osalta sivistysvaliokunta esitti, että kulttuurikiinteistöjä on varainsiirtoverolaissa kohdeltava niin kuin muitakin kunnan kiinteistöjä. Tämä muutos saatiinkin kirjattua lakiin.

Hankkeen ongelmakohtana sivistysvaliokunta piti linjausta, jonka mukaan tavoitteena on hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen. Katsoimme, että opetus- ja kulttuuritoimen kenttä on niin moninainen, että valtionosuuksien summittainen yhdistäminen voi heikentää tämän hallinnonalan peruspalveluja. Valitettavasti laissa ei kuitenkaan luovuttu tavoitteesta yhdistää valtionosuudet. Toivottavasti lain täytäntöönpanossa tullaan
kuitenkin ottamaan huomioon kulttuuritoimen monimuotoisuus niin täällä Porin seudulla kuin muuallakin.

Miten sitten PARAS-hanke tulee vaikuttamaan kulttuuripolitiikkaan Satakunnassa?

Kun PARAS-hankkeessa on lähdetty uudelleenorganisoimaan palvelujen tuottamista, on lähtökohtana yleensä ollut ajatus kuntien varaan rakentuvan yhteistyön tiivistämisestä. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen toimintamalli, kuten Porin seudullakin on huomattu. Taide ei ole prioriteettilistan kärkipäässä niillä Porin ympäristökunnilla, jotka kamppailevat talousvaikeuksien kanssa. Siksi kuntapuolen toimijoiden pitää etsiä yhteistyökumppaneita myös muualta.

Kolmannen sektorin merkitys kulttuurialan palvelutuotannossa voi kasvaa lähivuosina, mutta sen panos ei yksinään ole riittävä. Nyt kesällä yleisöä ilahduttavia teatterintekijöitä löytyy joka niemennotkosta, mutta harvoin siinäkään päästään pitkäjänteiseen toimintaan. Pidänkin siksi erittäin tervetulleena Porin seudun PARAS-hankkeen linjausta, jonka mukaan talouselämä pyritään ottamaan tiiviimmin mukaan kulttuurialan yhteistyöhön Uudet toimintamallit halutaan rakentaa nimenomaan eri sektorien yhteistyön varaan. Juuri tällaista kumppanuutta Elinkeinoelämän valtuuskunta peräänkuuluttaa ja hallitus sitoutuu tukemaan. Porissa ollaan selvästi edelläkävijöitä.

Talouselämällä on hyviä syitä tukea kulttuuria. Monet liike-elämän vaikuttajat ovat hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että luovuus ja korkea sivistystaso ovat edellytys suomalaisten menestymiselle. Kulttuuri on tietenkin itseisarvo, mutta kannattaa muistaa, että se ruokkii myös elinkeinoelämälle tärkeätä luovuutta. Taiteen tuntemus kantaa ihmistä elämän käännekohtien läpi. Globaalissa taloudessa korostuvat ihmisten vuorovaikutustaidot ja laaja sivistys. Liikelounaalla pitää osata puhua myös muusta kuin säistä ja rahoista.

Eri sektorien yhteistyö voi perustua siihen, että yritykset toimivat kulttuurilaitosten tukijoina tai itse tarjoavat kulttuuripalveluja Yksityinen palvelusektori on yhä tärkeämpi osa kansantalouttamme. Sen kehittyminen edistää koko Suomen hyvinvointia. Palvelusektorilla on tilaa myös luovien alojen yrittäjyydelle, jota hallitusohjelmassakin luvataan tukea. Samalla uusi verovapaa kulttuurisetelijärjestelmä tulee lähivuosina kasvattamaan taiteen ystävien joukkoa.

Täällä Porissa on hyvät mahdollisuudet luoda uusia kulttuurialan toimintamalleja. Jo Porin paikallishistoria viittaa siihen, että liike-elämän ja julkisen sektorin yhteistyötä osataan täällä arvostaa. Onhan niin, että tämä museo syntyi professori Maire Gullichsenin ideasta ja liittyy niin ollen sekä Ahlströmin että Artekin menestykseen. Hieno esimerkki kumppanuudesta on tietenkin Pori Jazz, joka perustuu laajalle yhteistyölle.

Uskon, että uusien toimintamalliensa avulla Porin seutu pystyy entisestään vahvistamaan niin kulttuuriosaamistaan kuin myös kulttuurin roolia osana matkailuelinkeinoa. Pori on pystynyt profiloitumaan voimakkaasti kulttuuritarjontansa kautta. Se näyttää kiistattomasti, että ei tarvita mitään metropolia siihen, että voidaan pistää pystyyn kansainvälisen tason taidelaitoksia ja festivaaleja.

PARAS-hanke tarvitsee edelläkävijöitä, jotka näyttävät suuntaa muulle Suomelle. Tässä haasteellisessa työssä toivotan Porin seudulle onnea ja menestystä!

Kainuulaiset yllättivät sivistysvaliokunnan edustajat

Sunnuntai, Heinäkuu 8th, 2007

Kolme Kainuussa vietettyä päivää muuttivat eduskunnan sivistysvaliokunnan edustajien käsityksen maakunnasta. Nälkämaan sijasta he kohtasivat Kainuun, jolle valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo povaa loistavaa tulevaisuutta.

“Täällä on ennakkoluulotonta ja innostunutta väkeä.”

Vahasalon sanoihin yhtyvät valiokunnan jäsenet Merikukka Forsius, Sanna Lauslahti ja Tommy Taberman. [..]

“Suomi on vahva, kun koulutusjärjestelmä on joka tasolla vahva”, Raija Vahasalo sanoo. Hän painottaa, että kansainvälistä suitsutusta saanutta peruskoulutusta on kehitettävä, jos mielitään pysyä huipulla. [..]

Laura Karikko / Kainuun Sanomat 8.7.2007