Archive for Kesäkuu, 2007

Skapa en åldringsvård anpassad för våra förhållanden

Tiistai, Kesäkuu 26th, 2007

Kansanedustaja Raija Vahasalo

[..] Riksdagsledamot Raija Vahasalo talar om respekten och om personligheten som bör tas i beaktande för den åldrade befolkningen. Boendeformen bör de själva få avgöra. Åldringarna är olika, det är bara åldern som de har gemensamt.

Kirkkonummen Sanomat 28.6.2007

”Kertausharjoitukset palautetaan entiselle tasolleen”

Torstai, Kesäkuu 21st, 2007

Puolustusministeri Jyri Häkämies ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo puhuivat Kokoomuksen perinteikkäässä ryhmähuoneessa

Kansanedustaja Raija Vahasalo järjesti eduskunnassa keskustelutilaisuuden ajankohtaisista asioista. Kokoomuksen perinteisen ryhmähuoneen seinät pullistelivat ympäri Uuttamaata saapuneesta väenpaljoudesta, kun puolustusministeri Jyri Häkämies alusti tilaisuuden aluksi Puolustusministeriön vastuualueen tulevaisuudennäkymiä.

Puolustusvoimien komentaja amiraali Kaskeala on ollut huolestunut Suomen puolustuksen rahoituksesta. Puolustusministeri pystyi jo hehkuttamaan valoa tunnelin päässä: budjettikehyskauden aikana puolustusvoimien menoihin tulee lisärahoitusta 176 miljoonaa euroa. Myöhemmissä tarkennuksissa otetaan lisäksi huomioon indeksitarkistukset, varaosat ja pääkaupunkiseudun ilmatorjunnan tarpeet. Näillä rahoilla esimerkiksi välillä vakavasti notkahtaneet reservin kertausharjoitukset pystytään tulevina vuosina nostamaan entiselle tasolleen, 25.000 mieheen. Samoin ilmavoimien tarvitsemat lentotunnit ja merivoimien alusvuorokaudet palautetaan myös oikealle tasolleen.

Kansainväliset suhteet kunnossa

Puolustusministeri Häkämies pystyi tarjoamaan oman lisänsä viime aikoina käytyyn keskusteluun Suomen kansainvälisistä suhteista. Ministeri tapaa pikaisesti USA:n puolustusministeri Robert Gatesin Brysselinmatkallaan. Pidempiin keskusteluihin on mahdollisuus saadun kutsun perusteella tehtävällä virallisella vierailulla, joka toteutuu ilmeisesti syyskuussa.

Ruotsin ja Suomen politiikalla selkeä ero

Puolustusministeri on käynyt pohjoismaisella tasolla keskusteluja kollegojensa kanssa. Hänen mukaansa Ruotsin ja Suomen politiikalla on selkeä ero. Ruotsi on luopunut alueellisesta puolustuksesta ja keskittää päämielenkiintonsa ja voimavaransa kansainväliseen toimintaan. Suomessa toimitaan lähes päinvastoin. Suomi kyllä osallistuu kansainväliseen toimintaan, mutta keskittää voimavaransa kansalliseen puolustukeen. Puolustuspoliittista keskustelua on mahdotonta käydä ilman keskustelua Natosta. Puolustusministerin mukaan suhde Natoon tulee olemaan aikanaan mukana puolustuspoliittisessa selonteossa. Nyt on hyvä aika keskustelulla luoda pohjaa tälle kannalle.

Ruotsin ja Suomen eroja päästiin puimaan myös ministeri Häkämiehen toisen vastuualueen, valtionyhtiöiden omistajapolitiikan valossa. Häkämiehen mukaan Suomi suhtautuu valtionyhtiöiden myymiseen hyvin selektiivisesti. Jos tulevaisuudessa jonkin valtionyhtiön osakkeita myytäisiin, se tapahtuisi vain tarkkaan harkitusti ja siitä saatava tuotto pitäisi käyttää kansalaisten hyväksi.

Ministerin tiukka aikataulu ei antanut mahdollisuutta pitkään esitykseen, mutta se sai aikaan vilkkaan keskustelun ja kysymyksiä sinkoili.

Kirkkonummen Sanomat 21.6.2007

Kansallisoopperan hallituksen vaikeneminen on suututtanut kansanedustajia

Maanantai, Kesäkuu 18th, 2007

[..]
Erityisesti suututtaa se, että veronmaksajien rahoilla pyörivä kulttuurilaitos salaa johtajansa erorahan toisin kuin esimerkiksi pörssiyhtiöt.
Kansanedustaja Raija Vahasalo / Nelosen uutiset 18.6.2007 klo 19:30

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok):
“Oopperan budjetti on yli 50 miljoonaa euroa ja siitä eduskunta rahoittaa 75 % eli vähän yli 40 miljoonaa euroa. Kyllä varmasti olisi syytä myöskin eduskuntaa informoida mitä siellä on tapahtunut.”

Hyvä vanhustenhuolto itsestäänselvyys?

Sunnuntai, Kesäkuu 17th, 2007

Tapasin viime viikolla Tanskan opetusministerin. Kun kehuin hänelle Tanskan vanhustenhuoltomallia, ministeri oli aivan hämmästynyt. Mitä ihmeellistä heidän vanhustenhuollossaan muka on? Kuvailin näkemääni kunnioittavaa suhtautumista vanhuksiin, vanhusten itsemääräämisoikeutta, kuntouttavaa otetta, ehkäiseviä kotikäyntejä jne. Ministeri mielestä tämä kaikki on niin itsestään selvää ja ollut jo kauan voimassa, ettei siihen enää osaa kiinnittää huomiota. Tanskalaiset pitävät sitä itsestäänselvyytenä.

Kun olen kertonut ikäihmisille ympäri Suomea Tanskan vanhustenhoidosta, eivät he usko, että jotain niin hyvää on olemassa. Toteavat, ettei ainakaan Suomessa siihen voida päästä. Tuskin aivan samanlaiseen päästäänkään. Kuitenkin meillä on paljon opittavaa Tanskanmaalta.

* * * * *

Tanskassa periaatteina ovat jatkuvuus, omien voimavarojen käyttö, itsemääräämisoikeus sekä vaikuttaminen omiin olosuhteisiin ja valintamahdollisuuksiin. Lähtökohtana on, että esimerkiksi asumismuoto tulisi voida valita yksilöllisen tarpeen mukaan. Kunnanvaltuustot laativat vanhustenhuollon laatustandardit, joita julkisten ja yksityisten palvelutuottajien tulee noudattaa. Nykyisin Tanskassa noin 20 % ikääntyneistä
on valinnut yksityisen palveluntuottajan ja 77 % kunnallisen palveluntuottajan. Noin 3 % on valinnut kotiavun antajaksi esimerkiksi tuttavansa. Vanhusneuvostojen asema on vahvempi kuin meillä ja ne neuvottelevat valtuuston, kunnan johdon ja eri organisaatioiden kanssa.

* * * * *

Laitoshoidon käsite on poistettu kokonaan vanhustenhuollossa ja vammaishuollossa. Esimerkiksi hoivakodissa asuvien katsotaan asuvan omassa asunnossaan. Tanskan ministeriön edustajien mukaan laitos-käsitteen poistaminen on vaikuttanut ennen kaikkea henkilöstön asenteisiin. Aikaisemmin laitoshoidossa olevat saivat taskurahaa, nykyisin kaikille maksetaan eläkettä, josta esimerkiksi asunnon vuokra maksetaan.
Kaikille 75-vuotiaille tarjotaan ehkäiseviä kotikäyntejä kaksi kertaa vuodessa. Käynneillä kartoitetaan palveluntarve. Laki tästä tuli Tanskassa voimaan jo vuonna 1998. Kotikäynneissä yhteyttä ottaa kunta eikä vanhus itse. Näillä ehkäisevillä kotikäynneillä tarve käyttää sosiaali- ja terveyspalveluja vanhuksilla väheni, samoin vähenivät lääkärissäkäynnit ja sairaalajaksot. Lisäksi hoitokotiin siirtyminen myöhentyi. Elämänlaatu parani oleellisesti.

* * * * *

Tanskalaiset joutuivat siirtymään nykyiseen aktivoivaan malliinsa, kun laitoshoito tuli liian kalliiksi. Rahat loppuivat valtiolta ja kunnilta. Eiköhän meilläkin olisi aika todeta, että on jo aika arvostaa vanhoja ihmisiä
ja kunnioittaa heidän omaa tahtoaan! Vai onko meillä varaa muuhun?

Raija Vahasalo
kansanedustaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
m. 050 511 3090

Kolumni / Kirkkonummen Sanomat 17.6.2007

Kulttuuribudjetissa kymmenien miljoonien aukko

Perjantai, Kesäkuu 15th, 2007

Eduskunnassa on herännyt huoli kulttuuribudjetissa ammottavasta muutaman kymmenen miljoonan euron raha-aukosta. Osa kansanedustajista myös pelkää, että vasta viime vaalikaudella voimaan tullutta jakosuhdelakia ollaan jo romuttamassa [..]

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) sanoo olevansa huolissaan siitä, että veikkauvoittovaroista rahoitettavaksi siirrettään lakisääteisiä menoja.
“Tästä on päinvastoin pyritty pääsemään eroon. Esimerkiksi kirjastojen valtionosuudet siirtyvän tietyn ajan kuluessa kokonaan normaalin budjettirahoituksen piiriin”, Vahasalo muistuttaa.
Hänen mukaansa sivistysvaliokunta on tehnyt linjansa tiettäväksi myös kulttuuriministeriöön. “Tästä ei missään tapauksessa saa tulla pysyvää ratkaisua. Sitä voidaan käyttää nyt vain hätäapuna”, Vahasalo korostaa. [..]

Kaleva 15.6.2007

Vanhempien vastuusta tuli ilmiriita eduskunnassa

Torstai, Kesäkuu 14th, 2007

Eduskunnassa roihahti keskiviikkona ideologinen ilmiriita siitä, pitääkö vanhempien rahoittaa myös itsenäisesti asuvien täysi-ikäisten lasten opintoja vai tulisiko opintotuki irrottaa nykyisestä sidoksestaan vanhempien tuloihin.

[..] Vastakkaiseen leiriin [tukemaan opintotuen riippumattomuutta vanhempien tuloista] asettui ensimmäisenä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok), ja siihen liittyi keskustelussa koko muu eduskunta.

Helsingin Sanomat 14.6.2007

Hallitus panostaa osaamiseen ja ravistelee koulutuksen rakenteita

Keskiviikko, Kesäkuu 13th, 2007

Koulutus, osaaminen ja sivistys ovat sinivihreän hallituksen selviä painopistealueita. Näihin kolmeen tekijään panostamalla pärjäämme globaalissa kilpailussa, vastaamme ikärakenteen mukanaan tuomiin haasteisiin ja luomme hyvinvointia.

Vuosien 2008-2011 kehyspäätöksessä hallitus on siirtynyt sanoista tekoihin ja vastannut niihin odotuksiin, joita vaalien alla koulutuspolitiikan kehittämiselle asetettiin.

Koulutukseen suunnattuja voimavaroja kasvatetaan uuden hallituksen toimesta yhteensö 350 miljoonalla eurolla. Lisävoimavaroja on luvassa mm. perusopetukseen, ammatilliseen opetukseen, korkeakouluille ja t&k-toimintaan. Erityistä kiitosta hallitusohjelma ja kehyspäätös ovat saaneet opiskelijoilta, joilla on aihetta hymyyn, kun opintoraha nousee 15 prosentilla ja opiskelijan vapaan tulon raja 30 prosentilla.

Perusopetuksen haasteita luodatakseen Kokoomus teetti kuluvan vuoden alussa TNS-Gallupilla suuren opettajatutkimuksen. Kyselyn tulos vahvisti aiemmat epäilyt: perusopetuksen suurin ongelma ovat ylisuuret opetusryhmät. Joissain kaupunkikeskuksissa koululuokan koko on saavuttanut jo 40 oppilaan rajapyykin.

On selvää, että reilusti yli 30 oppilaan ryhmässä opettajan on mahdotonta ottaa oppilaiden yksilölliset tarpeet riittävästi huomioon opetusta eriyttämällä. Samalla kouluissa eletään tilanteessa, jossa eriyttäminen olisi entistä tärkeämpää, kun opetusryhmät koostuvat hyvin erilaisista oppilaista. Samasta opetusryhmästähän voi nykyään löytyä pitkäaikaisessa tukiopetuksessa olevia oppilaita, eri kieliryhmiä edustavia maahanmuuttajia, tarkaavaisuushäiriön kanssa kamppaileva oppilas ja tunnillä tylsistyvä huippulahjakkuus.

Jo Vanhasen I hallitus lupasi suunnata perusopetuksessa ikäluokkien pienentymisestä säästyvät varat opetuksen kehittämiseen. Asiassa ei kuitenkaan päästy tuumasta toimeen. Nyt uusi hallitus aikoo suunnata laskennalliset säästöt kokonaisuudessaan mm. peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja tuki- ja erityisopetuksen vahvistamiseen.

Hallitus katsoo myös, että työvoimapolitiikan vanhat konstit eivät vakuuttaneet tehokkuudellaan. Tämän vuoksi työvoimakoulutukseen suunnattuja varoja on päätetty kohdentaa uudenlaisin painotuksin. Uusia täsmätoimia ovat mm. oppisopimuskoulutuksen lisääminen ja nuorten työpajatoiminnan rahoituksen kasvattaminen. Tähän elinikäisen oppimisen ohjelmaan panostetaan yhteensä 21 miljoonaa euroa yliopistojen täydennyskoulutus mukaan lukien.

Kilpailukykymme vahvistuu, kun koulutamme riittävästi, oikein ja sinne missä tarvetta on. Eräs tähän tavoitteeseen tähtäävä toimenpide on ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamäärien lisääminen ja niiden suuntaaminen työvoimatarpeen mukaan. Myös näihin ratkaisuihin ja oppisopimuskoulutuksena annattavaan lisäkoulutukseen hallitus on päättänyt varata lähivuosina runsaasti lisärahoitusta.

Toinen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä toimenpide on nyt uudelleen nimetyn, ns. innovaatioyliopiston perustaminen. Kehysriihessä tähän Helsingin Kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistymisen seurauksena syntyvään yliopistokokonaisuuteen varattiin yhteensä 20 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Samalla korotetaan kaikkien maamme yliopistojen perusrahoitusta tällä vaalikaudella yhteensä 80 miljoonan euron edestä ja lisätään tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta 90 miljoonalla eurolla.

Seuraavan neljän vuoden aikana tehtävät koulutuspoliittiset uudistukset kertovat hallituksen arvovalinnoista ja kyvystä ravistella koulutuksen rakenteita. Näillä valinnoilla pyritään takaamaan, että Suomi pystyy jatkossakin tarjoamaan asukkailleen erään maailman laadukkaimman ja monipuolisimman koulutusjärjestelmän palvelut

Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok)
Sivistysvaliokunnan pj

Uusimaa 13.6.2007

Konkreettisia tavoitteita “Tanskan mallista” kaivataan

Sunnuntai, Kesäkuu 10th, 2007

Kirkkonummen kunnanhallituksessa käsittelyssä 4.6. ollut selvityspyyntö valtuustoaloitteeseen, miten hyväksytyn kunta- ja palvelustrategian mukainen vanhustenhoidon ns. ”Tanskan malli” on huomioitu ja toteutunut lautakunnissa, päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi sosiaali- ja terveystoimelle 1. varapuheenjohtajan Raija Vahasalon ehdotuksesta, jota kannattivat Gun-Maj Beck, Veikko Vanhamäki ja Gustaf Åberg, jotta selvityksiin saadaan konkreettiset ehdotukset toimenpiteiksi aikataulutuksineen ja samalla selvitys
mahdollisuudesta käyttää myös sellaista henkilötyövoimaa, joihin ei tarvitse kohdentaa pätevyysvaatimuksia. [..]

Raija Vahasalo: Asennemuutosta tarvitaan!!

Raija Vahasalo piti erityisesti terveystoimen selvitystä aivan liian ”löysänä”.
– Tässä on turha vedota erilaiseen palvelurakenteeseen ja resurssipulaan. Ensialkuun tarvitaan vain ajattelutavan ja asenteen muutosta. Tanskassa laitoshoidosta luovuttiin 80-luvun lopulla, kun se tuli niin kalliiksi yhteiskunnalle. Siitä on tutkittua tietoa, että sen jälkeen vanhusten lääkärillä käynnit vähentyivät, hoitojaksot sairaaloissa lyhenivät ja mikä tärkeintä, heidän elämänlaatunsa parani, selosti juuri Tanskan-maalta sivistysvaliokunnan matkalta kotiutunut Raija Vahasalo, jonka mukaan tanskalaiset itse hämmästelevät kiitoksia vanhuksen hoidostaan, koska he pitävät tällaista yksilöllisyyttä kunnioittavaa ikäihmisten palvelustrategiaansa jo itsestäänselvyytenä.
– Jos vanhuksen luona pitää käydä 4–5 kertaa päivässä, hänelle sanotaan, että on parempi mennä laitokseen. Ehkä se on mukavampi hoitajille, mutta onko se sitä vanhukselle itselleen?
– Kotipalvelujen ja kuntoutuksen tarve pitäisi kartoittaa jo 75-vuotiaana ja siitä eteenpäin, vaikka suurempaa tarvetta ei vielä olisikaan, jotta ”paikkausta” ja kuntoutusta voi saada siihen kohtaan, mikä ei enää suju. Meillä on ihan liian korkea ikäraja palvelujen piiriin pääsemisessä. Tanskassa vanhin, jota kuntoutettiin, oli 104-vuotias, Raija kertoo ihmetellen, että vaikka siivouspalvelutarve on suuri, ”kodinhoitajilla” ei siihen ole aikaa! [..]

Kirkkonummen Sanomat 10.6.

Kirkkonummelle kaivataan opastettuja luontopolkuja

Keskiviikko, Kesäkuu 6th, 2007

KIRKKONUMMI. Iso joukko valtuutettuja kiirehtii kuntaa rakentamaan Kirkkonummelle luontopolut, jotka Kirkkonummen kansalaisopiston kurssilla suunniteltiin viisi vuotta sitten. Valtuutetut toivovat, että luontopolut saataisiin rakenteille jo ensi vuonna. [..]

Valtuutetut muistuttavat, että Kirkkonummella ei ole yhtään viitoitettua luontopolkua eikä kunnan maalle pystytettyä lintutornia. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on Raija Vahasalo (kok).

Länsiväylä 6.6.2007

Ohjelmallista vaikuttamista

Maanantai, Kesäkuu 4th, 2007

[..]Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) totesi äskettäin eduskunnassa järjestetyssä seminaarissa, että uudenlaisten toimintamallien ideointiin on syytä. Kansainväliset vertailut osoittavat, että suomalaisten alle 40-vuotiaiden ns. aktiivisen kansalaisuuden tunnusluvut ovat yllättävän heikkoja, selvästi heikompia kuin muissa vertaisryhmän maissa ja erityisesti muissa Pohjoismaissa.

Vahasalo ei pysähtynyt pohtimaan ilmiön syitä, mutta se lieneekin oma lukunsa hankkeiden kirjossa. Joka tapauksessa on selvää, että kaupallisuus ja viihde eivät nuorta lähestyessään teoretisoi, vaan toimivat. Muun lajin aktivaattorit voisivat ottaa tästä oppia. Valiokunnan puheenjohtaja oli joka tapauksessa sitä mieltä, että vuoden voimassa ollut nuorisolaki on uudistanut nuorisotoimen työnkuvaa myönteisellä tavalla. [..]

Itä-Häme 4.6.2007, pääkirjoitus