Archive for Maaliskuu, 2007

Kokoomus jyräsi huikeaan vaalivoittoon – Sauli Niinistö paras ääniharava myös Kirkkonummella

Torstai, Maaliskuu 22nd, 2007

Raija Vahasalo ja Ben Zyskowicz odottelemassa tuloksia

RAIJA Vahasalo ja Ben Zyskowicz odottelemassa tuloksia vaalivalvojaisissa
Studio 51:ssä Helsingissä.

Kokoomuksen loistava vaalimenestys näkyi myös Kirkkonummella. Sauli Niinistö, jonka kokonaisäänimäärä oli huikeat 60 498, oli suurin äänikuningas myös täällä 2160 äänellään. Toiseksi suosituin ehdokas oli Raija Vahasalo, jonka 5278 äänestä 1733 tuli kotikunnasta ja ainoana kirkkonummelaisena pääsi eduskuntaan asti 16. parhaalla äänimäärällä Uudenmaan ehdokkaista.

Lähes kirkkonummelaisena voidaan pitää myös kolmanneksi suurimman äänimäärän täältä kerännyttä, Luomassa asuvaa rkp:n Christina Gestriniä, jonka vaalituloksen 6413 äänestä 895 tuli Kirkkonummelta. Neljänneksi ylsi demarien Ari Harinen, jonka 986 äänestä 745 oli Kirkkonummelta. [..]

Kokoomukselle kolme lisäpaikkaa Uudeltamaalta

– Kyllähän me osasimme odottaa hyvää vaalitulosta, mutta ei kyllä ihan näin hyvää, hymyili kokoomuksen Uudenmaan piirin listoilta neljänneksi parhaan äänituloksen kerännyt Raija Vahasalo. Äänimäärä oli nyt 5278,
missä oli hivenen laskua edellisvaalien tuloksesta, 5941.
– Se tiedettiin etukäteen, että Sauli Niinistö vie meiltä kaikilta ääniä, mutta minulta tippui vain muutama sata, kun joiltakin äänimäärät putosivat lähes puoleen edellisvaaleista, totesi Raija, joka peittosi Saulin tuloksen Kirkkonummella Gesterbyn, kirkonkylän ja Heikkilän alueella. Niinistön keräämä, eduskuntahistorian paras tulos, 60.498 ääntä nosti kokoomuksen Uudenmaan piirin paikkaluvun kahdeksasta yhteentoista. Raijan mukaan vaalitulos osoittaa, että nyt on porvarihallituksen aika.
– Pakko päästä jo hallitukseen!, virkeän oloinen Raija kiteytti. Raija ja Seppo Vahasalo olivat puolille öin Kokoomuksen vaalivalvojaisissa Helsingissä ja maanantaiaamuna kello oli herättänyt jo kuudelta, sillä päivä oli täynnä ohjelmaa; mm. Sydänliiton kokous.
– Moni luulee, että tässä voi pitää vähän lomaa, mutta uuden kauden eduskuntatyö alkaa lähes välittömästi.
Eduskuntaryhmät kokoontuvat jo tällä viikolla torstaina ja maanantaina 26.3. on valtakirjojen tarkistus. Tiistaina on puhemiehistön vaali ja keskiviikkona avajaiset jumalanpalveluksineen, Raija listasi uuden eduskunnan nopeasti käyntiin pyörähtävää toimintaa.

Kokoomuksen kansanedustajat Uudellamaalla ovat Sauli Niinistö 60.498, Marjo Matikainen-Kallström 6264, Outi Mäkelä 5760, Raija Vahasalo 5278, Tapani Mäkinen 4381, Hanna-Leena Hemming 4181, Leena Harkimo 4047, Eero Akaan-Penttilä 3969, Jukka Mäkelä 3558, Sanna Lauslahti 3503, Eero Lehti 3202 äänellä. [..]

Kirkkonummen Sanomat 22.3.2007

Konkretiaa perhepolitiikkaan

Sunnuntai, Maaliskuu 18th, 2007

Perhe on yhteiskunnan tukipylväs. Siksi perheiden suojeleminen ja tukeminen on tärkeää. Suomeen saadaan lisää lapsia näyttämällä, että se on yhteiskunnalle haluttua ja arvokasta.

Konkreettinen asia perheiden toimeentulossa ja lapsiperheiden köyhyyden ehkäisyssä ovat yhteiskunnan suorat tuet. Niiden vaikutus on kehittynyt huonosti. Lapsilisien taso ei ole sidottu indeksiin. Se merkitsee sitä, että niiden reaalinen arvo on jo vuosia laskenut elinkustannusten noustessa.

Lapsilisä on kulukorvaus. Sen tehtävä on korvata perheille lapsista aiheutuvia taloudellisia kustannuksia. Sen vuoksi lapsilisät on sidottava indeksiin. Lapsilisistä ei myöskään saa tehdä tulosidonnaisia. Monet lapsiperheet joutuvat kannustinloukkuihin, kun lasketaan yhteen tuloverotuksen, päivähoitomaksujen kaltaisten asiakasmaksujen ja tulosiirtojen yhteisvaikutus.

Perheen tulotasoon vaikuttaa voimakkaasti äitiyspäivärahan taso. Se vaihtelee äidin tuloista riippuen noin 60–70 % tasolla. Kokoomuksen tavoite on nostaa äitiysrahan taso 100 %:iin työtulosta 72 ensimmäisen päivän osalta. Tämä ei saa koitua työnantajan kustannettavaksi, mikä nostaisi työllistämiskynnystä, vaan uudistus toteutetaan nostamalla valtion osuutta sairausvakuutusmenoista.

Äitiysraha ja vanhempainraha ovat kaksi eri asiaa. Vain äidit voivat pitää äitiyslomaa, mutta vanhempainvapaalla voi olla äiti tai isä. Isiä tulee kannustaa jäämään kotiin hoitamaan lapsia. Se myös lisää työelämän tasa-arvoisuutta. Isyysvapaata onkin esitetty pidennettäväksi kahdella viikolla.

Kaikki päivähoitomuodot tulee saattaa vanhemmille samanarvoisiksi taloudellisesti, sillä lapsen hoitopaikan valintaan ei pidä vaikuttaa raha, vaan se, mikä on tarpeellista lapselle. Yksityisen hoidon tuki on jäänyt jälkeen. Siksi se on nostettava 180 euroon kuukaudessa. Myös kotihoidontukea on kehitettävä. Koska valtion tuet em. ovat liian alhaiset, ovat kunnat luoneet kuntalisiä kompensoidakseen alhaisia valtion tukia.
Kansanedustaja Raija Vahasalo

Kirkkonummen Sanomat 18.3.2007

Yrittäjyyden tukeminen vastaus tulevaisuuden haasteisiin

Sunnuntai, Maaliskuu 18th, 2007

Maan kilpailukyvyn sekä julkisen talouden tasapainon säilyttämiseksi on välttämätöntä, että yrittäjyyttä tuetaan kaikin keinoin. Uusia työpaikkoja syntyy eniten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joten sen sektorin tukeminen on erityisen kannatettavaa.

Yrittäjyyttä voidaan tukea muun muassa verotuksellisin toimenpitein. Työn verotuksen maltillista keventämistä jatkamalla ja osinkotulojen verovapautta laajentamalla päästään jo pitkälle. Tärkeää olisi myös tukea yritystoiminnan jatkamista vapauttamalla yritysvarallisuus lahja- ja perintöverotuksesta sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi.

Yrittäjyyden tukemisessa keskeistä on myös työvoiman saatavuuden parantaminen. Aivan ensisijaista on rakentaa sosiaaliturvajärjestelmä niin, että työnteko on aina kannattavampaa kuin joutenolo. Tämän lisäksi työvoiman saatavuutta voidaan parantaa monilla koulutuspoliittisilla toimenpiteillä, kuten mitoittamalla oppilaitosten aloituspaikkamääriä työelämän tarpeiden mukaisesti.

Yrittäjien sosiaaliturva on joiltakin osin selvästi palkansaajan sosiaaliturvaa heikompi. Nämä eroavuudet eivät ole perusteltuja silloin, kun kyse on esimerkiksi iästä, vanhemmuudesta tai sairastumisesta aiheutuvista riskeistä.

Palkansaajalla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa. Yrittäjä sen sijaan ei saa mitään korvausta hoitajan palkkaamisesta aiheutuvista kustannuksista tai vastaavasti omasta ansionmenetyksestään hänen oman lapsensa sairastuessa. Yrittäjän siis pitäisi saada vähentää oman sairaan lapsensa hoitajan palkka omassa verotuksessaan tulonhankkimisesta johtuvina kuluina. Aivan vastaavasti hän saa vähentää työntekijänsä sairaan lapsen hoidon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.

Erityisesti yksinyrittäjän on vaikea pitää kesä- tai talvilomaa, äitiyslomaa, perhevapaita tai jäädä kotiin hoitamaan sairasta lastaan. Kun sijaista ei useimmiten ole saatavilla, on ainoa vaihtoehto yrityksen laittaminen kiinni loman ajaksi. Maatalousyrittäjillä on olemassa valtakunnallisesti toimiva sijais- ja lomitusjärjestelmä, mutta muilta yrittäjiltä tällainen mahdollisuus puuttuu. Sijaispalvelujärjestelmällä mahdollistettaisiin perheen ja yrittäjyyden yhteensovittaminen ja perhevapaiden käyttö myös yksinyrittäjille.
Nykytilanteen ongelmallisuus näkyy siinäkin, että naiset ryhtyvät yrittäjiksi miehiä
vanhemmalla iällä ts. lapset jo tehtyään.

Raija Vahasalo
Kansanedustaja, kok
raija.vahasalo@eduskunta.fi

Kolumni / Kirkkonummen Sanomat 18.3.2007

Seitsemän syytä äänestää Raija Vahasaloa

Sunnuntai, Maaliskuu 18th, 2007

1. Kantatie 51. Raija on tehnyt vuosien ajan sitkeää ja johdonmukaista työtä tien parantamisen puolesta. Nyt se palkitaan. Moottoritie Kirkkonummelle on ensimmäinen voitto, mutta taistelu jatkuu. Raijan seuraava haaste on saada moottoritie jatkumaan Siuntioon ja Inkooseen. Näille kunnille tämä tiehanke on yhtä tärkeä kuin se on ollut Kirkkonummelle. Tämä moottoritiehanke tarvitsee tehokkaan puolestapuhujan; siksi tarvitsemme Raijan eduskuntaan.
2. Alkolukko estää turhia kuolemia. Raija on saanut alkuun alkolukkokokeilun Suomessa. Voimme toivoa, että alkulukko tulee pian käyttöön. Se on paras keino pitää rattijuopot poissa liikenteestä ja turvata muiden tienkäyttäjien terveys.

3. Auton luvaton käyttöönotto on jälleen varkaus. Rikosten nimittäminen vahingoksi on väärää politiikkaa, siksi tarvittiin Raijan vahvaa panosta, että laki saatiin muutetuksi. Nollatoleranssi on tehokas keino torjua rikollisuutta, ja autovarkaus on jälleen vakavasti otettava rikos, eikä vain nuorison toimintaan kuuluvaa kokeilua.

4. Ominaisuudet. Raijan toiminnassa olen havainnut ominaisuuksia, jotka vievät häntä vielä pitkälle. Raija on luotettava – hän toimii kuten puhuu. Ei turhia lupauksia, tekee minkä lupaa. Raija on ahkera, eikä anna periksi tärkeissä asioissa. Parempi yksi Raija kuin kymmenen Tonia.

5. Osaaminen. Raijalla on vahvaa osaamista niin sivistyspuolella kuin sosiaali- ja terveysasioissa. Tätä osaamista on opittu arvostamaan eduskunnassa ja sen toimielimissä. Kahden vaalikauden kokemus ja kontaktit auttavat tavoitteiden saavuttamista kolmannella kaudella.

6. Hymy on sisäistä. Raija osaa tehdä politiikkaa hymyssäsuin. Hymy kertoo positiivisesta asenteesta ja uskosta muutoksen mahdollisuuteen. Aidosta hymystä syntyy muillekin iloinen mieli.

7. Lista voisi olla vaikka kahteenkymmeneen, mutta lyhyeksi lopuksi todeta, että pidetään omien puolta! Jos me emme tue omaa kansanedustajaamme, niin kuka tukee meidän tavoitteitamme. Tämä koskee etenkin tärkeitä kehityshankkeita Kirkkonummella, Inkoossa ja Siuntiossa.

Näistä syistä 301 on oikein hyvä numero!

ANTTI NYKÄNEN
Kantvik

Mielipide / Kirkkonummen Sanomat 18.3.2007

Suomi koulutuksen mallimaana?

Keskiviikko, Maaliskuu 7th, 2007

Olin äskettäin koulutuspoliittisessa keskustelutilaisuudessa. Siellä yleisön joukosta eräs kuulija puuskahti: “Kaikkien mittarien mukaan Suomella menee taloudessa paremmin kuin koskaan. Minkä ihmeen takia sitten koulutusta kurjistetaan jatkuvasti?” Niin, miksi?

Raija Vahasalo kotipöydän ääressä

Perusopetuksesta elämän perusteet

Perusopetus muodostaa kaiken opiskelun kivijalan. Jos käytettävissä ei ole opettajan
ammattitaitoa, aikaa ja huomiota, vanhempien välittämistä, kodin ja koulun yhteistyötä, kivijalasta tulee susi.

Opetusministeri on mainostanut sitä, että tänä vuonna kouluviihtyvyyteen panostetaan kokonaista 8 miljoonaa euroa. On kuitenkin paljon oleellisempaa, että samaan aikaan koulujen kustannusten noususta jätetään korvaamatta 100 miljoonaa euroa ja ikäluokkien pienenemistä syntyvät säästöt 21 miljoonaa euroa leikataan hallitusohjelman vastaisesti pois.
Televisioiden joustamaton digitalisointi aiheuttaa kouluille noin 20 miljoonan euron ylimääräiset kulut. Tämä kaikki on pois koulun varsinaisesta tehtävästä, opettamisesta ja oppimisesta.

Vaikka oheistoiminnatkin ovat tärkeitä, kouluviihtyvyyttä edistäisi huomattavasti enemmän esimerkiksi opetusryhmien pienentäminen, opettajien täydennyskoulutuksen tukeminen ja vaikkapa entisen luokkaretkikäytännön salliminen. Eivätkä kokoomukselle olisi mörköjä edes ne vasemmiston kammoksumat yksityiset ja itsenäiset koulut!

Amis ja lukio yhteen soppii, huomenna ne pannaan pussauskoppiin?

Valtiovarainministeriön selvitysmies Pentti Puoskari vaatii selväsanaisesti tuoreessa raportissaan, että ammattikoulut ja lukiot pitää yhdistää nuorisokouluiksi. Nuorisokoulussa koko ikäluokka suorittaa samaan aikaan sekä sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon. Tämä on onneksi tyrmätty monella taholla.

Ruotsissa toteutettiin nuorisokoulut ja kokemukset ovat olleet huonoja. Oppimistulosten vaatimustasoa on jouduttu pudottamaan reippaasti. Siitä huolimatta neljäsosa opiskelijoista ei ole valmistunut vielä neljässäkään vuodessa, vaikka tavoiteaika on kolme vuotta. Ruotsissa harkitaankin jo koko nuorisokoulujärjestelmän purkamista.

Suomessa pitää vahvistaa lukioita yleissivistävänä, yliopistoon johtavana koulutuksena ja ammattikouluissa nuorille pitää antaa vahva ammatillinen osaaminen. Yhteistyötä eri opintomuotojen välillä on lisätty ja kaksoistutkinnon tekoa on helpotettu. Tätä on järkevää kehittää edelleen.

Missä yliopistojen ja opiskelijoiden resurssit?

Yliopistojen tulosvastuuta on mitattu suoritettujen tutkintojen lukumääränä käytettyjä resursseja kohti. Paperilla lopputulos voi näyttää valtiovarainministerin silmin hyvältä: Vuosina 1994 – 2004 opiskelijamäärä on lisääntynyt 36 prosenttia. Samaan aikaan opetushenkilöstö on lisääntynyt vain 3 prosenttia ja yliopistojen reaalinen perusrahoitus 13 prosenttia.

Ikävä kyllä määrä ei korvaa laatua. Suomessa saa tutkintopaperit käteensä moni “niin sanottu maisteri ja insinööri”, joiden todellinen osaaminen riittää vain puhelinmyyjäksi, myyntiassistentiksi ja tutkimusavustajaksi. Tähän ei missään nimessä ole varaa, vaan meillä pitää kouluttaa todellisia osaajia.

Jos yliopistot ovat köyhiä, osa opiskelijoista näkee suorastaan nälkää. Tarvitaan kunnon korotus sekä opintorahaan että opiskeluajan lisäansioiden tulorajaan, että tilanne lähestyisi normaaliväestön elämää.

Hallitus on osoittanut käytännössä, miten se arvostaa koulutusta, opiskelua ja samalla Suomen kilpailukykyä. Jälkien korjaamiseen tulee kulumaan vuosia. Otetaan ensin yhdessä se kunnon vaalivoitto, jotta pääsemme korjaajiksi!

Raija Vahasalo, kansanedustaja

Suomalaisten kateusverot pois

Sunnuntai, Maaliskuu 4th, 2007

Meillä on kateusveroja, joista on päästävä eroon. Yksi niistä on perintövero.

Uudistuksen voi aloittaa poistamalla perintövero kokonaisuudessaan lähiomaisilta.

Perintöveron tuotto valtiolle on kasvanut viime aikoina. Koska verovapaan perinnön tai lahjan yläraja on edelleen 3 400 euroa, käytännössä yhä pienempiä perintöjä verotetaan. Perintöveroa ei olennaisesti muutettu viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Nykykäytäntö johtaa kohtuuttomuuksiin. Kun peritään esimerkiksi asunto tai kesämökki, vero on maksettava hyvin pian läheisen kuoleman jälkeen, riippumatta elämäntilanteesta. Usein peritty asunto joudutaan myymään, jotta vero saadaan maksettua. Yksi erityisongelmista on lasten joutuminen verolle vanhempiensa asunnosta, vaikka lesken lakisääteinen asumisoikeus lykkää perityn asunnon myynnin jopa vuosikymmenien päähän. Perintövero koetaankin hyvin epäoikeudenmukaiseksi.

Ketkä tästä eniten kärsivät? Eivät suinkaan suurituloisimmat, jotka pystyvät verosuunnitteluun, vaan tavalliset kansalaiset, jolla ei ole suuria omaisuuksia. Perintö- ja lahjaveron poistaminen lisäisikin kansalaisten tasa-arvoa. Näistä syistä 75 % suomalaisista kannattaakin perintöveron poistamista.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 80.000 suomalaisyrityksessä on edessä sukupolvenvaihdos. Jos jatkajaa ei ole, yritys lopettaa toimintansa.

Perintövero kasvattaa tätä riskiä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on arvioinut, että jos joka toinen sukupolvenvaihdos epäonnistuu, Suomen julkinen talous heikkenee neljän vuoden kuluessa 1,25 miljardilla eurolla ja työpaikkoja menetetään 60.000. Ei meillä ole siihen varaa.

Toinen kateusvero on autovero. Veron takia autojen hinnat ovat Suomessa tähtitieteelliset verrattuna muihin maihin. Se ylläpitää Euroopan vanhinta autokantaammekin. Siksi autoverotusta on muutettava hankinnasta käytön suuntaan.

Kolmas kateusvero on eläkeläisten verotus. Tulorajoilla noin 12.000 – 36.000 euroa/v verotus on noussut korkeammaksi kuin palkansaajilla. Esimerkiksi kun tulot ovat 18.000 e/v, palkansaaja maksaa veroja noin 3900 e ja eläkeläinen noin 4400 e. Tämä epäoikeudenmukaisuus on helppo korjata, lisätään valtion verotukseen vähennysoikeus.

Veroja emme rakasta, mutta niitä tarvitaan. Emme kuitenkaan siedä epäoikeudenmukaisuutta. Siksi monet nykyiset verolait tuleekin laittaa pikaisesti remonttiin.
RAIJA VAHASALO
kansanedustaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi

Kolumni, Kirkkonummen Sanomat 4.3.2007