Archive for Joulukuu, 2006

Vahasalo haluaa kouluillekin siirtymäajan digitelevisioon

Sunnuntai, Joulukuu 31st, 2006

Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) pitää positiivisena sitä, että liikenne- ja viestintäministeriö on taipunut antamaan sairaaloille siirtymäaikaa digitaalisten TV-vastaanottimien hankkimiseen vuoden 2010 loppuun asti.

Sairaalat saavat siis vielä neljä vuotta käyttää keskusmuuntimia, joilla digilähetys muunnetaan analogiseksi vanhoja analogisia TV-vastaanottimia varten. Vahasalo vaatii vastaavaa siirtymäaikaa myös ainakin kouluille ja muille budjettivaroilla toimiville laitoksille.

Valtioneuvostolle tekemässään kirjallisessa kysymyksessä Vahasalo esitti, että taloyhtiöidenkin pitäisi saada käyttää yhteisdigisovittimia. Hän pitää edelleen kiinni kannastaan, että on luonnonvarojen, ajan ja rahan hukkaamista hankkia jokaiseen talouteen oma digisovitin.

Hän toivookin, että Yleisradio voisi joustaa tiukan kielteisestä kannastaan koskien digitaalisten lähetysten muuttamista analogisiksi.

Yle vastustaa digitaalisten lähetysten muuttamista analogisiksi tiukasti perustellen sitä sillä, että digitaalisten lähetysten muuttaminen analogiseksi ei ole katsojien edun mukaista.

Digitaalinen tv-lähetys lisäpalveluineen ei välity yleisölle alkuperäistä lähetystä vastaavana, jos lähetys muutetaan analogiseksi.
Vahasalon mukaan on kuitenkin mahdollista kehittää taloyhtiöiden ja erilaisten laitosten käyttöön sellainen yhteisdigisovitin, jolla suuresta osasta kyseisiä ongelmia päästäisiin.

Länsiväylä 31.12.2006

Koko totuus kantatie 51:stä

Sunnuntai, Joulukuu 31st, 2006

Vastine Matti Saarisen kirjoitukseen:

Kansanedustaja Matti Saarisen kiukkuinen “joulutervehdys” kantatie 51:n parannuksesta vain hänen ja nykyhallituksen henkilökohtaisena saavutuksena kaipaa muutamaa tosiasiaa, jotta koko totuus tulisi kerrottua.

Ei ole hankkeita ilman historiaa

Eduskunnan arkistojen mukaan historian ensimmäinen valtiopäiväteko kantatie 51:n hyväksi oli keväällä 1999 tekemäni toivomusaloite. Metelöintini hankkeen tärkeydestä alkoi vähitellen tuottaa tulosta eduskunnassa ja Uudenmaan liitossa. Muutkin havaitsivat, että asutus ja sivistys ei lopu Espoon länsirajalle.

Mukaan on onneksi lähtenyt aina uusia toimijoita. Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta on vasta vuodesta 2003 lähtien alkanut ottaa kantaa kantatie 51:n puolesta. Matti Saarinen on ottanut aina neuvottelukunnan yhteisen talousaloitteen omiin nimiinsä ensimmäisenä allekirjoittajana, vanhemman valtiopäivämiehen oikeudella.

Puheiden ja tekojen pitää vastata toisiaan

Matti Saarisen suhtautuminen neuvottelukunnan aloitteisiin on ollut erityisen piittaamatonta. Hän ei pöytäkirjojen mukaan ole vienyt yhtään näistä yhteisistä aloitteista täysistunnon äänestettäväksi, jolloin ne ovat rauenneet automaattisesti. Sen sijaan eduskunta on päässyt äänestämään tekemistäni rinnakkaisaloitteista. Tunnetusti Saarinen äänesti esimerkiksi viime vuonna kantatien rahoitusta vastaan. Koska maakunnalle tärkeissä asioissa jokaisella on vapaus äänestää omantuntonsa mukaisesti, kaikissa hallituspuolueissa oli kyllä muita ehdotuksen puolesta äänestäneitä.

Aloitteiden tärkeä rooli onkin pakottaa edustajat ottamaan kantaa puolesta tai vastaan ja pitää tärkeät hankkeet esillä ja päättäjien mielessä.

Oppositiollakin on vaikutusvaltaa

En voi mitenkään hyväksyä kirjoituksessa julistettua kantaa, että “asioita ei hoideta oppositiosta”. Opposition kansanedustajat eivät lähde hallituksen muodostamisen jälkeen kotiin odottamaan vaaleja seuraavaksi neljäksi vuodeksi, vaan pystyvät esimerkiksi valiokunnissa – usein yhteistyössä hallituspuolueiden edustajien kanssa – parantamaan lakiesityksiä toimivammiksi. Enemmistöhallitus pystyy ryhmäkurin turvin runnomaan läpi hölmötkin lait, mutta oppositiolla on riittävä tieto, jolla voi julkisuuden kautta kärventää valtaa pitäviä huonoista päätöksistä.

Voin vaikka muistuttaa siitä julkisesta metelistä, jonka nostatin, kun Antti Kallioniemi ja muut avainministerit vuosi sitten ohittivat yhteisesti sovitut liikennehankkeet ja myönsivät täysin investointiohjelman ulkopuolelta rahoituksen Tampereen ohitustien jatkolle ja Oulu-Koskenkylä -moottoritielle. Ministereilläkään ei nykyään ole varaa toimia häikäilemättömästi omien äänestäjiensä etujen vastaisesti.

Kohtuutta kaikessa

Matti Saarisella ja muilla hallituspuolueiden kansanedustajilla on omat ansionsa kantatie 51:n rahoituspäätöksen valmistumisessa. On kuitenkin ylimielistä hypätä vauhdissa olevaan junaan, julistaa rakentaneensa sen kokonaan ihan itse ja vaatia heittämään nämä rasvakätiset duunarit ratapenkalle. Siksi toivotankin Matti Saariselle kohtuullista uutta vuotta.

RAIJA VAHASALO
kansanedustaja
Kirkkonummi
raija.vahasalo@eduskunta.fi

Lukijan mielipide / Kirkkonummen Sanomat 31.12.2006

Kunnialle riittää kerääjiä

Sunnuntai, Joulukuu 31st, 2006

Kansanedustaja Matti Saarinen älähti (KS 20.12) kirjoituksestani, jossa muistutin kunnian kantatie 51 parannuksesta kuuluvan kirkkonummelaiselle kansanedustaja Raija Vahasalolle.

Minusta on tökeröä pyrkiä Saarisen tavoin mitätöimään toisen kansanedustajan työtä. En vuosien mittaan muista hänen itsensä ennen tätä mitalien keräämisvaihetta puhuneen tai toimineen kantatien puolesta, päinvastoin vastustaneen määrärahojen myöntämistä.

Lohjalaisia demareita edustavan Matti Saarisen mielestä kansanedustaja Vahasalolla ei ole mitään osuutta ja ansiota tässä parannuksessa. Kiukkuisen kirjoituksen mukaan Vahasalo on ollut vain riesa nykyiselle hallitukselle ja hänelle.

Saarinen ei kuitenkaan kiistä sitä, että Vahasalo on ollut ensimmäisenä ja johdonmukaisesti toimimassa kantatien parannuksen puolesta ja että hän itse on viimeksi äänestänyt eduskunnassa parannusmäärärahoja vastaan. Tosiasiat eivät selityksillä ja toisen arvostelulla muuksi muutu.

ESA JUNNONEN
Kirkkonummi

Lukijan mielipide / Kirkkonummen Sanomat 31.12.2006

Vahasalo: Budjetti niistää perusopetuksesta

Lauantai, Joulukuu 30th, 2006

Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Raija Vahasalo (kok.) muistuttaa, että valtion ensi vuoden budjetti leikkaa reaalisesti 100 miljoonaa euroa perusopetuksesta. Panostuksesta koulutukseen on hänen mielestään tällöin turha puhua.

Kansanedustaja Raija Vahasalo

Vahasalon kannanotto on vastaus pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) uudenvuodentervehdykseen, jossa Vanhanen hehkuttaa sillä, miten Suomi on pärjännyt globalisaatiossa panostamalla koulutukseen ja osaamiseen.

Vahasalo viittaa Opetushallituksen tilastoihin, joiden mukaan perusopetuksen kustannukset ovat nousseet 5,1 prosenttia, mutta budjetissa on määrärahoja vain kahden prosentin nousulle.
– Valtionosuusprosenttia on pienennetty eikä indeksitarkistuksia ole tehty täysimääräisesti, Vahasalo kommentoi.

Vaikka rahaa on lisätty pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan ja hyvinvointiohjelmaan, varsinaiseen opetukseen ei hänen mukaansa ole saatu riittäviä resursseja.

Vahasalo muistuttaa, että hallitusohjelman mukaan ikäluokkien pienentymisestä koituvat säästöt luvataan käyttää opetuksen hyväksi. Opetuksen vahvistamisen sijasta vuoden 2007 budjetissa perusopetuksen määrärahoja leikataan 21 miljoonaa euroa oppilasmäärän vähenemisen vuoksi.
– Hallituksen hienojen juhlapuheiden pitäisi näkyä myös teoissa, Vahasalo vaatii.

IKK / Verkkouutiset 30.12.2006

Nuorisokoulut eivät ole meidän tiemme

Torstai, Joulukuu 28th, 2006

Mahtiliike Hakaniemessä ja demarivetoiseksi muuttunut opetushallitus ajavat lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhdistämistä. Yhdistelmätutkinto nähdään ratkaisuna ammatillisen koulutuksen korkeaan keskeyttämisprosenttiin. Kokoomus tyrmää ajatuksen nuorisokouluista ja kehottaa kaikkia ammatillisen- ja lukiokoulutuksen yhdistämistä haikailevia tutustumaan länsinaapurimme vastaaviin ammattilukiokokemuksiin.

Ruotsin ammattilukioissa on yhteensä 17 eri linjaa, joista oppilas voi valita mieleisensä. Vaihtoehtoja ovat mm. rakennusala, hotelli- ja ravintola-ala tai kauppa ja hallinto. Kaikille yhteisiä kursseja ovat mm. äidinkieli, matematiikka ja englanti. Mahdollista on valita myös niin sanottu yksilöllinen ohjelma, joka tarkoitettu niille, jotka jääneet opetuksesta jälkeen jo peruskoulun aikana.

Kaunis ajatus ammattilukioista on osoittautunut käytännössä toimimattomaksi: joka neljäs ammattilukiolainen ei ole valmistunut vielä neljänkään vuoden päästä opintojen aloittamisesta, vaikka valmistumiselle asetettu tavoiteaika on kolme vuotta. Vuonna 1994 yhdeksän kymmenestä ruotsalaisesta lukiolaisesta valmistui kolmessa vuodessa. Ruotsin sosialidemokraattien valtakaudella tekemät koulutuspoliittiset valinnat ovat johtaneet koulutuksen tasolle asetettujen vaatimusten dramaattiseen laskuun. Vaatimuksia on jouduttu muokkaamaan, jotta kaikki läpäisisivät kurssit. Tutkimusten mukaan taso on laskenut myös lukiosta yliopisto-opintoihin jatkavien perustiedoissa ja opiskeluvalmiuksissa.

Suomessa nuorisokoulujen puolestapuhujat näkevät lukion ja ammatillisen koulutuksen yhdistämisen paitsi ammatillisen koulutuksen keskeyttämisiä hillitsevänä vaihtoehtona, myös tasa-arvoa edistävänä uudistuksena. Lisäksi lukion ja ammattikoulun sulauttamista ajavat ovat sitä mieltä, että nykyinen ammatillisen koulutuksen oppisisältö ei anna riittäviä valmiuksia esimerkiksi parturi-kampaajalle tai elektroniikka-asentajalle hakeutua ulkomaille töihin, tai nykytermein – pärjätä globaalissa kilpailussa.

Demareiden mielestä lukio ja ammatillinen koulutus on siis yhdistettävä, jotta ammattikoulun käynyt ymmärtäisi nykyistä paremmin vieraita kulttuureja ja kieliä. Näkökulma on kieltämättä erikoinen. Onko tosiaan niin, että toisen asteen ammatillista koulutusta ja esimerkiksi sen kielten opintoja ei voida kehittää itsenäisesti, lukiosta riippumatta? Pitääkö nuorisokoulun viereisessä pulpetissa istuvan yliopisto-opintoihin tähtäävän luokkatoverinkin opiskella elektroniikka-asentajan alan erityissanastoa? Tai kääntäen: eikö elektroniikka-asentajan ammattisanasto jäisi vajavaiseksi, mikäli nuorisokoulun kielten tunneilla kaikille opetettaisiin vain yleistä sanastoa? Näin tuskin koulutuksen tasa-arvoa edistetään.

Ammatillista peruskoulutusta ja lukiota on kokoomuksen mielestä kehitettävä omina kokonaisuuksinaan, sillä molempien antama laadukas ja monipuolinen opetus tuottaa työmarkkinoille erilaisia osaajia, joita yhteiskunta tarvitsee. Kokoomus pitää kuitenkin hyvänä sitä, että nuorella on mahdollisuus suorittaa sekä ammatillinen tutkinto että ylioppilastutkinto yhtä aikaa. Vaihtoehto on vaativa. Sen varjolla ei mielestämme kuitenkaan voida joustaa tutkintojen sisällöllisistä tavoitteista. Yhdistelmätutkinnon suorittajien urakkaa voidaan sen sijaan pyrkiä helpottamaan mm. opintojen ohjausta kehittämällä ja räätälöidyillä opiskeluohjelmilla.

Mikäli lukiolaisen tavoitteena on jatkaa opintoja korkea-asteella, on tärkeää, että koulutus keskittyy vahvistamaan nimenomaan yleissivistävää tietopohjaa. Toisaalta, mikäli ammatilliset opinnot muodostuvat liian yleissivistäviksi, ei varsinaiselle ammattiin pätevöitymiselle jää riittävästi aikaa. Kokoomuksen mielestä lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä voidaan lisätä mm. hallinnon ja opettajien käytön osalta. Yhteistyötä tulee kuitenkin kaikissa tapauksissa ohjata tarkoituksenmukaisuus.

Mielestämme toisen asteen ammatillista koulutusta tulisi kehittää juuri päinvastaiseen suuntaan, kuin mihin nuorisokoulut johtaisivat. Suunnaksi tulisi ottaa ammatillisen osaamisen vahvistaminen, koulutuskiintiöiden uudelleenjakaminen ja rahoituksen kannustavuuden lisääminen.

KAARINA DROMBERG
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
RAIJA VAHASALO
Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen
MARJA TIURA
Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen
HANNA-LEENA HEMMING
Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen

Lukijan mielipide / Kirkkonummen Sanomat 28.12.2006

Kirkkonummen ja Siuntion Yrittäjien pikkujoulu Majvikissa 16.11.2006

Torstai, Joulukuu 28th, 2006

Kirkkonummen Yrittäjät ry vietti yhdessä Siuntion Yrittäjien kanssa iloisen ja mukavan kotoisan pikkujoulujuhlan tanssin, yhteislaulun ja arpajaisten merkeissä. Mukana tunnelmaa luomassa oli myös mainio taikuri, Anssi Kankkonen silmää nopeampine temppuineen ja tietysti maittavaa Majvikin jouluruokaa. Illan tunnelma oli vapautunut ja ilmassa oli paljon joulumieltä. [..]

Juhlassa puhunut kansanedustaja Raija Vahasalo kertoi, että yrittäjyyden kannalta eduskunnasta on osittain mukavia uutisia, viimeisimpänä yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan korjaaminen. Tämän lisäksi yrittäjyydelle on ollut oma politiikkaohjelma ja KTM on seurannut ohjelman tuloksellisuutta. Viime syyskuun yrittäjyyskatsauksen mukaan yritysten määrä on kasvanut vuodesta 1995 alkaen. Vuoden 1995 ennakkoperintälain uudistus alensi kynnystä ryhtyä yrittäjäksi ja samaan aikaan monet suuret yritykset ulkoistivat omia toimintojaan pienille alihankkijoille. Tähän aikaan yritysten määrä lähti suorastaan räjähdysmäiseen kasvuun.

kohti. Kansainvälisesti tämä Kasvu on jatkunut tähän asti ja vuonna 2005 Suomessa oli 237.600 yritystä, eli noin 45 yritystä 1000 henkeäei kuitenkaan ole vielä merkittävä saavutus, eli yritystiheydessä Suomi on EU:n keskitason alapuolella. Häviämme tässä esimerkiksi ruotsalaisille, totesi Vahasalo.

Mediaa ja etenkin vasemmistoa on puhuttanut erityisesti niin sanottu Vihriälän raportti. Raportin ensimmäinen osa koskee kansainvälisen kilpailun haasteita Euroopan näkökulmasta ja toinen osa Suomen näkökulmasta. Vahasalosta huolestuttavaa on se, että raportti on haluttu leimata niin, ettei sen sisällöstä saisi edes keskustella. Asioista pitää voida olla eri mieltä, mutta on henkisesti veltto ratkaisu kieltää keskustelu hankalista asioista ennen vaaleja. Keskustelulla voi oppia, viisastua ja kirkastaa oman kantansa, jatkoi Vahasalo.
-Minusta on selvää, että ihmisiä pitää kannustaa työntekoon. Töiden tekemisen ja yrittämisen pitää olla aina kannattavampaa kuin yhteiskunnan maksamilla korvauksilla eläminen. Vaikka olisi mukavampaa harrastaa kaikkea yhteiskunnallista kivaa yhteisillä rahoilla, mitään työtä ei pidä halveksia kuten ns. prekariaatti esittää. Minäkin olen aloittanut oman työurani kirjaimellisesti kakkaduunilla, kanojen hoitajana.

Vahasalo kertoi Majvikiin kokoontuneille yrittäjille, että yrittäjyysselvityksen mukaan nopeimmassa kasvussa ovat palvelualat. Kotitalousvähennys on ollut merkittävä piristysruiske pienten palveluyritysten toimintaan ja talouskasvu on ollut melko vahvasti kotitalouksien kysynnän ja kulutuksen hartioilla. [..]
ks061228.jpg

Kuva: SIUNTION Yrittäjät ry:n puheenjohtaja yhdessä yhdistyksen sihteerin Mirja Sjöbergin kanssa luovuttivat Göran Sjöbergille Vuoden Yrittäjän palkinnon. Luovuttajana kansanedustaja Raija Vahasalo.

Merja Rauta / Kirkkonummen Sanomat  28.12.2006

Vahasalo: Kouluille siirtymäaika digi-tv:hen

Perjantai, Joulukuu 22nd, 2006

Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.) pitää positiivisena sitä, että liikenne- ja viestintäministeriö on taipunut antamaan sairaaloille siirtymäaikaa digitaalisten tv-vastaanottimien hankkimiseen vuoden 2010 loppuun asti. Vahasalo vaatii vastaavaa siirtymäaikaa ainakin kouluille ja muille budjettivaroilla toimiville laitoksille.

Opettaja 22.12.2006

Totuus kantatie 51:stä Esa Junnoselle

Torstai, Joulukuu 21st, 2006

Ystävällisenä oikaisuna Esa Junnosen väärille väitteille jotka koskivat tuiki tärkeän Kantatie 51:n yli 40 miljoonan euron peruskorjausmäärärahoja esitän seuraavaa.

Kokoomuslaisten liikenneministerien yli kymmenen vuotta kestäneellä valtakaudella hanke ei saanut minkäänlaista myötätuntoa. Viime vaalikaudella esityksen tyrmäsi kerta toisensa jälkeen myös valtiovarainministeri Niinistö kok.

Tälle vaalikaudelle laadittiin ministeri Luhtasen johdolla liikennehankkeita koskeva investointiohjelma. Sen ykköskoriin saivat hallituspuolueiden edustajat mukaan Kt 51:n. Viidentoista ison tieinvestoinnin joukossa hanke oli sijaluvulla 11. Asiaa ovat ajaneet niin kunnat kuin yrityksetkin. Se on kuulunut koko vaalikauden ajan Uudenmaan ja Helsingin vaalipiirin kansanedustajien neuvottelukunnan yhteisiin budjettialoitteisiin.

Edustaja Vahasalolle ei tämä yhteisesiintyminen ole sopinut, sillä hän on joka vuosi sooloillut tekemällä samasta asiasta omissa nimissään rinnakkaisaloitteen ja propagoinut sillä. Tämän Esa Junnonen on varmaankin havainnut.

Eduskunnassa ei edustaja Vahasalolla ole juurikaan ollut asian kanssa tekemistä kahdesta syystä. Ensinnäkin, asioita ei hoideta oppositiosta ja toiseksi. Edustaja Vahasalo ei ole lähelläkään sitä valiokuntaa, missä tiemäärärahoista päätetään eli valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa. Ylipäänsä tämän suuruusluokan hankkeet eivät käynnisty yksittäisen määräraha-aloitteen pohjalta. Siihen tarvitaan aina myös istuvan hallituksen myötä vaikuttamista.

Ymmärrän, että hyvällä tuloksella olisi monta isää ja äitiä, mutta kokoomus on tämän tieosuuden osalta antanut näyttönsä. Alueen hallituspuolueiden kansanedustajilla kuten Eero Lankialla, Christina Gestrinillä, ministeri Luhtasella ja Arja Alholla on luonnollisesti ollut keskeinen merkitys asian hoitumisessa

Kantatie 51:sen peruskorjaus saatiin vihdoin liikkeelle punamulta hallituksen ansiosta, kovin myöhään, mutta kuitenkin.

Ystävällisesti
MATTI SAARINEN
Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston pj, ja
Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajien neuvottelukunnan pj.

Lukijan mielipide / Kirkkonummen Sanomat 21.12.2006

Kouluillekin siirtymäaika digi-TV:hen!

Torstai, Joulukuu 21st, 2006

Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) pitää positiivisena sitä, että liikenne- ja viestintäministeriö on taipunut antamaan sairaaloille siirtymäaikaa digitaalisten TV-vastaanottimien hankkimiseen vuoden 2010 loppuun asti. Sairaalat saavat siis vielä neljä vuotta käyttää keskusmuuntimia, joilla digilähetys muunnetaan analogiseksi vanhoja analogisia TV-vastaanottimia varten. Vahasalo vaatii vastaavaa siirtymäaikaa myös ainakin kouluille ja muille budjettivaroilla toimiville laitoksille.

Lokakuussa valtioneuvostolle tekemässään kirjallisessa kysymyksessä Vahasalo esitti, että taloyhtiöidenkin pitäisi saada käyttää yhteisdigisovittimia. Hän pitää edelleen kiinni kannastaan, että on luonnonvarojen, ajan ja rahan hukkaamista hankkia jokaiseen talouteen oma digisovitin. Hän toivookin, että Yleisradio voisi joustaa tiukan kielteisestä kannastaan koskien digitaalisten lähetysten muuttamista analogisiksi.

Yle vastustaa digitaalisten lähetysten muuttamista analogisiksi tiukasti perustellen sitä sillä, että digitaalisten lähetysten muuttaminen analogiseksi ei ole katsojien edun mukaista. Digitaalinen tv-lähetys lisäpalveluineen
ei välity yleisölle alkuperäistä lähetystä vastaavana, jos lähetys muutetaan analogiseksi. Lähetyksestä jäävät pois mm. teksti-tv, sähköinen ohjelmaopas ja interaktiiviset palvelut. Ohjelmien tekstitykset voivat jäädä näkymättä. Äänen ja kuvan laatu olisivat myös alkuperäisen lähetyksen tasoa heikompia.

On kuitenkin mahdollista kehittää taloyhtiöiden ja erilaisten laitosten käyttöön sellainen yhteisdigisovitin, jolla suuresta osasta kyseisiä ongelmia päästäisiin. Sairaaloille on nyt siis annettu lupa käyttää tällaisia sovittimia vuoden 2010 loppuun asti. Vahasalo toivoo, että lupa voisi koskea myös ainakin muita julkisia
laitoksia ja mielellään myös taloyhtiöitä.

Kirkkonummen Sanomat 21.12.2006

Kansanedustaja Vahasalo vaatii: Ministeri Hyssälän pidettävä päivähoitolupauksensa

Torstai, Joulukuu 21st, 2006

Kansanedustaja Vahasalo vaatii: ministeri Hyssälän pidettävä päivähoitolupauksensa!

Kansanedustaja Raija Vahasalo ihmettelee peruspalveluministeri Liisa Hyssälän puheita eilisessä budjettikeskustelussa. Hyssälä on koko hallituskauden ajan lupaillut päivähoitolain kokonaisuudistusta, jota ei ole kuitenkaan näkynyt eikä kuulunut.

Eilisessä budjettikäsittelyssä hän yritti korjata tätä laiminlyöntiä puhumalla syksyn mittaan valmistellusta asetusmuutoksesta, joka muka korjaisi voimassa olevan lain ongelmia. Kansanedustaja Vahasalo haluaa muistuttaa, että pääministeri Vanhasen hallitusohjelmassa luvataan määritellä päivähoidon lapsiryhmien enimmäiskoko.
Hyssälän nyt esittämä asetusmuutos ei missään nimessä ole kunnollinen vastaus tähän hallitusohjelman kirjaukseen vaan kyse on lähinnä pienestä sanaleikistä. Lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen ei onnistu pieninä palasina. Vahasalo perääkin päivähoitolain kokonaisuudistusta, jonka osana myös ryhmäkoko-ongelma ratkaistaisiin. Hän vaatii uudistusta kirjattavaksi tulevan hallituksen hallitusohjelmaan toteutettavaksi laajapohjaisella asiantuntijaryhmällä eikä vain ministeriön virkamiestyönä.

Kirkkonummen Sanomat 21.12.2006