Archive for Marraskuu, 2006

Vahasalo hiillostaa Huovista digi-TV:stä

Perjantai, Marraskuu 17th, 2006

Kansaedustaja Raija Vahasalo (kok.) tivaa liikenne- ja viestintäministeri Susanne Huoviselta (sd) uutta vastausta siihen, miten hallitus aikoo turvata kaikkien kansalaisten oikeuden vastaanottaa TV-lähetyksiä myös 31.8.2007 jälkeen.

Vahasalo (kok) on tyytymätön Huoviselta aikaisemmin saamaansa vastaukseen, jonka mukaan digitaalisen TV-signaalin edelleenvälittäminen on kiellettyä, koska analogiseksi muunnettuna digitaalinen televisiolähetys lisäpalveluineen ei välity yleisölle alkuperäistä lähetystä vastaavana. Lähetyksestä jäävät pois mm. tekstitysvaihtoehdot, superteksti-tv, sähköinen ohjelmaopas ja interaktiiviset palvelut.

Vahasalon uuden kysymyksen mukaan Huovisen perustelu on huteralla pohjalla, sillä suuri osa nykyisin luvallisesti myynnissä olevista digibokseista ei pysty tarjoamaan mainittuja lisäpalveluita.

– Lisäksi on olemassa teknisiä ratkaisuja, joilla paikallisessa antenniverkossa voidaan jakaa sekä digi-TV -signaali että nykyisten televisiovastaanottimien tarvitsema analoginen signaali. Tällöin vanhojen televisioiden omistajat voisivat jatkaa julkisen palvelun vastaanottamista myös 31.8.2007 jälkeen ilman, että se estäisi haluttaessa myös digi-TV:n lisäpalveluiden käyttöä, Vahasalo sanoo jatkokysymyksessään.

RS/Verkkouutiset 16.11.2006

Vahasalo: Varhaiskasvatus ja päivähoito OPM:n hoiviin

Keskiviikko, Marraskuu 15th, 2006

Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.) haluaa siirtää varhaiskasvatuksen ja päivähoidon sosiaali- ja terveysministeriöstä osaksi opetusministeriön hallinnonalaa. Tämä korostaisi hänen mielestään varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kasvatuksellista tehtävää sekä helpottaisi nivelvaihetta varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen välillä.

Raija VahasaloEduskunta käsitteli keskiviikkona sivistysvaliokunnan mietintöä koskien valtioneuvoston koulutuspoliittista selontekoa. Mietinnössä peräänkuulutetaan varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen välisen yhteyden vahvistamista. Vahasalon mukaan yhteyttä vahvistettaisiin parhaiten siirtämällä varhaiskasvatus ja päivähoito samaan hallintokuntaan perusopetuksen kanssa.

– Rakentamalla selkeä jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen edistetään elinikäistä oppimista sekä helpotetaan varhaista puuttumista ongelmatapauksiin. Useimmissa muissa Euroopan maissa varhaiskasvatus ja päivähoito kuuluvat opetusministeriön hallinnonalaan, joten vastaava järjestely Suomessa helpottaisi myös EU-tason koulutuspoliittista yhteistyötä, Vahasalo sanoo.

Suurin osa varhaiskasvatusjärjestelmän ja päivähoidon piirissä olevista lapsista voi hyvin. Varhaiskasvatusta ei olekaan Vahasalon mielestä siis syytä käsitellä osana sosiaalihuoltoa.

– Varhaiskasvatuksen hallinnon ja kehittämisen paikka on opetusministeriössä. Tämä malli olisi sekä hallinnollisesti että taloudellisesti tuloksellisempi kuin nykyinen käytäntö, koska silloin kasvatus- ja koulutusjärjestelmästä tulisi kokonaisuus, jonka resursseja, henkilöstöä, tavoitteita ja kehittämiskohteita voitaisiin tarkastella kokonaisuutena, hän huomauttaa.

IKK/Verkkouutiset 15.11.2006

Raija Vahasalo: Koulutuksen yhteyttä työelämään vahvistettava

Keskiviikko, Marraskuu 15th, 2006

Kansanedustaja Raija Vahasalo peräänkuuluttaa työelämälähtöisyyden lisäämistä ammatillisessa koulutuksessa

Kokoomuksen koulutuspoliittisessa seminaarissa eduskunnassa puhunut Vahasalo haluaa, että ammattitutkintoihin sisältyvää työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään ja oppisopimuskoulutusta laajennetaan.

Lisäksi Vahasalo haluaa, että opettajien yhteys työelämään säilyy läpi työuran. Heidän on osattava opettaa työelämän kulloistenkin vaatimusten mukaisia taitoja, jotta koulutuksen työelämälähtöisyys voi toteutua. Opetusalalle onkin luotava samanlainen lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite kuin sosiaali- ja terveysalalla.

Koulutuksessa tarvitaan myös paikallisten yritysten ja oppilaitosten yhteisiä projekteja, joissa syntyy käytännön kontakteja ja yhteydenpitoa.
– Kouluttamalla nuoria työelämän osaamistarpeiden mukaisesti varmistetaan valmistuvien opiskelijiden työllistyminen. Oikeanlainen koulutussuunnittelu onkin parasta työllisyyspolitiikkaa, Vahasalo totesi.

Länsiväylä 15.11.2006

Pohjolan umpisuoli

Maanantai, Marraskuu 13th, 2006

[..]

Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon vuonna 1955. Neuvoston kultakautena 50- ja 60-luvuilla Pohjoismaat solmivat useita tärkeitä sopimuksia, muun muassa sopimukset passivapaudesta ja yhteisistä työmarkkinoista.

Neuvoston 87 jäsenen tehtävänä on antaa suosituksia maiden hallituksille ja ministerineuvostolle. Suomesta ja Ahvenanmaalta jäseniä on yhteensä 20. Ministerineuvosto puolestaan on pääministereiden vetämä hallitusten yhteistyöelin, joka käytännössä päättää Pohjoismaiden yhteisestä politiikasta.

Pohjoismaiden neuvosto kokoontuu edelleen joka syksy täysistuntoon. 58. istunto pidettiin reilu viikko sitten Kööpenhaminassa. Asialistalla oli lähes kaikkea, ihmiskaupasta dementia-alan koulutukseen. Istunnon tarpeellisuudesta nykyaikana on jo pitkään esitetty kriittisiä arvioita. [..]

Vahasalo:
“Rahaa palaa, keskustellaan, seurustellaan, mikä on sekin tärkeetä, mutta tarviiko olla kun on näin monta, on nää maat, Pohjoismaat, joissa on muutama miljoona asukasta kussakin maassa, niin tarviiko olla niin valtava koneisto aina liikenteessä kun PN kokoontuu, voiko puhelimella soittaa, voiko ottaa niin kun arkisemmin yhteydenpitoo. Se on tärkeetä on olla yhteydessä, mutta voiko se tapahtua vähän yksinkertaisemmin. ”

[..]

Ohjelman käsikirjoitus on luettavissa tästä.

Mot 13.11.2006 klo 20:00 toim. Tero Koskinen

Kipupisteitä selvitellään

Keskiviikko, Marraskuu 8th, 2006

Hallituksen kouluselonteossa tarkasteltiin koulu- ja korkeakouluverkkoa sekä koulutuksen tasa-arvoa, tehokkuutta ja kansainvälistymistä.

Päämääriä olivat muun muassa keskeyttämisten vähentäminen ja kouluviihtyvyyden kohentaminen sirottelemalla harrastuksia koulutuntien lomaan.

“Ei tarpeeksi ponnekas”, arvioi kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) selontekoa.

“Ei puutu kipupisteisiin”, Unto Valpas (vas) moitti.

Lapset ja vanhukset voimavaroina

Perjantai, Marraskuu 3rd, 2006

Suomeen tarvitaan lisää suomalaisia. Jotta korkeatasoiset hyvinvointipalvelut voidaan turvata, on palveluilla oltava tekijänsä. Tämä ongelma ei kuitenkaan ratkea vain lisäämällä ulkomaista työvoimaa Suomessa.

Pääministeri Vanhanen on kehottanut suomalaisia hankkimaan lisää lapsia. Tässä Vanhanen on oikeassa. On kuitenkin hyvin kummallista, että samaan aikaan, kun pääministeri kehottaa hankkimaan lisää lapsia, lisääntyy köyhien lapsiperheiden määrä. Stakesin tuoreen tutkimuksen mukaan erityisen tiukoilla ovat yksinhuoltajat, perheelliset opiskelijat ja työttömät vanhemmat. Pelkät puheet eivät siis riitä.

Perhepoliittisten etuuksien, kuten lapsilisien, todellinen taso on laskenut jo vuosia. Tämä on johtanut lapsiperheiden köyhtymiseen muuhun väestöön verrattuna. Ja mitä useampi lapsi perheessä on, sitä heikompi on tilanne. Joskus sanottiin, että lapsi tuo leivän tullessaan.  Nykyään lapsen mukana tulee paitsi iloa, myös vyön kiristystä.

Erityisesti pienituloisten yksinhuoltajaperheiden toimeentulo riippuu perhepoliikan onnistumisesta. Ajatellaanpa sitä yksinhuoltajaäitiä, joka tekee matalapalkka-alalla pitkää päivää.  Vuokran, ruuan ja muiden pakollisten menojen jälkeen ei käteen jää paljon mitään säästöön pantavaksi, pahan päivän varalta.

Mitä parannuskeinoja tarvitaan?  Lapsilisät pitää sitoa indeksiin. Tämän lisäksi yksinhuoltajakorotusta on nostettava sekä opiskelijavanhempien sosiaalisia etuja on parannettava.


Työ tuo leivän ja itsetunnon

Lapsiperheiden köyhyys on pääosin peräisin työttömyydestä. Huolimatta jo usean vuoden jatkuneesta talouden reippaasta kasvusta 15 prosenttia työikäisistä suomalaisista on edelleen vailla todellista työpaikkaa. He ovat työttöminä, kursseilla tai tukityöllistettyinä. Kun työttömyys ja siitä aiheutuvat toimeentulo-ongelmat pitkittyvät, syrjäytymiskierrettä on vaikea katkaista.  Perheen toimeentulolle vanhempien työllistyminen on paras mahdollinen uutinen. Se kohottaa tuntuvasti myös ihmisen henkistä vireyttä ja omanarvontuntoa.  Siksi valtiolla on suuri vastuu, kun edistetään todellisten työpaikkojen luomista ja yrittäjyyttä.

Perheen syrjäytyminen ja köyhyys voivat johtua hyvin monista eri syistä, joista voidaan riidellä loputtomasti. Yksi asia on ainakin aivan selvää: lapsi tai nuori ei ole syyllinen perheensä tilanteeseen. Hän on kuitenkin juuri se, joka tilanteesta joutuu kärsimään.

Laadukkaampaa elämää eläkeläisillekin

Suomen talous kasvaa tänä vuonna yli 4 prosenttia. Tämä on merkinnyt palkansaajien ostovoiman parantumista. Suomalaiset käyttävät nykyään ennätyksellisesti rahaa ruokaan ja kodin elektroniikkaan. Hyvin tehdystä työstä pitääkin maksaa reilu palkka.

Eläkeläiset sen sijaan eivät ole saaneet vastaavaa osaa Suomen hyvinvoinnin kasvusta. Tavoite seuraavalla vaalikaudella on sellaisen eläkejärjestelmän ja eläkeverotuksen luominen, joka turvaa nykyistä paremmin eläkeläisten ostovoiman. Toinen yhtä tärkeä tavoite on sellaisen palvelujärjestelmän luominen, että jokainen ikäihminen saa tarvitsemansa palvelut.

Tanskan mallin hienouksia

Itse olen ollut tutustumassa Tanskan ikäihmisten hoitojärjestelmään ja markkinoinut sitä ahkerasti myös Suomessa. Tanskassa avainsanoja ovat ikäihmisten kunnioittaminen, itsemääräämisoikeuden säilyttäminen loppuun asti ja kuntouttava ja aktivoiva ote. Ne johtavat konkreettisesti elämäniloiseen ja laadukkaaseen elämään. Vanhin Tanskassa näkemäni kuntoutettava oli 104-vuotias! Onko meillä samoin?

Tanskassa ikä ei ole sairaus vaan kunnioitettava ja arvostettava asia. Ikäihmiset voivat valita kodin tai palveluasumisen välillä.  Apu ja hoito tuodaan sinne. Vuodeosastoja, joissa vanhuksia makuutetaan pitkäaikaisesti, ei ole olemassa.  Ikäihmisille järjestetään runsaasti kerhotoimintaa ja aktiviteetteja, jotta toimintakyky ja virkeys säilyvät.

Tanskassa asuu useampi vanhus yksin kuin Suomessa, mutta yksinäisiä vanhuksia ei ole.  Olen leikkisästi sanonutkin, että jos Suomessa ei asenne vanhushoitoon pian parane, muutan Tanskaan, kun täytän 75 vuotta.  Suomessa on tanskalaisesta asenteesta paljon opittavaa ja haluankin olla tuomassa Tanskan mallia myös Suomeen, sen maahamme soveltuvin osin.

Palkansaajia korkeampi verotus ja huono indeksi

Eläkeläiset ovat perustellusti kokeneet epäkohdaksi palkansaajia korkeamman verotuksen. Korkeampi verotus koskee peräti noin puolta miljoonaa eläkeläistä. Ero johtuu nykyisen hallituksen kömmähdyksestä: eläkkeensaajilla ja palkansaajilla on veronalennusten jälkeen eri vähennykset verotuksessa.  Tämä voidaan täsmäkorjata valtionverotuksen yhteydessä jo seuraavalla vaalikaudella.

Toinen eläkeläisten kokema epäoikeudenmukaisuus on nykymuotoinen eläkeindeksi. Eläkeläiset ovat perustellusti kokeneet, että indeksi ei riittävällä tavalla turvaa heidän ostovoimaansa. Kun viinan hintaa pudotettiin muutama vuosi sitten, merkitsi tämä indeksin mukaan myös elinkustannusten pienenemistä.  Silloin ei eläkkeissäkään tarvittu kovin kummoisia korotuksia.

Eläkeindeksissä on selkeä tarve korjauksiin.  Sitä on muutettava siten, että se ottaa nykyistä paremmin huomioon todelliset kulut ja niiden kannalta tärkeät asiat, esimerkiksi lääkemenot. Niin työeläkeindeksissä kuin myös kansaneläkeindeksissä on parannettavaa.

Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat olleet ne eläkeläiset, joiden toimintakyky on laskenut tuntuvasti.  Tällä hetkellä noin 200 000 työeläkeläistä ja kansaneläkeläistä tarvitsee apua selvitäkseen päivittäisistä askareistaan.  He saavat eläkkeensä lisäksi alentuneen toimintakykynsä vuoksi hoitotukea. Usein tämä eläkkeenlisä ei edes riitä korvaamaan niitä ylimääräisiä kustannuksia, mitkä aiheutuvat toimintakyvyn alentumisesta. Tämän vuoksi tavoitteeksi on asetettu korottaa eläkkeensaajan hoitotukea, korotettua hoitotukea sekä erityishoitotukea 20 eurolla kuukaudessa.

Lapsiperheiden ja ikäihmisten hyvinvointi on kytköksissä toisiinsa.  Siksi pitää varoa vastakkainasettelua ja hoitaa kaikkien asioita tasapuolisesti.  Jos lapsiperheet ovat maamme tulevaisuus, niin ikäihmiset edustavat sitä kokemusta maassamme, josta me saamme olla ylpeitä.

Kansanedustaja Raija Vahasalo
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

Uusi Vihti 10/2006

Opettaja juhlii katse tulevaisuudessa

Torstai, Marraskuu 2nd, 2006

Opettaja-lehden 100-vuotisjuhla.Lastensuojelun keskusliiton projektipäällikkö Maarit Kuikka ja kansanedustaja Raija Vahasalo
Lastensuojelun keskusliiton projektipäällikkö Maarit Kuikka ja kansanedustaja Raija Vahasalo puhuivat varhaisen puuttumisen tärkeydestä. Vahasalon mielestä yleisopetusta pitäisi vahvistaa ja luokkakokoja pienentää.

(Opettaja 3.2.2006)