Archive for Lokakuu, 2006

Digiboksi jää vaille verotukea

Sunnuntai, Lokakuu 29th, 2006

Hallitus ei selvennä myöskään viestintälakeja, jotta ohjelmia voitaisiin lähettää yhdellä keskussovittimella.

Valtiovarainministeriö ei kelpuuta digisovittimien ja tietokoneiden asennustöitä osaksi kotitalousvähennystä, vaikka ehdotus on jo osa hallituksen uutta tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Liikenneministeri Susanna Huovinen (sd.) ei myöskään aio selventää viestintälakeja niin, että taloyhtiöt ja laitokset voisivat jakaa tv-ohjelmia yhteisten digisovittimien kautta, kun analogiset lähetykset loppuvat.

Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.) on kovistellut hallitusta kirjallisella kysymyksellä, koska taloyhtiöissä ihmetellään, miksi jokaiseen asuntoon on hankittava ohjelmien katsomista varten oma sovitin elokuussa. Se tuntuu hänestä luonnonvarojen, ajan ja rahan hukkaamiselta.

Yhteisellä sovittimella digitaaliset tv-lähetykset voitaisiin muuttaa yhteisantenniverkoissa analogisiksi asuntojen tv-vastaanottimia varten samoin kuin Ruotsissa.
[..]
Yleisradion mukaan lait eivät salli digitaalisten lähetysten muuttamista, koska kaikki lisäpalvelut kuten teksti-TV, eivät siirry analogisiin lähetyksiin. Liikenneministeri Huovinen vastasi Vahasalon kirjalliseen kysymykseen perjantaina samoin sanakääntein.
– Digitaalisen lähetyksen muuttaminen analogiseksi muuttaisi lähetyksen sisältöä, eikä edelleen lähettäminen ole siksi sallittua ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Muutettu lähetys asettaisi ministerin mukaan ohjelmia analogisina katsovat eriarvoiseen asemaan, koska he eivät voisi itse valita, minkä sisältöisen julkisen palvelun he saavat.

“Vastaus saivartelua”
Vahasalo piti vastausta saivarteluna. Periksi hän ei anna, vaikka myöntää, että hallitus ei aio mitään tehdä. Hänestä digitaalisten lähetysten muuttaminen analogisiksi ei voi olla suoraan lainvastaistakaan, koska Ylimaalahden antenniosuuskunta Pohjanmaalla on käyttänyt keskusdigisovitinta.

– Minä en allekirjoita tätä, että osa kansasta jäisi paitsioon, kun kaikki ei koe lisäpalveluita edes tarpeellisiksi ja kun kaikkea ei edes ole vielä olemassakaan.

Mediayksikön päällikkö Ismo Kosonen liikenneministeriöstä pitää nykylakeja kuitenkin selkeinä. Hän muistuttaa, että signaalin suoja on televisioyhtiöille keskeinen asia, josta pidetään tiukasti kiinni.

– Siinä on takana perustavaa laatua oleva juridinen kysymys. Muuten joku väliporras voisi pahimmillaan napsia mainoslähetyksistä mainokset ja laittaa omat tilalle.
[..]

Kaarina Laine/Satakunnan Kansa 29.10.2006

Vahasalolta lakialoite lautamiesten ikärajoista

Perjantai, Lokakuu 27th, 2006

Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.) on tehnyt lakialoitteen käräjäoikeuden lautamiesten ikärajojen muuttamisesta. Nykylain mukaan lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Vahasalo esittää alaikärajaksi 18 ja yläikärajaksi 68 vuotta.

Vahasalon mielestä nykyisen ikähaarukan molemmat ääripäät ovat kyseenalaisia. Alaikärajan osalta voi kysyä, miksei kuka tahansa täysi-ikäinen Suomen kansalainen voi toimia lautamiehenä. Yläikärajassa ihmetyttää se, miksi lautamiehenä voi olla vain 63-vuotiaaksi, kun nykyään työelämässä ollaan usein jopa 68-vuotiaaksi asti.

Tanskassa vanhuus ei ole sairaus

Keskiviikko, Lokakuu 25th, 2006

Ilahduin kovasti lukiessani Länsiväylästä (8.10.), että Espoo suunnittelee opintomatkaa Tanskaan tutustumaan sikäläiseen tapaan tehdä vanhustyötä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta, Kirkkonummen sosiaali- ja terveyslautakunta sekä kunnanhallitus ovat tehneet vastaavan matkan jo yli kaksi vuotta sitten.

Käynti Tanskassa todella avaa silmät suomalaisen vanhustenhuollon ongelmille ja mahdollisuuksille parantaa etenkin asenteita.

Vanhuus ei ole sairaus. Siksi kenenkään ei pidä joutua sairaalahoitoon vain siitä syystä, että on vanha. Tanskassa vanhustyötä on 1980-luvun lopusta asti kehitetty tämän periaatteen mukaisesti. Kehittämistyön avainsanoja ovat olleet ikäihmisten kunnioittaminen, itsemääräämisoikeuden säilyttäminen sekä kuntouttava ja aktivoiva ote.

Omatoimisten tanskalaisvanhusten halutaan asuvan omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. Tämän edistämiseksi uusia vanhainkoteja ei ole rakennettu enää vuosiin. Sen sijaan on panostettu vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämiseen. Tällä on haluttu varmistaa, ettei kukaan joudu laitoshoitoon vain siksi, ettei hänellä ole omaa asuntoa. Aikaisemmin laitoshoidossa olevat saivat vain taskurahaa, mutta nykyään kaikille maksetaan eläkettä, jolla voi maksaa esimerkiksi oman asuntonsa vuokran.

* * * * *

Tämän kehityksen lopputuloksena Tanskassa ei ole enää lainkaan pitkäaikaishoidon osastoja. Eniten hoitoa tarvitsevat asuvat pienissä hoitokodeissa. Kaikki ikäihmiset saavat sekä hoitajan että lääkärin avun joko omaan tai hoitokodissa sijaitsevaan kotiinsa. Tälläiseen käytäntöön tottuneen silmissä suomalaisen terveyskeskuksen vuodeosasto vaikuttaa lähinnä teolliselta tuotantolaitokselta.

Omassa kodissa asuminen ei olisi mahdollista ilman kattavia mahdollisuuksia kotipalveluihin. Tanskassa kotipalvelutoimintaa on kehitetty osana vanhustyötä jo 1960-luvulta asti merkittävästi. Palveluiden järjestämistä helpottaa se, että paikallistason vanhustyössä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdistyvät hyvin toisiinsa. Kuntatason organisointiin liittyvät olennaisesti myös aktivoiva avohuolto ja ennaltaehkäisy.

Vaikka monet tanskalaisvanhukset asuvat yksin, he eivät missään nimessä ole yksinäisiä. Vanhusten keskinäiseen verkostoitumiseen on koko ajan kiinnitetty huomiota. Tanskaan onkin syntynyt runsaasti aktiivisia vanhusneuvostoja, eläkeläisyhdistyksiä ja vanhusten yliopistoja. Järjestöt ovat osallistuneet ahkerasti näiden organisoimiseen, mikä on tuonut säästöjä julkiselle sektorille.

* * * * *

Pohjaa vanhustyön kehittämiselle on antanut Tanskan sosiaalityön vahva asiakasdemokratian perinne. Sekä työntekijät että palveluiden käyttäjät ovat aktiivisesti mukana toteuttamassa sosiaalipolitiikan päämääriä. Asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet palvelujärjestelmän toimivuuteen ovat pisimmällä Pohjoismaissa. Asiakkaiden oma organisoituminen on toivottavaa ja sitä tuetaan, on sitten kysymys kodittomista, yksinäisistä, vanhuksista, vammaisista tai työttömistä. Tällaisessa ilmapiirissä vanhustyötäkin on ollut hyvä kehittää.

1980-luvun lopulla alkaneen vanhustenhuollon kehittämistyön vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Tanskalaisvanhukset ovat aktiivisia ja hyvinvoivia. Vanhustyössä vallitsee selvästi kuntouttava ja kunnioittava ilmapiiri. Tässä ei todellakaan ole kyse pelkistä korulauseista: vanhin omalla Tanskanmatkallani tapaamani kuntoutettava oli 104-vuotias!

Hyvillä vanhustyön käytännöillä on onnistuttu vähentämään vanhusten lääkärikäyntejä ja sairaalajaksoja. Myös hoitokotiin siirtyminen on myöhentynyt. Jotta samanlainen myönteinen kehitys voisi toteutua Suomessakin, pitää nykyisen järjestelmämme pikku parannusten sijaan ajatella asioita kokonaan uudelta kantilta. Ennen kaikkea tarvitaan uusia asenteita.

Raija Vahasalo
Kansanedustaja,
eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

Saarelaa hiillostettiin opintorahapuheista

Perjantai, Lokakuu 13th, 2006
TURUN SANOMAT / HEIKKI VENTO

Kulttuuriministeri Tanja Saarela (kesk) joutui lujille torstaina eduskunnassa, kun kansanedustajat tivasivat Saarelalta, mitä hallitus on tehnyt opiskelijoiden hyväksi. Vaikeuksissa ollut Saarela aiheutti naurunremakan, kun hän kehui yhteistyötään valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd) kanssa.

Kokoomuksen Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo aloittivat hiillostuksen. Sarkomaa kyseli, mitä pahaa opiskelijat ovat tehneet hallitukselle. Saarelalta tivattiin, kannattaako Saarela opintorahan 15 prosentin korotusta, jonka hän yritti saada hallituksen esitykseen ensi vuoden talousarvioksi.

Saarelan mukaan tänä vuonna “tällaista rahasummaa ei ole”. Ministeri väisteli kysymystä, kannattaako hän opintorahan korottamista.

Puhemiehenä toimineella Sirkka-Liisa Anttilalla (kesk) oli suuria vaikeuksia saada mekastavat edustajat niin hiljaisiksi, että Saarelan vastaukset olisivat kuuluneet. Kun ministeri aloitti väistelevän vastauksen, kokoomuksen suunnasta tuli heti huuto, kannatatteko opintorahan korottamista vai ette.

Sali repesi, kun Saarela vastasi Vahasalon kysymykseen, mitä Saarela ja Heinäuloma ovat tehneet opiskelijoiden hyväksi.

– Olemme tehneet paljon yhdessä ja tulemme tekemään, Saarela sai sanotuksi ennen kuin sali räjähti huutoon ja nauruun.

Saarelan aviomies ohjaaja Olli Saarela haukkui hiljattain Heinäluoman “onnettomaksi, isoksi, kaljupäiseksi ja akkamaiseksi jätkäksi”.

Julkaistu 13.10.2006 2:33:11

Selkeät säännöt koulukurin perusta

Keskiviikko, Lokakuu 11th, 2006

Kuri ja järjestys ovat lasten kasvatuksessa onnistumisen avaimet. Kansanedustaja Raija Vahasalon mukaan liika ymmärtäminen ei ole hyväksi. Säännöt pitää olla kaikille samat. Koulussa koko opettajakunnan on noudatettava samoja periaatteita, muuten meno yltyy kaaosmaiseksi hulabalooksi.

Koulumaailman ristiriitaiset viestit ihmetyttävät. Oppismistuloksia mittaavassa kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa Suomen peruskoululaiset menestyvät loistavasti. Samaan aikaan oppilaat valittavat, etteivät viihdy koulussa ja opettajat tuskailevat alati kasvavien järjestyshäiriöiden kanssa.
Miksi näin?

– Hyvät tulokset PISA-tutkimuksissa kertovat koulujärjestelmämme tehokkuudesta sekä opetuksen korkeasta tasosta, meillä kaikki opettajat ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon, samoin kuin siitä, että Suomen koulujärjestelmä pitää hyvää huolta heikoista, oppimistuloksista tulee tasaisia, vastaa kokoomuksen kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Raija Vahasalo.
Vahasalo on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri, hän on virkavapaalla Kirkkonummen Gesterbyn koulun rehtorin työstä.

Rahapulasta pahoinvointia [..]

Erikoisluokkia ja -kouluja lahjakkaille

Viime aikoina on käyty kiivasta debattia tasapäistävästä peruskoulusta, joka monen mielestä unohtaa huippulahjakkaat. Raija Vahasalo myöntää, että peruskoulu on lahjakkaille liian yksinkertainen.

– Lahjakkaiden erityistarpeita ei korosteta, ajatellaan, että kyllähän he nyt siellä pärjäävät. Opetuksen ratkaisuja tehdään heikkojen näkökulmasta.

Hänen reseptinsä lahjakkaiden parempaan huomioimiseen olisivat erikoisopetus ja erikoisaloihin keskittyvät yksityiskoulut.
– Näitä kumpaakin nykyhallitus on ajanut alas, se on erittäin huolestuttavaa. Pitäisi olla vaihtoehtoja, koska ihmisten tarpeet ja kyvyt ovat niin erilaisia.

Musiikillisesti lahjakkaille lapsille Suomessa on jo vuosikymmeniä ollut erillisiä luokkia samoin kuin liikunnallisesti lahjakkaille. Näitä erillisluokkia Raija Vahasalo nimittää peruskoulun suolaksi. Hän on itse työskennellyt kymmenen vuotta musiikkiluokan opettajana – ja huomannut, miten merkittävää omien erityiskykyjen toteuttaminen lapselle on.
– Eräskin tyttö häiriköi tavallisessa luokassa jatkuvasti, tunnit olivat häneltä yhtä patterien kolistelua. Kun hän siirtyi musiikkiluokkaan, häiriökäytös loppui. Hän sai riittävästi lahjakkuuttaan tukevaa mielekästä tekemistä.

Pitäisikö tasokurssit palauttaa peruskouluun?
– Ehkei sellaisena kuin ne aikoinaan olivat, mutta kehittää oppilaiden tason mukaista erilaista opettamista jossain toisessa muodossa.

Ammattikorkeakoulu hätiköity ratkaisu
[..]

Pojat kiinni yhteiskuntaan
[..]

Kotihoitoon panostettava
[..]

Juoppoja hyysätään liiaksi
[..]

Lapsen pitää saada olla lapsi
[..]

Huono omatunto äidin ikuinen seuralainen
[..]

Reetta Ahola / Kasvatus ja koti 5/2009

Vahasalo haluaa parantaa adoptioperheiden asemaa

Keskiviikko, Lokakuu 11th, 2006

Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) on tehnyt kaksi talousarvioaloitetta adoptioperheiden aseman parantamiseksi.  Toisessa aloitteessa esitetään määrärahaa adoptiovanhempien vanhempainrahakauden pidentämiseksi samanpituiseksi kuin biologisilla vanhemmilla ja toisessa määrärahaa vanhempainrahan maksamiseksi myös seitsemän vuotta täyttäneiden adoptiolasten vanhemmille.

Vahasalon mielestä on käsittämätöntä, että adoptiovanhempien vanhempainrahakausi on useissa tapauksissa jopa 83 päivää lyhyempi kuin biologisten vanhempien. Hän on viime vuonna tehnyt tilanteen korjaamista vaativan lakialoitteen ja esittää nyt talousarvioaloitteessaan 1,7 miljoonan euron osoittamista vanhempainrahakauden pidentämiseen.

Vahasalo haluaa myös, että vanhempainvapaaseen oikeuttavan adoptiolapsen yläikäraja nostetaan seitsemästä vuodesta kymmeneen.

Kuntaliitto ja Yle kiistelevät digisovittimista

Maanantai, Lokakuu 9th, 2006

Sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat hankkineet digitelevisioita ja -sovittimia nihkeästi. Syynä ovat lainsäädännön epäselvyydet Sairaanhoitopiirit haluaisivat muuttaa taloon tulevan digitaalisen signaalin analogiseksi yhdellä keskusdigisovittimella ja jakaa lähetyksen analogisena potilashuoneisiin. Näin kaikkia televisiota ei tarvitsisi uusia kertarysäyksellä.

Yleisradio ei tähän myönnä lupaa. [..]

Kansanedustaja Raija Vahasalon mielestä laki on asiassa epäselvä. Viestintälait eivät yhteisdigisovittimen käyttöä varsinaisesti kiellä. “Toivonkin pikaista korjausta lainsäädäntöön niin, että taloyhtiöt ja laitokset voisivat hankkia yhden yhteisen sovittimen ja sillä selvä. Ruotsissa yhteisdigiboksien käyttö on yleinen menettely”, Vahasalo sanoo. Lainsäädännön epäselvyyksistä johtuen yksikään viidestä suurimmasta sairaanhoitopiiristä ei vielä ole hankkinut digisovittimia tai -televisioita. [..]

TIETOKULMA

[..] Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) on tehnyt kirjallisen kysymyksen, aikooko hallitus selventää taloyhtiöiden ja laitosten oikeutta jakaa tv-ohjelmia yhteisten digisovittimien kautta.

(Lue lisää: Helsingin Sanomat 9.10.2006)

Oppisopimuskoulutus liian kallista yrityksille

Sunnuntai, Lokakuu 8th, 2006

Kansanedustaja Raija Vahasalo on tehnyt kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus aikoo kannustaa yrityksiä oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen.

Oppisopimuskoulutus on osoittautunut hallituksen omissa selvityksissä yhdeksi tehokkaimmista työllistämiskeinoista. Siksi Vahasalo pitää tärkeänä, että yrityksiä kannustetaan sen järjestämiseen kaikin keinoin.

Vahasalo haluaa puuttua siihen epäkohtaan, että oppisopimuksena suoritettavan ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnan valtionosuutta ei ole korotettu sitten vuoden 1999.

Tämän seurauksen oppisopimuskoulutuksen järjestäminen alkaa käydä yrityksille kohtuuttoman kalliiksi. Tämä on hidastamassa oppisopimuskoulutuksen käyttöä ja yleistymistä.

‘Eläkkeiden kireämmälle verotukselle ei perusteita’

Perjantai, Lokakuu 6th, 2006

Kansanedustajat tapasivat Lohjan veteraaniopettajia

Lohjalainen kansanedustaja Matti Saarinen (sd.) ja Kirkkonummelta kotoisin oleva kansanedustaja Raija Vahasalo ovat täysin yksimielisiä siitä, että eläkkeisiin liittyvät vinoutumat on korjattava.

Kansanedustajat puhuivat Lohjalla Lohjan seudun veteraaniopettajat ry:n keskustelutilaisuudessa. Aiheina olivat eläkkeisiin vaikuttavan indeksiprosentin määrätyminen sekä eläkkeiden verotus palkkatuloon verrattuna.

Veronmaksajain Keskusliiton tilaston mukaan eläkkeiden verotus on palkkatuloa kireämpi silloin, kun eläkkeen suuruus on 13000-35000 euroa vuodessa.

– Jos palkansaajan ja eläkkeensaajan tulot ovat 18000 euroa vuodessa, eläkeläinen maksaa veroa lähes 500 euroa enemmän vuodessa. Eihän tälle mitään perustetta ole, sanoi Raija Vahasalo.
Hänen mukaansa tilanne on korjattavissa niin, ettei sitä sälytetä kuntien harteille.
– Nyt enemmän maksava eläkeläinen voisi saada eläketulovähennystä valtion verosta. Tämä malli maksaisi valtiolle 160 miljoonaa euroa vuodessa, mutta keventäisi puolen miljoonan eläkeläisen verotusta.

Raija Vahasalon mukaan kokoomus on perustanut työryhmän, joka tutkiin vaihtoehtoa nykyiselle indeksirakenteelle, jonka seurauksena eläketulo jää jälkeen palkkatulojen kehityksestä.
– Meidän mielestämme on luotava uusi indeksi, joka paremmin turvaa ostovoiman.

Vahasalo esittää korotuksia rintamalisiin

Torstai, Lokakuu 5th, 2006

Kansanedustaja Raija Vahasalo on huolissaan sotaveteraanien niukasto toimeentulosta. Tilanteen korjaamiseksi hän on tehnyt lakialoitteen ja talousarvioaloitteen, joilla hän esittää rintamalisiä korotettaviksi.

Rintamalisään hän esittää noin kahdeksan prosentin tasokorotusta. Ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärää hän esittää nostettavaksi 45 prosentista 50 prosenttiin siitä kansaneläkkeen osasta, joka ylittää 1038,12 euroa vuodessa.

Esittämiensä muutosten rahoittamiseksi Vahasalo esittää ensi vuoden budjettiin rintamalisien säilyttämistä vuoden 2006 tasolla. Vahasalo kannattaa myös lämpimästi Kokoomuksen eduskuntaryhmän yhteistä talousarvioaloitetta veteraanien kuntoutusmäärärahojen säilyttämisestä vuoden 2006 tasolla.