Verotus oikeudenmukaiseksi – kohtuutta eläkeläisille ja perillisille!

Huhtikuu 14th, 2019

Hyvä veropolitiikka on reilua, pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Kaikilta osin siinä ei ole onnistuttu. Nostan esiin kaksi erityistä epäkohtaa: eläkkeiden ja perintöjen verotus.

Suomessa on pitkään ollut tavoitteena, että eläkkeitä tulee verottaa samalla tavalla kuin palkkatuloja. Tällä hetkellä keskimääräisestä, noin 1700 euron eläkeestä maksetaan 40 euroa suurempaa veroa kuin vastaavasta palkasta. Eläkkeiden veron laskeminen palkan tasolle olisi huomattavasti nopeampi ja reilumpi vaihtoehto parantaa eläkeläisten ostovoimaa kuin vaalilupauksina ilmaan heitetyt ja sittemmin perutut vappusataset.

Toinen epäkohta liittyy perintöjen verottamiseen.

EU-maista jo 15 on luopunut perintöverosta. Myös meillä Suomessa on tavoitteena päästä siitä eroon.

Puolelle suomalaisista on tuttu tilanne, jossa toinen vanhemmista kuolee ja lapsille tulee maksettavaksi heidän perimänsä 50% osuus yhteisestä kodista. Tyypillisesti leskeksi jäänyt puoliso jää asumaan yhteiseen kotiin, jolloin perintöä ei voida muuttaa rahaksi. Valtio sen sijaan vaatii perinnöstä välittömästi oman osuutensa. Valmiiksi asuntovelkaisten perillisten on siinä vaiheessa suunnattava pankkiin hakemaan lainaa veron maksamiseksi.

Perintöverosta voidaan päästä helpoimmin eroon pienin askelin. Aloitetaan vaikka siitä, että perintövero pitää maksaa vasta siinä vaiheessa, kun perinnön saa tosiasiallisesti.

Raija Vahasalo
Kansanedustaja

Raija Vahasalo: Kohtuutonta, että perintöveroa varten on otettava lainaa

Huhtikuu 11th, 2019
Kuva linkitetty Verkkouutisista

Kansanedustaja katsoo, ettei veropolitiikassa ole kaikilta osin onnistuttu.

– Suomessa on pitkään ollut tavoitteena, että eläkkeitä tulee verottaa samalla tavalla kuin palkkatuloja. Tällä hetkellä keskimääräisestä, noin 1700 euron eläkkeestä maksetaan 40 euroa suurempaa veroa kuin vastaavasta palkasta. Eläkkeiden verotuksen alentaminen palkansaajien tasolle on myös oikeudenmukaisuuskysymys, kansanedustaja Raija Vahasalo(kok.) sanoo.

Kokoomus siirtäisi verotuksessa painopistettä ansiotuloverotuksesta haittoihin ja päästöihin, esimerkiksi tupakka- ja alkoholiveron kiristys ja virvoitusjuomaveron laajennus sekä louhintavero. Tämän seurauksena ansiotulojen verotusta voidaan keventää miljardilla, mikä tarkoittaisi myös työeläkettä saaville eläkeläisille kevyempää verotusta.

– Verotuksen keventyessä saadusta eläkkeestä jää enemmän käteen. Eläkkeiden veron laskeminen olisi huomattavasti nopeampi ja reilumpi vaihtoehto parantaa eläkeläisten ostovoimaa kuin vaalilupauksina ilmaan heitetyt ja sittemmin perutut vappusataset, Vahasalo huomauttaa.

Toinen epäkohta liittyy perintöjen verottamiseen. EU-maista jo 15 on luopunut perintöverosta. Vahasalon mukaan myös Suomessa täytyy ottaa tavoitteeksi päästä siitä eroon.

– Puolelle suomalaisista on tuttu tilanne, jossa toinen vanhemmista kuolee ja lapsille tulee maksettavaksi heidän perimänsä 50 prosentin osuus yhteisestä kodista. Tyypillisesti leskeksi jäänyt puoliso jää asumaan yhteiseen kotiin, jolloin perintöä ei voida muuttaa rahaksi. Valtio sen sijaan vaatii perinnöstä välittömästi oman osuutensa. Valmiiksi asuntovelkaisten perillisten on siinä vaiheessa suunnattava pankkiin hakemaan lainaa veron maksamiseksi. On aivan kohtuutonta, että perintöveron maksamiseksi täytyy ottaa lainaa, Vahasalo toteaa.

Vahasalon mukaan perintöverosta ei tarvitse luopua kertaheitolla, vaan siitä voidaan päästä helpoimmin eroon pienin askelin.

– Aloitetaan vaikka siitä, että perintövero pitää maksaa vasta siinä vaiheessa, kun perillinen saa perinnön tosiasiallisesti hallintaansa. Tämän johdosta kukaan ei joutuisi velkaantumaan perintöveroa maksaessaan, hän esittää.

Lue lisää_ Verkkouutiset 11.4.2019

Raija Vahasalo: Lastensuojelu kaipaa uudistamista

Huhtikuu 9th, 2019

Kansanedustaja Raija Vahasalo haluaa uudistaa lastensuojelun vastaamaan paremmin lasten ja nuorten tarpeita.

Kansanedustaja Raija Vahasalon (kok.) mukaan lastensuojelu kaipaa samanlaista uudistuksen henkeä, kuin mitä ikäihmisten hoidon parantamisessakin on nyt.

– Tällä hetkellä yhdellä sosiaalityöntekijällä saattaa olla jopa 50-60 lasta asiakkaanaan ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus lapsen elämässä on suurta. Runsaan vaihtuvuuden takia sosiaalityöntekijät eivät pysty tutustumaan lapsiin tarpeeksi hyvin, mikä vaikeuttaa lasta koskevien ratkaisujen tekemistä. Se johtaa myös siihen, että lasten ja nuorten täytyy kertoa tarinansa toistamiseen uusille henkilöille, mikä on henkisesti raskasta.

– Sosiaalityöntekijöillä on myös paljon valtaa nuoren elämään, joten on ongelmallista, jos he eivät tunne asiakkaitaan tarpeeksi hyvin, hän huomauttaa.

Valtioneuvostolle tehdyn selvityksen perusteella asiakkaiden enimmäismäärän pitäisi olla 25 lasta sosiaalityöntekijää kohden, kun se nykyisellään saattaa olla jopa kaksinkertainen. Sekä resurssit että toimintatavat kaipaavat uudistusta.

– Lastensuojelun pitäisi monessa tilanteessa pystyä puuttumaan lasten tilanteeseen nykyistä aiemmin, sillä jokainen lapsi ja nuori tarvitsee pysyvän ja turvallisen kodin. Mitä aiemmin pystymme tarjoamaan perheille apua, sitä paremmin pystymme ennaltaehkäisemään suuremmat ongelmat tulevaisuudessa. Lastensuojelu kaipaa pikaista uudistamisen henkeä, Vahasalo painottaa.

Lue lisää: Verkkouutiset 9.4.2019

Kolmiportainen tuki vaatii uudistusta

Huhtikuu 5th, 2019

OAJ on esittänyt kolmiportaisen tuen uudistusta. Tuemme ajatusta täysin rinnoin. Nykyinen laki ei toimi, ainakaan sitä ei noudateta. Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle ei kunnissa aina tehdä erityisen tuen päätöstä, vaikka oppilaan tarve sitä edellyttäisi. Usein päätökset tehdään muilla perusteilla kuin oppilaan tarve. Yleensä peruste on säästösyy. Tällöin ei noudateta perusopetuslakia.

Erityisen tuen oppilaalla tulee olla oikeus erityisluokkaopetukseen, sillä yleensä erityistuen oppilas tarvitsee vähemmän ärsykkeitä ja pienemmän ryhmän erityisopettajan ohjauksessa. Ongelma on, että kunnat ovat lakkauttaneet erityisluokkia ja –kouluja, vaikka nykyisen perusopetuslain ei ollut tarkoitus siihen kannustaa.

Nykyinen perusopetuslaki sanoo, että jotta erityisoppilas voidaan integroida luokkaan, tulee tarkastella luokan kokonaistilannetta. Sopiiko integrointi muille luokan oppilaille? Onko turvattu oppilaan oppiminen, jos opettajan voimavarat menevät vain osalle oppilaista? Kuinka monessa kunnassa ja koulussa näin tosiasiassa tehdään? Miten tämä vaikuttaa oppimistuloksiin?

Koska kuntien käytännöt eivät vastaa lakia, on lakia syytä kiristää, jotta käytännöt muuttuvat. Opettajien pitää saada tarvitsemansa tuki työlleen ja oppilaiden oikeusturvan pitää toteutua.

Erityisopettajista on huutava pula. Pidämme välttämättömänä, että opetusministeriössä aloitetaan toimet, joilla varmistetaan riittävä tuki varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Seuraavan eduskuntakauden yksi tärkeimmistä tehtävistä on tehdä tästä päätökset.

Oleellista on, että oppilas saa opiskella hänelle parhaiten soveltuvassa oppimisympäristössä.

Raija Vahasalo ja Sari Sarkomaa
eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenet,
kansanedustajaehdokkaat (kok.)

Opettaja 7/2019

Raija Vahasalo: ”Lisää pakkoa haluttomille” ei vastaa ongelmaan

Huhtikuu 3rd, 2019

Kansanedustaja on huolissaan SDP:n halukkuudesta käyttää rahat myöhäisempiin ikävuosiin varhaiskasvatuksen sijaan.

Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.) painottaa varhaiskasvatuksen merkitystä syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Tutkimustulokset osoittavat kiistatta laadukkaan varhaiskasvatuksen hyötyjä kaikille lapsille. Varhaiskasvatus tasaa tehokkaasti erilaisista taustoista tulevien lasten lähtötasoeroja sekä vahvistaa tasa-arvoa. [..]

– SDP haluaa laajentaa oppivelvollisuuden koko toiselle asteelle. ”Lisää pakkoa haluttomille” -keino ei kuitenkaan vastaa syrjäytymisen ja koulupudokkuuden ongelmaan. Ongelmiin pitää puuttua ennen niiden syntymistä eli varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, Vahasalo korostaa. [..]

Lue lisää: Verkkouutiset 2.4.2019

Eroon sairaista rakennuksista

Maaliskuu 30th, 2019

Epäterveellisistä tiloista kouluissa, päiväkodeissa ja terveyskeskuksissa kärsii jokaisena päivänä yli 800.000 ihmistä. Sairaat tilat heikentävät työtehoamme ja oppilaiden oppimista. Jokaisella on oikeus jo lainkin mukaan terveisiin työskentelytiloihin. 

Jos haluamme, että julkiset tilat rakennetaan oikein, kunnan pitää vaatia se tarjouspyynnössään. Kosteusnäkökohtien huomioiminen maksaa urakoitsijalle vähän enemmän. Kovassa kilpailutilanteessa, mikäli näitä ei vaadita, niitä ei välttämättä huomioida tarjouksessa. Kokemuksen mukaan esimerkiksi 5 miljoonan euron hankkeessa kosteussuojaukset maksavat noin 100.000 € enemmän. Vasta myöhemmin huomioituna ne tehdään kalliimpina lisätöinä. Samat vaatimukset pitää sisällyttää kaikkiin kaupallisiin asiakirjoihin. 

Tällä vaalikaudella on lainsäädäntöä onneksi kiristetty. Voimaan on tullut kosteusasetus, joka vaatii, että ennen hankkeen aloittamista on tehtävä kosteudenhallintaselvitys ja hankkeeseen on palkattava kosteudenhallintakoordinaattori. Selvitystä ei tarvitse tehdä, jos noudattaa Kuivaketju10-periaatetta. Tässä Espoo näyttää hyvää esimerkkiä. 

Rakentamisen jokainen vaihe on tärkeä. Vikaan voidaan mennä rakennuksen elinkaaren jokaisessa vaiheessa suunnittelupöydästä päätöksenteon, rahoituksen ja rakentamisen kautta käyttöön asti.  Ongelmia tuottavat vanhat rakennustavat, jotka aikoinaan olivat hyväksyttyjä, mutta jotka eivät enää vastaa nykyisiä vaatimuksia. Näistä esimerkkejä ovat esimerkiksi tasakatto tai maata vasten olevan betonilattian yläpuolinen muovimatto.

Jos vauriot ovat päässeet laajoiksi ja pahoiksi, korjaukset eivät enää auta. Valitettavan usein on nähty, että kalliiden korjausten jälkeen ongelmat ovat pysyneet. Siksi usein taloudellisestikin on järkevämpää purkaa sairas rakennus ja rakentaa uusi. Terveet tilat ja talot saamme vain tekemällä hyvää ja pitkäjänteistä yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. 

Raija Vahasalo
Kansanedustaja, opettaja, rehtori  ja ehdokas (kok)

Mielipidekirjoitus Länsiväylässä 30.3.2019

Är Raija Vahasalo den avgörande faktorn?

Maaliskuu 30th, 2019

Energiknippet Raija Vahasalo, riksdagsledamot, kommunfullmäktige, lärare, rektor, mamma och mormor, ställer upp i Nyland för Samlingspartiet. Hon är full av iver och energi. Kampanjen har satt igång och det ser lovande ut. Hon reser omkring i Nyland, där visar man stort intresse inför valet. Hon gläder sig över att så många känner igen henne, hon gillar att träffa folkmassor. Nationellt känt är ju att finländare är lyckligast i världen, något vi kan vara stolta över. Vi är trygga, hederliga, klimatet är hyggligt och skolorna är bäst i världen. Men det gäller att följa utvecklingen. Vi kan bli ännu bättre.

Dagligen svarar hon på kvistiga frågor, också på twitter, facebook och instagram, kan man nå henne. – Det känns fint att höra folk, höra deras önskningar, säger Raija. Frågorna har hittills mest berört förfrågningar och bekymmer från den äldre befolkningen, ofta gäller det små pensioner och orättvisa beskattningsfrågor om skötseln på vårdhemmen.

På hennes agenda finns den människovärdiga omtanken för de äldre.

Vi behöver ett nytänkande, börjande från fungerande äldreboende, seniorhem och hälsovården. Alla skall ha rätt att känna sig trygga, få en god vård. Livskvalitet behövs, den är nödvändig, då håller man sig längre frisk. Bekant är att det behövs mer vårdpersonal, sjuksköterskor och läkare. De äldre är ofta ensamma, ensamheten kan bli svår för många. Vi måste utbilda ungdomar och arbetslösa att gå ut med äldre och som också kan utföra lättare sysslor för att ge sjuksköterskorna mera tid för patienterna. Motion och någon form av rörelse är till hjälp för alla. Det finns i dag många seniorer som är pigga, krya och aktiva. Deras insats och kunskap kommer väl till pass i vårt samhälle. Kulturen har stor betydelse för välbefinnandet.

Raija Vahasalo är kunnig, hon är en erfaren riksdagsledamot, och redo att genast ta itu med uppdragen. Hon gläder sig över tiden mellanåren hon skötte rektorstjänsten, då kom hon i kontakt med skolan och det skolprogram, hon har varit med om att utarbeta. Man minns också andra synliga insatser, bl.a. initiativet till Alkolås, hon har kämpat om väg 51. mm. Kulturen har alltid stått henne nära, i år är det 175 år sen Minna Canths födelse, lustigt samman träffande är att årtalet är mitt valnummer, säger Raija innan hon går från vårt möte, till nästa valmöte.

GUNVOR WESTREN-DOLL

Kirkkonummen Sanomat 30.3.2019

Onko Raija Vahasalo ratkaiseva tekijä?

Maaliskuu 30th, 2019

Energiakimppu Raija Vahasalo, kansanedustaja, kunnanvaltuutettu, opettaja, rehtori ja mummi, on Uudenmaan Kokoomuksen ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Hän on täynnä intoa ja energiaa. Kampanja on käynnissä ja näyttää lupaavalta. Hän kiertää ympäri Uuttamaata, jossa kiinnostus vaaleja kohtaan on suurta. Hän on iloinen siitä, että monet tunnistavat hänet, ja hän on mielissään tavatessaan ihmisiä. Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa ja voimme olla ylpeitä siitä. Täällä on turvallista, ihmiset ovat rehellisiä, ilmasto miellyttävä ja koulut maailman parhaita. Mutta kehitystä on seurattava. Voimme tulla vielä paremmiksi.

Raija Vahasalo vastaa päivittäin visaisiin kysymyksiin, hänet tavoittaa myös Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. – Tuntuu hienolta kuunnella ihmisiä, kuulla heidän toiveitaan, sanoo Raija. Tähän asti kysymykset ja pyynnöt ovat enimmäkseen koskeneet ikäihmisiä, usein pientä eläkettä ja epäreilua verotusta sekä hoidon tasoa hoivakodeissa.

Tarvitsemme uudenlaista ajattelua alkaen toimivasta ikäihmisten asumisesta, seniorikodeista ja terveydenhuollosta. Kaikilla on oikeus saada tuntea olonsa turvalliseksi ja saada hyvää hoitoa. Elämänlaatua tarvitaan, se on välttämätöntä, jotta pysymme pidempään terveinä. On tiedossa, että hoitohenkilökuntaa, sairaanhoitajia ja lääkäreitä tarvitaan lisää. Ikäihmiset ovat usein yksinäisiä ja yksinäisyys voi olla vaikea. Meidän täytyy kouluttaa nuoria ja työttömiä ulkoilemaan ikääntyneiden kanssa ja hoitamaan kevyempiä töitä, jotta sairaanhoitajille jää aikaa keskittyä potilaisiin. Liikunta on tärkeää kaikille. Monet seniorit ovatnykyään pirteitä, terveitä ja aktiivisia. Heidän panostaan ja osaamistaan tarvitaan yhteiskunnassa. Kulttuurilla on suuri merkitys hyvinvoinnille.

Raija Vahasalo on osaava ja kokenut kansanedustaja ja valmis heti tarttumaan toimeen. Hän on iloinen välivuosien aikana hoitamastaan rehtorin tehtävästä, jolloin hän sai käytännön tuntuman kouluun ja uuteen opetussuunnitelmaan, jota oli ollut mukana kehittämässä. Myös muut näkyvät panokset muistetaan, mm. alkolukko ja kantatie 51 parannus moottoritieksi. Kulttuuri on aina ollut lähellä Raijan sydäntä. Tänä vuonna on kulunut 175 vuotta Minna Canthin syntymästä ja on hauska yhteensattuma, että 175 on myös vaalinumeroni, Raija sanoo ennen kuin lähtee tapaamisestamme seuraavaan vaalitilaisuuteen.

Raija Vahasalo haluaa antaa nuorille mahdollisuuden rakentaa Suomea osaamiselle.

Kirkkonummen Sanomat 30.3.2019

Suomen Motoristit älähtää: Moottoripyörävero on 2,4-kertainen autoveroon verrattuna – ”Näivettää moottoripyöräalan”

Maaliskuu 29th, 2019

Suomen Motoristit ry. (SMOTO) vaatii moottoripyörille päästöihin perustuvaa verotusta autojen tapaan.

Suomen Motoristit ry:n puheenjohtaja Marja Kuosmanen toteaa yhdistyksen tiedotteessa, että jo ilmastopoliittisen keskustelun hengessä olisi oikein, että moottoripyöriä verotettaisiin päästöjen mukaan samalla tavalla kuin autojakin.

Tiedotteessa kritisoidaan valtiovarainministeri Petteri Orpon vastausta kansanedustaja Raija Vahasalon kirjalliseen kysymykseen siitä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että moottoripyörien verotusta alennetaan. [..]

Lue lisää: Tekniikan maailma 29.3.2019

Ratkaisuja hoitojonoihin

Maaliskuu 24th, 2019

Erikoissairaanhoito toimii maassamme erinomaisesti, mutta perusterveydenhoitoon me tarvitsemme uudistamista.  Ongelma on, että lääkärin vastaanotolle tai hoitoon ei aina pääse riittävän aikaisin. Hoitojonoissa kukaan ei parane ja jonossa viruminen tuottaa tuskaa ihmiselle ja tulee kalliiksi sekä sairastuneelle itselleen ja koko yhteiskunnalle.  Kenenkään etu ei ole se, etteivät palveluprosessit toimi riittävän hyvin.  Me tarvitsemme nyt ratkaisuja.

Yksi toimiva keino on hoitotakuun kiristäminen nykyisestä.  Jos hoitoon ei pääse määräajassa, palvelujen järjestäjällä on lakisääteinen velvoite tarjota asiakkaalle palveluseteliä. Tämä pakottaa julkisen puolen organisoimaan hoitoketjut kuntoon, jotta sairastunut saa nopeasti avun. Julkinen sektori kantaa tulevaisuudessakin vastuun palvelujen järjestämisestä ja yksityinen taho ja kolmas sektori ovat täydentämässä ja monipuolistamassa palveluja, kuten tälläkin hetkellä on.

Väestömme ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa.  Meillä pitää olla laadukkaat palvelut nyt ja tulevaisuudessakin jokaiselle ihmiselle iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Kustannukset pysyvät tulevaisuudessakin hallinnassa, kun hoitoon päästään oikea-aikaisesti ja ihmiset saadaan jonoista pois, kun järjestäjätahot ovat vahvoja, johtaminen on hyvää ja kustannukset avoimia ja vertailtavia.

Me tarvitsemme myös lisää hoitajia. Sairaanhoitajien on voitava keskittyä niihin tehtäviin, joihin ovat saaneet koulutuksen. Me tarvitsemme hoitoalalle lisää esim. hoiva-avustajia, joita ei saa laskea hoitajamitoitukseen. Hoiva-avustajien tehtävä on välttämätön, sillä kylvettämiset, syöttämiset, ulkoiluttamiset, seurusteleminen, yms. ovat asiakkaan elämänlaadun kannalta oleellisia.  Usein juuri nämä tehtävät jäävät kiireessä tekemättä.  Hoiva-avustajat tuovat lisää käsiä arjen pyöritykseen.

Palvelujen uudistamisen lähtökohta on aina ihminen.  Hallinto tulee perässä.