Pidä makaronisi, Berlusconi!

Elokuu 28th, 2010

Olen viime päivinä istunut useissa seurueissa, joissa on innostuksella ja rakkaudella keskusteltu ruuanlaitosta ja suomalaisesta ruokakulttuurista. Sorry, Berlusconi! Emme kaipaa makaronejasi ja ylemmyydentuntoisia lausuntojasi. Kiitos kuitenkin siitä, että sait meidät suomalaiset sisuuntumaan. Että näytetään niille ulkomaanpelleille.

Saa Suomesta edelleen myös huonoa ruokaa. Runsaalla suolalla, aromivahventeella ja vanhalla upporasvalla nujerrettua mättöä, jonka raaka-aineet ovat peräisin taatusti halvimmasta mahdollisesta lähteestä. Entistä enemmän on kuitenkin pieniä, kunnianhimoisia ruokapaikkoja ja yksityisiä kokkeja, jotka haluavat tehdä hyvistä raaka-aineista kaunista ja maistuvaa ruokaa.

Alkuviikosta olin Karjaalla. Siellä ollaan pystyttämässä gastronomista akatemiaa ja Suomen kokkimaajoukkueen valmennuskeskusta. Viikolla uutisoitiin, miten helsinkiläiset, hyvää lähiruokaa nostavat Juuri, Eat&Joy ja Muru Dining kisaavat maaseutuyrittäjyyden tunnustuspalkinnosta. Huomenna sunnuntaina pääsee Kirkkonummipäivän yhteydessä vierailemaan Pokrovan luostarissa avoimien ovien päivänä ja syömään hyvin. Uusi kirkkonummelainen Bistro O mat tarjoaa mutkatonta, hyvää arkiruokaa. TV on täynnä ruokaohjelmia ja lehdet täynnä reseptejä. Hienon ruokakulttuurin versoja puhkeaa kaikkialta.

Lähiruokaa omasta maasta

Lähiruokaa omasta maasta

Uusi ilahduttava trendi ruokaan liittyen on kotipuutarha. Sellaisen voi perustaa pienemmällekin pihalle kuin on Valkoisessa talossa. Meidän perheessämme on jo vuosikausia nautittu kasvimaaksi muutetusta nurmikosta. Kun perunoiden matka mullasta keittiöön ja lautaselle on noin viisitoista metriä, ei maku ehdi nuhjaantua matkalla. Voittaa kesällä ne rusehtavat ja nahkeat ruotsalaiset “uudet perunat” sata-nolla!

Uudessa kulttuuripoliittisessa selonteossa ruokakulttuuri nostettiin ensimmäistä kertaa mukaan osaksi Suomen kulttuuriperintöä. Sen kehittämiseksi on käynnistetty seitsemän (!) ministeriön yhteinen Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma.  Helsingin yliopiston käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan on perusteilla lahjoitusvaroin ruokakulttuurin professuuri. Tästä se ruokakulttuuri nousee!

Äänestä jaloillasi ja lompakollasi. Arvosta ja vaadi hyvää ruokaa!

Posted in elävästä elämästä, hyvinvointipolitiikka, kulttuuri, maailmalta, terveys | No Comments »

Kun hyvätkään perustelut eivät riitä

Elokuu 21st, 2010

Hallitus pääsi budjettiriihessään nopeasti sopuun ensi vuoden budjettiehdotuksen kiistakohdista. Valitettavasti  yksi kovasti odotettu asia ei toteudu: päivähoidon hallinnon siirto Sosiaali- ja terveysministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Asia ei välttämättä kuulosta kovin suurelta. Valitettavasti kokemus on osoittanut, että STM:n alaisuudessa ei näytä  päivähoitolain kokonaisuudistamista tapahtuvan, vaikka yli 30-vuotias nykylaki on vanhentunut auttamattomasti. Laki on peräisin ajalta, jolloin päivähoito oli vain sosiaalipolitiikkaa ja ajatuksena oli mahdollistaa naisten työssäkäynti. Niin kauan kuin hallinnossa pidetään kiinni vanhasta näkökulmasta, yhtä oleelliseksi noussut varhaiskasvatus ei kehity.

Sekä eduskunnan sivistysvaliokunta, päivähoidon hallinnon selvitysmiehet että enemmistö asiantuntijoista ovat vaatineet yksimielisesti, että hallinnon siirto pitää tehdä. Asian piti olla lähinnä muodollisuus.

Saamani tiedon mukaan ministeri Katainen viisaasti ehdottikin siirtoa budjettiriihessä, mutta “hallitus ei löytänyt asiasta yhteistä tahtoa”. Se tahtoo sanoa, että ehdotus ei jollekulle kelvannut, kun siitä ei ole mainintaa hallitusohjelmassa. Tosin hallitusohjelmassa todetaan, että “Toteutetaan päivähoitolainsäädännön uudistus”!

Tein vuonna 2001 toimenpidealoitteen päivähoitolain kokonaisuudistuksesta. Aloitetta kannatti eduskunnan enemmistö, jolloin sitä periaatteessa pitää kohdella melkein kuin hallituksen esitystä. Siitä huolimatta mitään ei tapahtunut. Ministeri Hyssälä lupasi kuitenkin vastauksena kirjalliseen kysymykseeni, että lakiuudistus toteutetaan vuoteen 2007 mennessä. Ei muuten toteutettu. Todellista uudistusta joudutaan odottamaan edelleen. Nyt tehdään vain pieniä muutoksia, jotka eivät ole riittäviä.

Ikävä kyllä korjaus täytyy tehdä vaikeimman kautta. Nyt hallinnon muutos pitää kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja vasta sen jälkeen päästään valmistelemaan uudistusta. Silloin ehditäänkin juhlia päivähoitolain 40-vuotisjuhlia.

Posted in eduskunta, elävästä elämästä, jupinaa, koulutuspolitiikka | No Comments »

Maailman paras

Elokuu 17th, 2010

Suomen brändityöryhmälle tuli joulu neljä kuukautta etuajassa. On vaikea kuvitella parempaa nostatusta mielikuvalle maan vetovoimasta kuin arvovaltaisen Newsweek-lehden arvio Suomesta parhaana maana maailmassa. Varsinkin kun tämä poikii jatkojuttuja ympäri maailmaa. Ulkoministeri Alexander Stubb ei turhaan loistanut kuin Naantalin aurinko, kun olimme kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa ja Raumalla.

Newsweekin kuva maailmanmestareista

Newsweekin kuva maailmanmestareista

“Unohda maailmancup, unohda olympialaiset, unohda miss universum. Tässä ovat ovat maapallon todelliset mestarit”. Numero 1: Suomi. Näin hehkuttaa Newsweek perusteellisen selvityksensä lopputulosta.

Kysymys on yksinkertainen: Jos synnyt tänään, mikä maa antaa sinulle parhaat edellytykset elää terveenä, turvallisesti, hyvin toimeentulevana ja antaa mahdollisuudet päästä eteenpäin elämässä?  Vertailun perusteena on viisi mittaria: koulutus, terveys, elämänlaatu, talouden dynaamisuus ja poliittinen ympäristö. Suomen nosti vertailun huipulle erityisesti koulutus, josta saimme täydet sata pistettä. Koulutus onkin hyvä mittari sille, miten kuka tahansa lapsi maassa saa mahdollisuuden menestyä.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on jo ennenkin ollut maailmalla ihailun kohde. Olen kesänkin aikana toiminut emäntänä kansainvälisille vieraille, jotka tulevat ottamaan mallia Suomesta. Vertailumenestyksen ansiosta vieraiden määrä ei ainakaan vähene.

Hyvätasoista koulusta ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä. Samoin on jatkuvasti kehitettävä kaikkia koulutusasteita. USA:ssa on tunnetusti loistavat yliopistot, siitä huolimatta maa pääsi koulutusvertailussa vasta sijalla 26. Johtopaikka on myös helppo menettää. Esimerkiksi Etelä-Korea ja Kanada kehittävät omaa koulutustaan ankarasti ja janoavat Suomen ykkössijan kaatamista.

Terveydenhuollossa on vertailun ja kokemuksen perusteella edelleen paljon varaa petrata. Asiat eivät ole erityisen huonosti, mutta paraskin voi parantaa. Meillä on koulutettu ennätysmäärä terveydenhuollon ammattilaisia, mutta asiakkaat ovat tyytymättömiä. Eniten kehitettävää taitaakin olla asennepuolella, johtamisessa ja tietojärjestelmissä.

Poliittiselle oppositiolle kansainvälinen menestys ja kiitos voi olla hankala paikka. Että onhan asiat hienosti. Samaan aikaan on yritettävä selittää äänestäjille, miten hallitus on hoitanut maan asiat niin kurjaan jamaan, että porukkaa ja politiikkaa on pakko vaihtaa. Siinä lehmänkäännöksessä vaaditaan jo silmänkääntäjän taitoja.

Posted in elävästä elämästä, hyvinvointipolitiikka, koulutuspolitiikka, maailmalta, politiikka, sosiaalipolitiikka, terveys, turvallisuus, ulkopolitiikka, yleistä | 3 Comments »

Huivikielto vai vuorovaikutuskielto?

Elokuu 5th, 2010

Ranskan parlamentti hyväksyi lähes yksimielisesti kiellon käyttää kasvot kokonaan peittää huivia  julkisissa tiloissa. Päätös on herättänyt voimakasta keskustelua. Esimerkiksi Amnesty Internationalin edustaja tuomitsi päätöksen tuoreeltaan ilmaisuvapauden ja uskonnonnonharjoittamisen rajoittamisena. Monessa maassa kieltoa on pidetty tarpeettomana.

Oikeutta – tai pakkoa – käyttää burkhaa on pidetty osana itsemääräämisoikeutta. Toisesta näkökulmasta se on nähty osana islamin äärisuuntien tulkintaa naisesta synnin ja himojen välikappaleena, joka pitää piilottaa katseilta.

On lähes mahdotonta sovittaa yhteen modernia yhteiskuntaa ja burkhaa. Onko passikuvan huivi se sama henkilö, joka tarjoaa passia virkailijalle maahantulotarkastuksessa? Muiden biometristen tunnisteiden tarjoaminen on vain keinotekoinen ratkaisu, sillä kokenut virkailija tarkkailee yhtä paljon ilmeitä ja ruumiinkieltä kuin kuvaa.

Ihminen on sosiaalinen eläin. Olemme tavattoman taitavia tulkitsemaan lajitoveriemme katseen suuntaa, kulmakarvojen liikkeitä ja muita hienovaraisia eleitä. “Miksi se katsoi minua noin kulmittain?”
Nämä taidot ovat  paras todiste siitä, miten tärkeää tämä elekieli on meille. Burkhan käyttäjä asettuu tai on asetettu yhteiskunnassa tämän vuorovaikutuksen ulkopuolelle.

Minusta on lähes mahdotonta ajatella esimerkiksi opettamista koulussa ilman, että näen oppilaan silmät ja kasvot. Luokkahuone ei ole paikka, missä yksi iso kaiutin puhuu ja kolmekymmentä pientä mikrofonia nauhoittaa. Koko oppiminen perustuu vuorovaikutukseen. Jotta pystyy näkemään, milloin ja miten oppi menee perille, on pystyttävä lukemaan jokaisen oppilaan kasvoilta joko oivalluksen ilo tai hämmennyksen harmi. Samoin oppilaiden on pystyttävä näkemään opettajan kasvot, ilmeet ja katseen suunta.

Ilman persoonallista kontaktia vuorovaikutus on hapuilua pimeässä. Kouluissa tällä on erityisen suuri merkitys, mutta sama hienovarainen eleiden, ilmeiden ja katseiden vaihto on käynnissä kaikkialla, missä ihmiset kohtaavat.

Ruotsissa opetusministeri Jan Björklund on käynyt läpi saman ajatuskulun. Hän on ehdottanut lakia, jolla kouluille annettaisiin valta kieltää kokonaan peittävien huivien käyttö sekä oppilailta että opettajilta. Ehdotus on julkisella taholla pyritty tyrmäämään maahanmuuttovastaisten äänestäjien kosiskeluna ja uskonnonvapauden vastaisena. Äänestäjät näyttävät olevan toista mieltä.

Minusta samaa keskustelua on hyvä käydä myös Suomessa. Täällä burkhan ja niqabin käyttäjiä on hyvin vähän. Siksi tätä konkreettista asiaa onkin helpompi pohtia nyt, ilman suuria kuohuja. Lisäksi, EU-maana, asia koskee myös meitä.

Joitakin lisäpointteja:

  1. Työntekijä ei ainakaan kaikissa töissä voi nytkään valita vapaasti pukeutumistaan.  Yksikään työnantaja ei päästä hevaria pitkä tukka hulmuten sorvin ääreen eikä lennonjohtaminen käy mustat aurinkolasit silmillä.
  2. Monissa maissa koulupuvut ovat arkipäivää. Silloin koulu määrää, miten oppilaiden pitää pukeutua.
  3. Voiko kokonaan peittävien huivien kielto johtaa suurempaan ongelmaan: Tyttöjen jättämiseen kokonaan kouluopetuksen ulkopuolelle?

Posted in EU, elävästä elämästä, koulutuspolitiikka, maailmalta, politiikka, ulkopolitiikka | 6 Comments »

Suhmurointia lasten oikeuksilla

Heinäkuu 21st, 2010

Olisi mielenkiintoista tietää, puhuiko Venäjän lapsiasiamies Pavel Astahov vain omalla äänellään vai suulla suuremmalla, kun hän vaati erityistä komissiota ratkomaan perhe- ja kansalaisuuskiistoja. Erikoista vaatimuksen perusteluissa on se, että “Suomessa asuvat venäläiset ovat toisen maan kansalaisia ja tämän takia Astahovin mielestä heihin ei voida soveltaa ainoastaan Suomen lainsäädäntöä.”

Presidentti Medvedevin reaktioista tuoreessa Kultarannan tiedotustilaisuudessa voisi päätellä, että asiassa istutaan kahdella tuolilla. Virallisella tasolla Venäjä vaalii hyviä naapurussuhteita, yksityiskohdissa alemmilla virkamiehillä on mahdollisuus tyrkkiä. Siksi virallinen tuki vaatimukselle on korkeintaan passiivinen.

On vaikea löytää ainakaan Suomen antifasistisen komitean ulkopuolelta suomalaista, joka uskoo, että Astahovin pyyteetön tavoite on lasten aseman parantaminen. Viipurin ja Pietarin katulapsia katselleet toteavat, että töitä lapsiasiamiehellä on yllinkyllin. Ne lapset eivät ole edes kuulleet YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta.

Saattaapi olla, että Astahov toteuttaa ns. Putinin oppia. Sen mukaan Venäjä suojelee kansalaisiaan kaikissa naapurivaltioissaan, missä vain on Venäjän kansalaisia. Suomen tapauksessa suvereenin valtion asioihin pyritään puuttumaan vähemmän suorasukaisin keinoin.

Venäjä on EU:n kanssa toimittaessa samanveroinen. Kun se ei pysty taivuttamaan EU:ta tahtoonsa,  on parempi pyrkiä kahdenvälisiin sopimuksiin. Sama on toistunut lukuisia kertoja niin Suomen, Viron kuin vaikkapa Puolan kanssa. Siksi Venäjä on ollut haluton ratifioimaan Haagin lapsikaappaussopimuksen kaltaisia monenvälisiä sopimuksia.

Presidentti Halonen viittasi ehdotukselle kintaalla. Hänen mukaansa jatkossakin toimitaan lakien mukaisesti ja uusille toimielimille ei ole tarvetta. Vielä selväsanaisemmin koepallon tyrmäsi Astahovin kollega, Suomen lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula. Hän viittasi siihen, että Suomessa noudatetaan monenvälisiä kansainvälisiä sopimuksia ja Suomen lakeja. Aula myös muistutti, että lastensuojelusta on erilaiset käsitykset Suomessa ja Venäjällä. Venäjällä mm. lasten fyysinen kurittaminen on edelleen sallittua.

Suomessa kaikki noudattavat Suomen lakia. Tämä koskee niin virkamiehiä, poliitikkoja, tavallisia kansalaisia kuin maahanmuuttajia. Sitä ei pidä pyrkiä hämärtämään millään suhmuroinnilla.

Posted in EU, elävästä elämästä, jupinaa, maailmalta, politiikka, sosiaalipolitiikka, turvallisuus, ulkopolitiikka | No Comments »

Kuka palkkaa ensimmäiset sairaalamuusikot?

Heinäkuu 7th, 2010

Elämme kulttuurin nousuaikaa. Suomen kesässä kulttuuri kukoistaa erityisen voimakkaasti. On paljon hienoja tapahtumia, jotka vetävät ennätysyleisöjä.

Esimerkkeinä hyvin erilaisista tapahtumista ovat Degerbyn possujuhlat ja Ikaalisten Sata-Häme Soi -festivaali.

Pohdiskelin Ikaalisissa kulttuurin merkityksen nousua Suomessa ja maailmalla. Kulttuurille on nyt sekä nostetta että työntöä. EU on todennut kulttuurin merkityksen paljon suuremmaksi kuin on sen nimellinen osuus kansantuotteesta.

Olemme nostaneet Suomessa kulttuurin budjettia tämän hallituskauden aikana 35% ja korjanneet monia epäkohtia. Kun kulttuurin kysyntä ja tarjonta, uusi ja vanha, tuttu ja vieras kohtaavat, syntyy uutta luovaa kuplintaa. Uudessa kulttuuripoliittisessa selonteossa vaaditaankin kulttuurin huomioimista kaikilla sektoreilla ja kaikkien ministeriöiden lainsäädännössä. Esimerkiksi kulttuurin hyvinvointivaikutukset on huomattu.

Ruotsalaisessa tutkimuksessa seurattiin lähes 13.000 ihmisen terveyttä ja kulttuuriharrastuksia noin kymmenen vuoden ajan (1982-1991). Tulokset osoittivat, että kun muiden tekijöiden vaikutus suodatettiin pois, kulttuuritapahtumiin osallistuminen, lukeminen, musiikin tekeminen ja kuorossa laulaminen todella näyttävät edistävän pitkäikäisyyttä. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös Suomessa. Sairaaloissa potilaat, joiden huoneen ikkunasta näkyy kaunis maisema, toipuvat nopeammin ja tarvitsevat vähemmän kivunlievitystä kuin verrokit, joilla on ankea ja ruma näköala.

Heitinkin ilmoille uuden ehdotuksen, johon ainakin Ikaalisissa tunnuttiin tartuttavan innostuneesti: Kun nykyään sairaaloissa on sairaalafyysikkoja ja toisaalta musiikin ja muiden kauniiden elämysten on todistettu edistävän toipumista, miksi sairaaloihin ei palkata sairaalamuusikkoja?

Ikaalisten Sotaveteraanit komppasivat heti ehdotustani: Ikaalisissa sekä Sata-Häme soi että kunta järjestävät veteraaneille monenlaista kulttuuririentoa. Ikaalisissa onkin jäljellä eniten yli 90-vuotiaita veteraaneja koko maassa. Kulttuuri toimii!

* * *

Degerby Delin kauppiaan ja tuoreen Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtajan Kisu Jernströmin järjestämissä Degerbyn possujuhlissa syödään nimen mukaisesti mainiota Wotkinsin grillipossua. Juhlien pääsisältö on ystävien ja tuttujen tapaaminen letkeässä tunnelmassa.

Gugi Kokljuschkin, Linda Lampenius, Kisu Jernström ja Raija Vahasalo

Gugi Kokljuschkin, Linda Lampenius, Kisu Jernström ja Raija Vahasalo

Illan odotus huipentuu Topmostin keikkaan. Itse olen  turhan nuori, jotta Topmostin esiintyminen olisi se suuri nostalgiajuttu, mutta vanhat hyvät biisit tuovat siitä huolimatta hyvän kesäisen mielen. Tänä kesänä ilmeisesti Gugi oli houkutellut mukaan esiintymään X-Factor -kollegansa viulisti Linda Lampeniuksen. Ylpeä äiti esitteli meille kännykästään kuvia suloisesta Olivia-tyttärestään.

* * *

Ikaalisten Sata-Häme Soi -festivaali järjestettiin tänä vuonna 38. kertaa. Juhlat ovat harmonikan soittajien paraati ja keskinäinen taitojen mittelö. Paikalla oli kaikkien aikojen ennätysyleisö ja harmonikkamestareita eri puolilta maailmaa. Harmonikka taipuu moneen, perinteisestä pelimannimusiikista tangoon, jazziin ja rockiin.

Tämän vuoden Kultaisen Harmonikan voittaja Viivi Maria Saarenkylä paljastui melkein vanhaksi tutuksi: Hän oli keväällä mukana tanssin ikäkausimestaruuskisoissa, joissa olin jakamassa palkintoja. Viivi on monitaitoinen nuori nainen!

Raija Vahasalo ja Viivi Maria Saarenkylä

Yhdessä Kultaisen Harmonikan 2010 voittajan Viivi Maria Saarenkylän kanssa

Posted in elävästä elämästä, hyvinvointipolitiikka, kulttuuri, taide, terveys | No Comments »

Ystävämme ja jäsenemme Tommy

Heinäkuu 3rd, 2010

Eduskunta ehti hädin tuskin kesätauolle, kun kännykkään tuli suru-uutinen Tommy Tabermannin menehtymisestä. Kaikki ehtivät toivoa asioiden olevan paremmalla tolalla, olihan hänet jo valittu ehdokkaaksi seuraaviin eduskuntavaaleihin.

Tommy oli jäsenenä johtamassani eduskunnan sivistysvaliokunnassa koko eduskuntakautensa ajan. Meillä on koko ajan ollut erittäin hyvä henki ja työskentelyilmapiiri, osa kiitoksesta kuuluu Tommylle. Hän rikastutti monelle tavalla työskentelyämme, joskus sopivalla hetkellä toi lainsäädäntötyöhön ripauksen vapautta lukemalla ääneen runoja.

Tommy itse sanoi, että hän halusi panostaa energiaansa valiokuntatyöhön, kuuluuhan vastuualueeseemme kaikki sivistykseen, kulttuuriin ja koulutukseen kuuluvat asiat. Se myös näkyi hänen ahkeruutenaan valiokunnan kokouksissa. Hän istui sitkeästi ja aktiivisesti kokoukset alusta loppuun.

Sopivasti tällä vaalikaudella kulttuuriasiat ovat saaneet uuden ja merkittävän painoarvon. Kulttuuribudjetti on kasvanut 35 prosenttia ja käsittelemme parhaillaan uutta kulttuuripoliittista selontekoa. Edellisestä onkin kulunut lähes 20 vuotta.

Osanottoni perheelle, sukulaisille ja ystäville. Emme unohda!

Posted in eduskunta, elävästä elämästä, kulttuuri, yleistä | No Comments »

Kepun vai Suomen pääministeri?

Kesäkuu 23rd, 2010

Päätimme eduskunnassa eilen Suomen uudesta pääministeristä. Muutos kävi ripeästi, korottumasti ja äärettömän nopeasti. Kuulimme kello 13.00 alkaneessä täysistunnossa tasavallan presidentin kirjelmän pääministeriehdokkaasta. Asia pantiin pöydälle “johonkin seuraavaan istuntoon” ja ja täysistunto lopetettiin kello 13.04.

Seuraava täysistunto aloitettiin kello 13.10. Pääministeriehdokkaasta äänestettiin ilman keskustelua, painamalla koruttomasti JAA/EI/TYHJÄÄ -nappia. Ei ollut mikään yllätys, että kansanedustaja, valtiotieteen maisteri Mari Kiviniemi valittiin pääministeriksi suurella enemmistöllä. Istunto lopetettiin kello 13.13. Pääministerin valintaan meni siis eduskunnan aikaa yhteensä seitsemän minuuttia.Paljon pienemmistä asioista on puhuttu tuntikausia.

Äänestäjien joukossa on hämmästelty sitä, että käytännössä Keskustan puoluekokous valitsi Suomelle pääministerin. Onko meillä nyt Kepun vai Suomen pääministeri?

Kyllä Mari Kiviniemi on koko Suomen pääministeri. Koska hallituksen työn on jatkuttava sujuvasti, eikä henkilövalinta ollut muille hallituspuolueille ongelma, voitiin toimia näin. Varmasti viime presidentinvaaleissa syntynyt luottamus ja yhteistyö Keskustan ja Kokoomuksen välillä helpotti asiaa. Uskoisin, että jopa oppositio, jonka enemmistö äänesti valintaa vastaan ihan periaatteesta, siunasi valinnan hiljaisesti. Tarvittaessa eduskunta ja kansanedustajat kyllä käyttävät valtaansa.

Tänään keskustelemme täysistunnossa valtioneuvoston tiedonannosta, eli Mari Kiviniemen hallituksen ohjelmasta. Siitä tulee riittämään pulinaa ja mielipiteitä.

Posted in eduskunta, elävästä elämästä, politiikka | No Comments »

Mahdollisuuksien tupla – otetaan kaikki irti!

Kesäkuu 21st, 2010

Eurooppa ja Suomi eivät tällä hetkellä pysty kilpailemaan Aasian kanssa tavaroiden monistamisessa. Sen sijaan uuden luomisessa olemme vahvoja.

Suomelle on nyt tulossa ainutlaatuinen tilaisuus esitellä luovuutta ja osaamista. Ensi vuonna Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Tallinnan kanssa, vuonna 2012 Helsinki toimii maailman designpääkaupunkina. Tällä yhdistelmällä on mahdollisuus houkutella valtava määrä vierailijoita ja maailman kiinnostusta Suomeen. Pystymme myymään elämyksiä ja tuotteita, joissa pääasia on idea, ei mahdollisimman halpa kopionti.

Olin viikonloppuna kokousmatkalla Turussa. Matkan yhteydessä Turku 2011 -säätiön toimitusjohtaja Cay Sevón esitteli kulttuuripääkaupunkihankkeen suunnitelmia ja odotuksia.

Kulttuuri on Euroopassa voimakkaimmin kasvava ala. Myös elinkeinoelämä hakee oman toimintansa kehittämiseen potkua kulttuurin kautta. Kulttuuripääkaupunkihankkeen vaikutuksia Turussa ennakoidaan olevan:
- 200 miljoonan euron tuotannonlisäys
- 2300 henkilötyövuoden lisäys sisältäen 100.000 hotelliyöpymistä.
- Tapahtumissa odotetaan vierailevan 2 miljoonaa suomalaista.

Helsingin valinta maailman designpääkaupungiksi 2012 on näkynyt maailman lehdissä jo tänä vuonna. Kun vuosi 2012 lähenee, kiinnostusta pitää lietsoa entisestään.

Mahdollisuudet ovat valtavat. Muotoilua on kaikessa, ovenkahvasta pottaan ja traktorista Leningrad Cowboys -kenkiin. Hyvä muotoilu ilahduttaa sekä sielua että kättä. Se on myös vastakohta käytä ja heitä pois -kulttuurille. Kaunista ja hyvin tehtyä tavaraa ei halua vaihtaa rojuun.

Suomella on muotoilussa sekä loistavat perinteet (tekijöinä esimerkiksi Kaj Franck, Timo Sarpaneva, Nanny Still ja Tapio Wirkkala) että aktiiviset nykytekijät (esimerkkeinä Yrjö Kukkapuro, Hannu Kähönen, Eero Aarnio, Stefan Lindfors, Harri Koskinen tai Paola Suhonen).

Ensi ja seuraava vuosi ovat luovan puolen olympialaisten tai jalkapallon MM-kisojen kaltainen mahdollisuus, miljardin euron paikka. Otetaan siitä kaikki irti!

Posted in elävästä elämästä, kulttuuri, maailmalta, taide, talous | 1 Comment »

Terveiset Kokoomuksen puoluekokouksesta!

Kesäkuu 14th, 2010

Kokoomus piti viikonloppuna puoluekokouksensa Jyväskylässä. Mitään suuria paineita ja odotuksia ei ollut. Meidänkin kokouksessamme suurin huomio taisi kohdistua Lahteen.

Ennakkosuosikit Lahdessa pitivät pintansa. Todennäköisesti se merkitsee hallituskauden lopun sujuvan ilman suurempia linjamuutoksia. Onnea tulevalle pääministerille, Mari Kiviniemelle! Onnittelut myös uusille varapuheenjohtajille, erityisesti pikkuserkulleni, Timo Kaunistolle.

Kokoomuksen puoluekokouksessa Greenpeacen mielenosoittajat pääsivät toistuvasti häiriköimään puheenjohtaja Jyrki Kataisen linjapuheen aikana. Siinä turvamiehet saavat nolostella: Viimeisillään raskaana oleva pu0luesihteeri Taru Tujunen joutui huolehtimaan lavan edustan tyhjentämisestä.

Sunnuntain äänestyksissä syntyi erikoinen tilanne. Puoluekokous hyväksyi pääasiassa nuorten äänillä aloitteen siirtyä pakkoruotsista peruskoulussa ja lukiossa vapaasti valittavaan kieleen.  Toisessa äänestyksessä puoluekokous hylkäsi vastaavan aloitteen ruotsin tekemisestä vapaaehtoiseksi. Tämä ristiriitainen kannanotto johtaa nykyisen tilanteen säilymiseen.

Ruotsin prinsessa Victorian häiden vuoksi monarkiasta puhutaan nyt ahkerasti.  Suomesta ei kuitenkaan tule sellaista, puoluekokous hylkäsi (ilmeisesti kieli poskella tehdyn) aloitteen tehdä Suomesta monarkia. Entä jos tämä aloite olisi mennyt äänestyksessä läpi? Lähtisikö Katainen neuvottelemaan kruununperijänä olevan saksalaisen prinssin kanssa, joka kuulemma on valmis kuninkaaksi aina kesäloman ajaksi? Tai sitten pääministerivaalien sijasta puhuisimme kuninkaan valinnasta?

Posted in elävästä elämästä, huumoria, koulutuspolitiikka, politiikka, ulkopolitiikka | No Comments »

« Older Entries